MESSUSTÄNDILLÄ KOHTAA KOKO MAAILMAN

Kansainväliset messut ovat ainutlaatuinen tapa oppia työelämän taitoja.

Minulla oli lokakuussa tilaisuus osallistua kouluprojektin muodossa maailman suurimmille elintarvikealan ammattimessuille Kölnissä FP-Kotaja Oy:n kanssa. Yritys valmistaa Ruusun terälehtihilloa Satakunnassa. Olimme osana Suomen yhteistä Food from Finland -osastoa.

Messuilla sai seurata miten bisnesmaailmassa luodaan kontakteja ja tehdään kauppaa. Sain tietysti itsekin keskustella potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Food from Finland -osastolla pääsi tutustumaan tarkemmin myös suomalaisten yritysten tuotteisiin ja seuraamaan miten yrittäjät kertoivat tuotteistaan ja kävivät myyntineuvotteluja. Mukana Suomen osastolla olivat muun muassa Puhdistamo, Kaskein Marja, Chipsters sekä Pohjolan Peruna.

Vaikka messut järjestettiin Saksassa, keräsi se ihmisiä maailman joka kolkasta. Parhaiten ständillä vierailleiden ihmisten kotipaikoista ovat jääneet mieleen Mauritius, Taiwan sekä Australia. Tietysti myös Euroopan maat olivat hyvin edustettuina.

Vierailijoiden ammatit vaihtelivat todella paljon. Suuri osa jututtamistani henkilöistä olivat joko maahantuojia, jakelijoita tai erilaisten kauppojen omistajia. Näiden lisäksi tapasin muun muassa belgialaisen likööritehtailijan, hollantilaisen ruokalehden toimittajan ja suomalaisen leipomoyrittäjän.

Tällaisessa kansainvälisessä tapahtumassa kielitaito on välttämätöntä. Englannilla pärjäsi melko hyvin ja myyntikeskustelut käytiinkin lähes poikkeuksetta englanniksi. Seuraavaksi eniten puhuin saksaa, mutta myös ranskaa kuuli paljon. Uskallan väittää, että näin kansainvälisillä messuilla pääsee halutessaan käyttämään lähes mitä tahansa kieltä, jos vain omat taidot riittävät.

Ennen kaikkea opin itsevarmuutta. Ständillä huomasi, että ihmisten kanssa tuli hyvin juttuun ja todella monet olivat kiinnostuneita suomalaisista tuotteista. Ulkomailla Suomi nähdään eksoottisena maana revontulineen ja puhtaine luontoineen.

Teksti: Viivi Lähteenmäki, liiketalouden opiskelija

Ruusunterälehtihilloa maistatettiin ruislastujen, juuston ja jugurtin kanssa. Kuva: Viivi Lähteenmäki.

Kirjoittaja on otsikon kuvassa. Kuvan on ottanut Merika Peltola, toinen messuprojektiin osallistuneista opiskelijoista.

Hyvinvointiteknologia ikäystävällisellä vierailulla Irlannissa

Osa SAMKin hyvinvointiteknologian tutkimusryhmää sekä hyvinvointiteknologian ylemmän AMK:n opiskelijoita vieraili marraskuussa 2014 SAMKin irlantilaisessa yhteistyökorkeakoulussa Dundalk Institute of Technology’ssa sekä alueella olevissa ”ikäystävällisissä” (age-friendly) -kohteissa.

Vaikka matkalla ei nähtykään suoranaista hyvinvointiteknologiaa käytössä, antoi erilaisiin toimintaympäristöihin ja – kulttuureihin tutustuminen paljon uusia ajatuksia ja virikkeitä ikääntyneiden ihmisten arjessa selviytymisen avustamiseen myös käyttäjäystävällistä teknologiaa hyödyntämällä ja kehittämällä.

Alzheimer-paivähoitokeskus inspiroi asiakaslähtöisyydellään

Vierailukohteista ensimmäinen oli The Birches –alzheimer-päivähoitokeskus. The Birches on mukana SAMKin GaMeR-hankkeessa tehtyjen hyvinvointipelien testauksessa. Testi on toteutettu myös Porissa Diakonialaitoksella asukkailla, joilla on todettu lievä dementia. Irlantilaisen alzheimer-päivähoitokeskuksen asiakkailla on kaikilla joko keskivaikea tai vaikea dementia.

Päiväkeskus inspiroi matkalaisia asiakaslähtöisyydellään ja yhteisöllisyydellään. Erityistä huomiota kiinnitti se, että toiminnan rahoitus riippui varainkeruusta sekä vapaaehtoistyön määrä, joka takasi toimintaan monia eri osa-alueita.

Vuokra-asuntoja teknologian testausympäristössä

Ohjelmaan kuului myös tutustuminen Great Northern Haven älyasuntoihin. Great Northern Haven on 16 asunnon rivitalo, joka on erityisesti rakennettu asumis- ja turvateknologian testausympäristöksi. Asunnoissa asuu vuokralaisia, jotka ovat antaneet kirjallisen suostumuksensa älyasuntotutkimusten koehenkilöinä toimimiselleen.

Huoneistoissa on liiketunnistimia, paineantureita, auki- ja kiinniolon tunnistavia ovi- ja ikkunakytkimiä ja niin edelleen. Lisäksi huoneissa on hälytyspainikkeet, ja verhojen ja ikkunoiden avaaminen onnistui seinällä olevista painikkeista.

Huoneistoista kerätään tietoa siitä, miten asukkaat toimivat päivittäin. Tietojen avulla pyritään luomaan algoritmejä poikkeuksien löytämiseksi. Esimerkiksi jos asukas on yleensä hereillä ennen kello 9:ää, mutta jonakin päivänä ei ole noussut kello 11:een mennessä, voidaan asukkaalle soittaa tilanteen tarkistamiseksi ja tarvittaessa käydä tarkistamassa tilanne. Asukkaille voidaan antaa myös ilmoitus esimerkiksi avoimesta ikkunasta tai ovesta heidän mennessään nukkumaan.

Ikäihmiset tarjoavat tukipalveluja alueen iäkkäille ihmisille

District Support 4 Older People on vapaaehtoisorganisaatio, jossa ikäihmiset tarjoavat tukipalveluja alueen toisille iäkkäille ihmisille. Toiminta perustuu osallistujien vapaaehtoisuuteen sekä eri tavoin toteutettavaan varainkeruuseen. Organisaatio tarjoaa iäkkäille muun muassa seuraavia palveluita:

– kaupungin keskustassa toimisto, jossa henkilöitä paikalla avustamassa arkisin
– tietokoneen käytön kurssit
– care & repair, pienten huoltotoimenpiteiden hoidot, kuten nurmikon leikkuu
– trusted traders, isompien huoltojen tekemiseen lista luotettavista toimijoista
– Fáilte Isteach, maahanmuuttajien kielikurssi.

Näiden palvelujen hoitamisen lisäksi vapaaehtoiset soittavat joka aamu läpi noin 70 henkilön listan ja kysyvät vointia ja kuulumisia. Jos soittolistalla olevaa ei saada kiinni, yrittävät he päivän mittaan soittaa tälle tai tämän naapureille uudestaan. Järjestön vapaaehtoiset kertoivat että sadat alueen asukkaat käyttävät soittopalvelua erityisesti yksinasuvien turvatoimena.

Toimistolta saa apua esimerkiksi  laskujen maksamiseen ja lomakkeiden täyttämiseen. Siellä voi myös poiketa kupillisella teetä, jos kaipaa seuraa päivän aikana.

Omaa taidetta vanhainkodin seinillä

Vierailimme myös Trimin kaupungissa Dundalk Institute of Technology’sta  valmistuneen hoitotyön maisterin johtamassa St. Joseph’s Care Unit -vanhainkodissa, jossa tehdään parhaillaan muutostöitä tilojen päivittämiseksi nykyvaatimusten mukaisiksi. Suurin fyysinen muutos on oma yksityinen huone jokaiselle asiakkaalle. Seinillä oli asukkaiden tekemiä taideteoksia ja huoneissa hieman omia kalusteita. Vanhainkodissa oli myös dementiapotilaiden osasto, jonne saattoi tulla myös vain päivähoitoon.

Lue myös irlantilaislehden juttu SAMKin ryhmän vierailusta District Support 4 Older People’ssa. [linkki tulossa]

Teksti: Meri Olenius, Tommi Lehtinen ja Andrew Sirkka

Kuvassa District Support 4 Older People vapaaehtoisorganisaation väkeä sekä samkilaisia marraskuisella vierailulla.

Japanilaiset opiskelijat suksilla SAMKissa

SAMKin japanilaisesta Osaka Gakuin -partneriyliopistosta vieraili helmi-maaliskuussa opiskelijoita sekä heidän opettajansa Daryl Arakaki. Opiskelijat – kaikki nuoria naisia – tutustuivat toimintaan SAMKin eri kampuksilla ja suomalaiseen kulttuuriin. Lisäksi he osallistuivat englanninkielisille luennoille esimerkiksi bloggaamisen alkeista ja Suomen kaupasta ja teollisuudesta. Japanilaiset matkailun sekä kansainvälisten opintojen ja kielten opiskelijat viipyivät Suomessa kaksi viikkoa. Heitä ohjaamassa oli kansainvälisten asioiden koordinaattori Marina Wikman Raumalta.

SAMKista lähtee vastavuoroisesti vaihto-opiskelijoita Osaka Gakuin -yliopistoon. Osaka Gakuinin opiskelijamäärä on noin 6000, hiukan pienempi kuin SAMKissa. Isona erona on kuitenkin SAMKin jakautuminen useaan kampukseen.
– Täällä on vähemmän ihmisiä, totesivat vierailijat Kanalin kampuksesta.

Opiskelijat nauttivat erilaisista talviurheiluaktiviteeteista ja pääsivät tutustumaan tarkemmin jopa suomalaiseen hääkulttuuriin. Ohjelmaan kuului myös pitsinnypläämistä, jääkiekkoa ja poroja(!).

Yllättäväksi Suomessa japanilaiset mainitsivat esimerkiksi lumen puutteen.
– Luulin, että poroja kulkisi täällä pitkin katuja, kertoi yksi opiskelijoista.

Muita yllätyksiä olivat saunojen yleisyys ja toisaalta kylpyammeiden puute – niitä Japanissa on joka kodissa. Japanilaiset kokivat vierailunsa hyödylliseksi, ja voivat hyvinkin suositella kokemusta ystävilleen. Vinkiksi kavereilleen he kuitenkin antaisivat suomen ja englannin opiskelun ennen Suomeen saapumista. Kielistä on iso apu.

Kirjoittanut: Jenna Hietavirta
Kuva: Joni Palola. Hiihtämisen lisäksi vierailijat tutustuivat myös luistelemiseen. Osalle talviurheilukokemukset olivat laatuaan ensimmäiset.

Jenna Hietavirta on viestinnän opiskelija, joka suoritti opintoihin kuuluvan harjoittelunsa SAMKin viestinnässä. Joni Palola on liiketalouden (IBML) opiskelija, joka työskenteli Winter adventure -vierailuprojektissa.

Työmieltä – opinnäytetyö vei Eurooppaan

”Maailmanlaajuiset areenat avautuivat”. Alumnikolumnisti yhteistyökumppaneineen psykososiaalisen kuntoutuksen kongressissa Milanossa marraskuussa 2012.

Lue alumni Niina Laitisen kolumni printti-Agorasta.

SAMKin Diploma Supplementit todistetusti käypää tavaraa kansainvälisesti

Todistusliitteille kansainvälistä tunnustusta

EU:n komissio on myöntänyt SAMKin tutkintotodistusten englanninkielisille liitteille eli diploma supplementeille Diploma Supplement Labelin. Se todentaa, että liite on eurooppalaisten suositusten mukainen ja kertoo selvästi tutkintotasosta, tutkinnon sisällöstä ja tutkinnon myöntäneestä korkeakoulusta sekä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Supplementiin kuuluu myös englanninkielinen opintosuoritusote, transscript of records.

Diploma Supplementin tarkoitus on helpottaa kansainvälistä liikkuvuutta ja tutkintojen vertailtavuutta.