Kohti Satakunnan luontomatkailuohjelmaa

On tärkeää määritellä Satakuntaan luontomatkailun kärkikohteet sisäänheittotuotteiksi ja muistaa pitää niiden laatu korkealla. Tätä korosti Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola Maakunnan luontomatkailuohjelman kommentointitilaisuudessa maaliskuun lopussa.

– Hyvät kärkikohteet nostavat myös meidän identiteettiämme luontomatkailumaakuntana, muistuttaa Savola.

Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola ja opinnäytetyönään neljää Satakuntalaista luontoreittin vaativuusluokitusta ja arviointia tuotteistamista varten tehnyt Hanna Marttila

Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola ja opinnäytetyönään neljän Satakuntalaisen luontoreitin vaativuusluokituksen ja arvioinnin tuotteistamista varten tehnyt Hanna Marttila vaihtoivat kommentointitilaisuuden lomassa ajatuksia luontomatkailusta.

Mikä tilanne Satakunnassa on?

Savolan mukaan omassa maakunnassamme usein vähättelemme matkailukohteitamme, vaikka meillä on niitä niin paljon. Satakunta on erittäin otollinen matkailukohde eri ikäryhmille. Hänen mukaansa maakunnassa on myös liikuntaesteisille ja ikääntyneille kohteita luontomatkailuun.

– Toki niitä voisi olla enemmänkin.

Satakunnan luontokohteiden tunnettuus on kasvanut ja Kokemäenjoen tila on menneistä vuosikymmenistä kohentunut, vaikka Lounais-Suomen vesistöjen tila onkin huonompi kuin Suomessa keskimäärin.

Itse aktiivisena omatoimimatkailijana hän muistuttaa, että virkistyskäyttö ja luontomatkailu kulkevat käsi kädessä.

– Molempien mahdollistamiseksi tarvitaan myös kuntien panostusta, muun muassa kaavoitus ja luontokohteiden ylläpito vaativat yhteistyötä, vastuunottoa ja vetäjää.

Uusi luontomatkailuohjelma korostaa liiketoimintanäkökulmaa

Satakunnan luontomatkailuohjelma 2020 täydentää Satakuntaliiton vuonna 2012 laatimaa Matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelmaa. Kesällä 2016 valmistuvassa ohjelmassa keskitytään luonnon matkailulliseen hyödyntämiseen liiketoiminnan näkökulmasta.

Savola kuitenkin muistuttaa, että luontomatkailun edellytysten säilyttämisen ja kehittämisen pitäisi nousta ohjelmassa riittävästi esille.

– Unohtamatta yhteyttä maakunnassa tapahtuvaan ympäristökasvatukseen. Luonnossa ja luonnosta voi oppia.

Keskeiset luontomatkailun kehittämisteemat ovat:

  • toimintaympäristön tukeminen ja vahvistaminen
  • tuotekehityksen lisääminen
  • markkinoinnin ja myynnin kehittäminen
  • yhteistyön vahvistaminen.

Luontomatkailuohjelman aineistoraportti luettavissa

SAMKissa valmisteilla oleva maakunnan luontomatkailuohjelman 60-sivuinen aineistoraportti on maksutta luettavissa pdf:nä Theseus-julkaisuarkistossa sekä tilattavissa verkkokaupasta osoitteessa samk.pikakirjakauppa.fi

Raportti on laadittu kyselyiden ja haastatteluiden pohjalta Outdoors Satakunta -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on Satakunnan vetovoiman kehittäminen valtakunnallisena ja kansainvälisenä luontomatkailukohteena (1.9.2015–28.2.2017).

Lisätietoja hankkeesta ja ohjelman etenemisestä

Projektipäällikkö Sanna-Mari Renfors, SAMK
Outdoors Satakunta -hanke
Matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmän vetäjä
sanna-mari.renfors(a)samk.fi
044 710 3821

Kuvat ja teksti: Katri Väkiparta, SAMK viestintä

Pyöräreitti miehen nenässä ja muita huimia juttuja? – Tulevaisuuden leikkipuisto tukee kaikkien liikuntaa esteettömästi

Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ja Turun ammattikorkeakoulun (Turku AMK) yhteistyönä on käynnistetty liikuntapaikkojen esteettömyyshanke Liikuntaa tukeva leikkipuisto kaikille 20152017.

Eri organisaatioden ja alojen toimijat kokoontuivat leikkipuistohankkeen ideointipäivään.

Eri organisaatioden ja alojen toimijat kokoontuivat leikkipuistohankkeen ideointipäivään.

Tarkoituksena on ideoida paikka, joka on sopiva kaiken ikäisille ja -kuntoisille. Puisto, jossa voi liikkua, leikkiä, osallistua ja luoda yhteisiä kokemuksia. Uusina näkökulmina ovat peliteknologian käytön mahdollisuudet ja aistitiedon käsittelyn tukeminen liikuntaa tukevissa leikkipuistotoiminnoissa.

Yltiöturvallisuuteen ei kannata jäädä jumiin, vaikka turvallisuusnäkökulmaa ei tietenkään saa sivuuttaakaan. Esteettömyys kirjoitetaan suunnittelussa kaikkeen sisään. Esteettömässä ympäristössä yksilön ei tarvitse mukautua, vaan ympäristö mukautuu erilaisiin tarpeisiin.

Hankkeen ideointipäivässä pohdittiin, mitä syntyy pienin muutoksin ja miten voitaisi luoda esimerkiksi pop up- kohteita. Myös luonnon omien muotojen säilyttämistä pidetään tärkeänä.

Jokainen hyötyy esteettömyysratkaisuista elämänsä jossain vaiheessa, liittyi se sitten liikkumiseen, ymmärtämiseen, näkemiseen tai kuulemiseen. Hankkeessa on jo kartoitettu olemassa olevia leikkipuistoja ja pohdittu esteettömiä toteutustapoja.

– Puistoon tultaisiin esimerkiksi sisääntuloalueelta, jossa olisi opastus ja ideat leikkipuiston käyttöön. Itse puistossa olisi luonnonmukainen alue, jossa voisi tuoda aistielementtejä mukaan. Perinteisellä leikkivälinealueella olisi osallistavia esteettömiä leikkivälineitä ja pelialueella vaikka omalla keholla toimivia pelejä. Vapaan oleskelun alueella voisi vaikka syödä eväät, Minna Huhtala kertoo.

-Puistosta tulee monipuolinen, kiinnostava ja sen sisään voi tulla ihan erilaisilla näkökulmilla, kertoo hankkeen projektipäällikkö Raija Luona-Helminen Turku AMKista.

– Tärkeää puistojen ideoinnissa on tarinallisuuden ruokkiminen. Tarkoituksemme on vapauttaa energiaa, hän jatkaa.

– Olemme tutustuneet esimerkiksi Tanskan Holten Cykelmyggens Cykellegepladsiin. Se on polkupyöräpuisto, jossa pääsee tutustumaan moniin huimiin tarinoihin, esimerkiksi nukkuvaan mieheen, jonka sierainten kautta menee polkupyörärata, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Minna Huhtala SAMKista.

Hankkeessa tuotetaan sähköinen opas asiantuntijoille, jotta liikuntaa tukevia leikkipuistoja voitaisiin suunnitella ja rakentaa Design for All -periaatteella. Oppaassa kerätään yhteen olemassa olevat hyvät käytännöt, päivitetään ohjeistus rakennus- ja esteettömyysmääräyksien ja suositusten käyttöön ja luodaan innovatiivisia ratkaisumalleja suunnittelun pohjaksi ja sovellettavaksi erilaisiin tarpeisiin. Suunnittelua on tehty paikallistahojen kanssa sekä Porissa että Turussa. Projektiryhmässä asiantuntijoina on kaupunkien työntekijöitä. Myös SAMKin opiskelijat ovat innovoineet leikkipuistosuunnitelmia ideakilpailussa.

Teksti ja kuva: Inna Saarinen

Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö (Liikuntapaikkojen rakentamista, ylläpitoa ja käyttöä palveleva tutkimus- ja kehitystyö) sekä ammattikorkeakoulut. Hankkeeseen on saatu 52 000 euroa jatkorahoitusta.

INFO:

Esteettömyydellä tarkoitetaan sitä, että kaikki ovat yhdenvertaisia ja voivat osallistua arjen ja vapaa-ajan toimintaan riippumatta fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta, kulttuurisesta tai taloudellisesta tilanteesta.

Matkailun opiskelijat järjestivät alumnijuhlan

Perjantai 13. päivä ja onnistunut juhla! Matkailun opiskelijat järjestivät alumnien ja opiskelijoiden juhlan marraskuussa.

Juhlassa valittiin vuoden matkailun alumni.  Matkailualan alumnijuhlaperinnettä on suunniteltu jatkuvaksi. Ensimmäisenä palkittiin ansioitunut ja urallaan edennyt Krista Tupala Satakuntaliitosta. Hän on omalla toiminnallaan merkittävästi edistänyt SAMKin matkailun koulutusohjelman toimintaedellytyksiä sekä toiminut koulun kanssa hyvässä yhteistyössä.

Krista Tupala on SAMKin historian ensimmäinen vuoden alumni.

Krista Tupala on SAMKin historian ensimmäinen vuoden alumni.

Päivä avattiin kolmen matkailualan alumnin mitä upeimmilla urapoluilla, jotka tuottivat opiskelijoille ideoita tulevaisuuden valintoihin. Uratarinansa yleisölle jakoi Malla Metsäpalo Nestleltä, Timo Torkkeli Finlandia-talosta ja Niina Holappa Prizztechiltä.

Päivän aikana myös opettaja Vappu Salo kertoi uudesta ylemmästä AMK-tutkinnosta ja Sanna-Mari Renfors  tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja yritysten ja muiden yhteisöjen yhteistyöstä koulun kanssa.

Alumnit, opiskelijat sekä muu yleisö pääsivät paneelikeskustelussa jakamaan mielipiteitä tulevaisuudesta alan koulutuksessa sekä mentoroinnin tarpeesta. Yhteistyön kasvattamisen tarve ja merkittävyys yllätti opettajat.

Ilta jatkui seurustelun, ruokailun ja hyvän viinin merkeissä, upeita tanssiesityksiä unohtamatta. Makumatka Italiaan -teema näkyi iltajuhlassa niin somisteissa, viinivalinnoissa kuin herkullisessa antipastopöydässä. Kaiken kaikkiaan ilta oli onnistunut. Ohjelmanumeroiden välillä iloinen puheensorina täytti Agoran.

Teksti: Jasmiini Peuramäki

Kuvat: Petra Lindholm

 

Matkailun alumnitapaamisessa kerrattiin vanhaa ja suunniteltiin uutta

Matkailun koulutuksesta järjestettiin alumnitapaaminen, johon oli kutsuttu puhujiksi matkailun koulutusohjelmasta valmistuneita restonomeja (AMK). Kuulijoina oli matkailun opiskelijoita eri vuosikursseilta. Alumnit rohkaisivat opiskelijoita tarttumaan mahdollisuuksiin ja löytämään omat urapolkunsa.

Pois mukavuusalueilta

Heli Jokela ei lukiossa vielä tiennyt, mitä haluaa tehdä.

– Tykkäsin matkustaa, joten tulin opiskelemaan matkailua SAMKiin, hän kiteyttää opiskelupäätöksen taustaa. Nykyisin hän toimii matkailutiedottajana Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredeassa. Takana on myös esimerkiksi työloma Australiassa vuosina 2012–2013.

Omat haaveet ja aktiivisuus ovat Jokelan mukaan tärkeitä. Hän muistuttaa, että uusia mahdollisuuksia saa, kun uskaltaa poistua mukavuusalueilta. Kannattaa olla se, joka nostaa käden ylös, kun pyydetään tekemään jotain uutta. Pelkällä tutkintotodistuksella ei tee mitään.

Alan trendejä ovat hänen mukaansa monialaisuus, perinteisen työnkuvan katoaminen, digitaalisuus, innovatiivisuus, pätkätyöläisyys ja yrittäjyys.

– Yrittäjähenkisyys on tärkeää, vaikka ei olisi suunnitellut yrittäjyyttä.

SAMK matkailun koulutuksesta hän on saanut lisäarvoa erityisesti kielivalinnoista.

– Harjoittelu opetti työelämätaitoja ja verkostoitumaan, hän kertoo.

Sano mahdollisuuksille kyllä

Mirka Metsävainio-Tuomi toimii projektipäällikkönä Restel-Ravintolat Oy:ssa. Hän vastaa ravintoloiden avaus- ja muutosprojekteista. Aiemmin hän toimi ravintolapäällikkönä ja vuoropäällikkönä. Opintojen ohella hän oli töissä kassa-tarjoilijana, myyjänä, kioskinmyyjänä ja keittiöapulaisena.

Hän valmistui SAMKista restonomiksi 2013 ja suoritti samaan aikaan johtamisen erikoisammattitutkintoa.

Keskeistä on Metsävainio-Tuomen mukaan oppia laadukasta asiakaspalvelua. Se tulee käytännön kautta. Kannattaa myös perehtyä alan palvelutarjontaan.

– Hyvä, että SAMKissa ollaan aidosti kiinnostuneita siitä, mitä yrityselämässä tapahtuu, hän kiittää.

Tärkeitä ovat myös työelämän taidot.

– Sosiaalinen media kannattaa ottaa tosissaan. Se on osa ihmisen profiilia nykyisin.

– Jos saat mahdollisuuden, etkä ole varma, osaatko asian, sano kyllä. Voit oppia sen myöhemmin, Metsävainio-Tuomi kehottaa.

Paneelikeskustelussa pohdittiin matkailun ylempää tutkintoa

Paneelikeskustelussa pohdittiin, millaisia muotoja alumnitoiminnalle toivotaan jatkossa.

– Tämä on hyvä aloitus, alumnit toteavat kuin yhdestä suusta.

– Olisi mukava tietää, missä kukin nykyään vaikuttaa. Verkostoituminen olisi tärkeää monella alalla. SAMK voisi olla alumnien törmäyttäjä, pohtii alumni, myyntipäällikkönä Sokos Hotel Vaakunassa toimiva Carin Liuskallio.

Matkailusta suunnitellaan parhaillaan ylempää AMK-tutkintoa, joka alkaa vuonna 2016. Alumnit toivoivat ylempään tutkintoon käytännönläheisyyttä, yhteistyötä yritysten kanssa, projekteja, monialaista tuotteistamista, asiakaskokemuksen hallintaa ja ennen kaikkea verkostoitumista.

– Haaste on siinä, että koulutuksen opetussuunnitelman tekemisestä opiskelijan valmistumiseen menee monia vuosia. Matkatoimistoalalla, kuten monilla muillakin aloilla, toimintaympäristö muuttuu todella nopeasti, kertoo päivässä alumnipuheenvuoronkin käyttänyt, nykyään matkailun lehtorina toimiva Sanna-Mari Renfors.

Alumni, Restel-ketjun ravintolapäällikkö Marjo Mäkelä on suorittanut jo aiemmin ylemmän AMK-tutkinnon, liiketalouden alalta. Hän koki saaneensa siitä paljon irti.

– Näen, että ylemmän tutkinnon opinnoissa sain paljon vastauksia. Oli hyvä, että opiskelijoita oli eri aloilta.

Kuvassa paneelikeskustelussa alumnit Mirka Metsävainio-Tuomi (vas.), Heli Jokela, Carin Liuskallio ja Marjo Mäkelä. Edessä keskustelua seuraa lehtori Maaria Berg.

Be humble. Be hungry. And always be the hardest worker in the room. – Mirka Metsävainio lainaa Dwayne “The Rock” Johnsonia

Teksti ja kuva: Inna Saarinen

Metsäterapiaa alpakoiden kanssa ja pirullisia pikkujouluja

Matkailun opiskelijat saivat tuotteistettavakseen elämyksellisiä matkailupalvelupaketteja yhteistyössä yritysten kanssa. Paketteja on tuotteistettu Elämysten tuotteistaminen -opintojaksolla.

Lehtori Maaria Berg on tyytyväinen opiskelijoiden ideoimiin paketteihin.

– Fantasiaa ja tarinaa tarvitaan matkailutuotteisiin entistä enemmän, hän toteaa.

Voimaa metsästä – ja eroon metsäpelosta

”Voimaa metsästä – Kurjen huminaterapiaa” esittelivät Sami Nurminen, Hanna Marttila ja Jaana Lehtola. Paketin yhteistyökumppaneina olivat yritykset Humiseva Harju, Metsäterapia ja Kurkikorpi.

Ideana on retki Joutsijärven alueella. Päivä sisältää luontopolun, joka kävellään luonnossa alpakoiden kanssa, ruokailun laavupaikalla suon keskellä ja metsäterapiaa. Pakettiin voi yhdistää yöpymisen Kurkikorvessa.

– Metsäterapiaan sisältyy verenpaineen mittaus ennen ja jälkeen terapian, villiyrttijuoma, rummutusta ja luontoharjoitteita, sairaanhoitaja ja metsäterapeutti Jaana Korkiamäki-Villanen kertoo.

– Metsäterapia auttaa myös metsäpelkoon, hän muistuttaa.

Opiskelijat kertoivat idean nousseen virkistäytymisen tarpeesta. Se auttaa myös, jos tuntee vieraantuneensa luonnosta tai itsestä. Ihminen saa aikaa rauhoittua ja nauttia luonnosta.

Humisevan Harjun yrittäjä Carita Saarinen toteaa, että haasteita on ollut, koska nyt on luotu koko paketti alusta asti. Yhteistyö on ollut kannattavaa, sillä on saatu luotua uudenlaista toimintaa.

– On ollut hienoa tutustua samanhenkisiin yrittäjiin, joille luonto on tärkeää, kertoo Kankaanpäässä sijaitsevan Varamummola Kurkikorven yrittäjä Sirkka Riitahuhta.
– Meille on ollut tärkeää saada myös Pohjois-Satakunta mukaan satakuntalaisten matkailuyrittäjien verkostoon , hän kertoo.

Pirullinen peikko Pirunpesässä

Opiskelijat Mikko Ilonen, Iiro Hänninen ja Elina Norrbacka tuotteistivat Inkun Aalloilla -yrityksen kanssa Pirunpesän Pirulliset Pikkujoulut. Se on luontoelämysmatka Porin Lyttylässä sijaitsevassa Pirunpesä-luolastossa. Lisäpalveluna tarjotaan illallista Ravintola Wanha Juhanassa.

– Luolasto on saanut nimensä siitä, että ihmiset luulivat ennen tuolla asuvan piruja ja maahisia, Mikko Ilonen kertoo.

Idea elämyspakettiin syntyi opiskelijoiden tutustuessa luolastoon yrittäjä Inkeri Hannulan johdolla.

Tiimi päätti, että Hannula ottaa peikon roolin ja nappaa osallistujat luolastossa mukaan tarinaan. Sitten on vuorossa mehutarjoilua ja elämyksellisiä, tarinaan liittyviä tehtäviä kynttilän valossa.

Hannula kehuu tiimiä.
– Ideointi oli vapaata. Tämä oli tiimityötä parhaimmillaan. Ehdotin jotain ja opiskelijat nappasivat pointin. Paketti on toimiva ja se tehtiin alusta asti yhdessä, Hannula kertoo.
– Se on juuri sellainen, joka voidaan toteuttaa saman tien ja ottaa käyttöön koko talvikaudeksi pienin muunnoksin.

Opiskelijoiden tuotteistettavana ovat myös muun muassa aseeton metsästysretki, lintubongausta, pyöräretkeä, taidekäsityökierros syvässä Satakunnassa ja muinaispidot.

Yläkuvassa Voimaa metsästä -ryhmä keskustelee matkailupalvelupaketin tulevaisuudesta.

Keskikuvassa Inkeri Hannula antaa palautetta opiskelijoille.

Alakuvassa on kansainvälinen projektiryhmä viime kesänä testaamassa alpakkapatikkaa.

 

Teksti: Inna Saarinen

Kuvassa kansainvälinen projektiryhmä testaa viime kesänä alpakkapatikkaa. 

 

Lue lisää tuotteistamisen taustasta ja sen takana olevasta Sata Matkaa Maalle -hankkeesta.

Tuotteistamisen ja hankkeen taustaa

Tuotteistamisen taustaa

Elämyksellisiä matkailupalvelupaketteja tuotteistettiin yritysyhteistyössä matkailun koulutusohjelmassa opintojaksolla Elämysten tuotteistaminen. Yhteistyötä koordinoi Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke lehtori Maaria Bergin kanssa.

Hankkeen yhtenä tavoitteena oli tuotteistaa eri yrittäjien palveluista yhteisiä matkailupalvelupaketteja Satakunnan maaseudun vetovoimatekijöihin perustuen. Tuotteistamistyö aloitettiin yrittäjien kanssa keväällä hankkeen tuotteistamistyöpajoissa. Syksyllä tuotteistamistyö integroitiin Elämysten tuotteistamisen opintojaksoon, jotta tuotteet saadaan valmiiksi ja markkinoille.

Tuotteistamisyhteistyöhön osallistui 41 opiskelijaa ja noin 50 yrittäjää. Opiskelijatiimit tuotteistivat opintojaksolla 19 matkailupalvelupakettia eri puolille Satakuntaa. Tuotekirjoon kuuluu elämystuotteita, kokous-, virkistys- ja leirikoulupaketteja, teemallisia luontoretkiä metsä- ja merimaisemissa, satakuntalaiseen kulttuurihistoriaan, maatiloihin ja taide- ja käsityöperinteeseen keskittyviä paketteja – aktiviteetteja, hyvinvointia ja hemmottelua unohtamatta.


Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke 1.9.2013 – 31.12.2014

Hankkeen tavoitteena on tiivistää sirpaleista maaseutumatkailun kenttää Satakunnassa muun muassa maaseutumatkailuyrittäjille järjestettyjen tuotteistamis- ja hinnoittelutyöpajojen avulla. Työpajojen ja opiskelijayhteistyön tuloksena syntyy syksyn aikana yli kaksikymmentä uutta yhteistyötuotetta Satakunnan matkailumarkkinoille. Hankkeeseen osallistuneet maaseutumatkailuyrittäjät edustavat laajasti kaikkia matkailun osa-alueita.

Rahoittaja: Maaseuturahasto, Satakunnan ELY-keskus


 

Kuva: Inna Saarinen

Kuvassa Voimaa metsästä -ryhmä keskustelee matkailupalvelupaketin tulevaisuudesta palautetilaisuudessa.

Green Care herättänyt kiinnostusta

Satakunnan ammattikorkeakoulun Green Care -esiselvitys- ja tiedotushankkeessa on kartoitettu Green Care -toimintaa Satakunnassa. Green Care -toiminnalla tarkoitetaan maaseudun ja luonnon tavoitteellista hyödyntämistä ihmisten elämänlaadun edistämiseksi; toimintaan liittyy aina jokin luontolähtöinen menetelmä, joka voi olla ikäihmisten asumisyksikössä kuntouttava puutarha tai hyvinvointimatkailijalle rauhoittumispolku ja perinteiset saunahoidot.

Kiinnostus Green Care -toimintaa on ollut suurta ja olemme kartoittaneet ja haastelleet noin kolmekymmentä yritystä Satakunnassa. Satakunnasta löytyy luontoon pohjautuvia terapiapalveluja, joissa elementtinä on metsä tai eläin. Kuntouttava puutarha on puolestaan suunnitteilla vanhusten asumisyksikköön Noormarkussa. On löytynyt rauhoittumiseen suunniteltuja palveluita ja luontopolkuja ja monet maaseudulla majoitusta tarjoavat yrittäjät ovat kiinnostuneita laajentamaan palvelutarjontaansa ja saamaan asiakkaan näin yöpymään pidempään. Hyvin erityyppiset yritykset, kuten virkistys-, luonto- ja matkailualan yrittäjät, ovat olleet kiinnostuneita luonnon tavoitteellisesta ja vastuullisesta hyödyntämisestä.

Koska suomalaisilla on aina ollut mahdollisuus nauttia luonnosta vapaasti ja rentoutua omilla mökeillään, haasteena on luoda liiketaloudellisesta kannattavia luontoon pohjautuvia vapaa-ajan palveluja. Tämä edellyttää yrittäjiltä innovatiivista ajattelua, kysyä tunnistaa kannattavia asiakasryhmiä ja heidän tarpeitaan sekä luoda sellaisia palveluita, joita asiakkaat ovat oikeasti valmiita ostamaan sekä myös myydä palvelut asiakkaille. Suunnitteilla oleva Green Care -jatkohanke tulee tukemaan yrittäjiä näissä tavoitteissa.

Teksti: Jaana Ruoho, kuva: Anne Sankari

Lisätietoja: Projektipäällikkö Jaana Ruoho, jaana.ruoho(at)samk.fi, p. 044 710 3825

Green Care -esiselvitys- ja tiedotushanke ajalla 1.9.201330.10.2014. Suunnitteilla jatkohanke.

Maaseutumatkailun hankkeessa vilkas kevät

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke on viime syksyllä aloitetun toimintansa aikana  tavoittanut mukaan jo yli 100 maaseutumatkailutoimijaa Satakunnasta.

Yrittäjille on järjestetty yli kymmenen tilaisuutta ympäri Satakuntaa verkostoitumista ja tuotteistamisen kehittämistä varten. Tilaisuudet on järjestetty pääosin maaseutumatkailuyrittäjien tiloissa, mikä on osaltaan auttanut yrittäjien tutustumista toistensa toimintaan. Toukokuussa on viimeinen hankkeen tilaisuus ennen maaseutumatkailuyrittäjien kesäsesonkia.

Satakunta on jaettu hankkeessa karkeasti alueellisten vetovoimatekijöiden mukaan Pohjois-, Rannikko- ja Etelä-Satakuntaan. SAMkin yhteistyökumppaneina työpajoissa ovat olleet Jämin yhteismarkkinointihanke ja Metsähallituksen luontomatkailun kehittämishanke Pohjois-Satakunnassa ja Rannikolla Metsähallituksen Selkämeren luontohankkeet sekä etelässä Pyhäjärviseutu ry:n matkailuhankkeet. Hanketta rahoittaa Satakunnan ELY-keskus (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013). Hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka.

Kehittämistoimet jatkuvat vauhdilla ensi syksynä. Syksyllä järjestetään muun muassa alueelliset kannattavuuden työpajat maakunnassa sekä 16.10. Matkailusta tuloja maakuntaan -seminaari Porissa. Seminaariin toivotaan osallistujia niin yrittäjistä kuin muista matkailutoimijoista. Seuraa hankkeen tapahtumia osoitteessa www.satamatkaamaalle.fi. Hanke on avoin kaikille maaseutumatkailun parissa toimiville.

Kuva: Anna Pentikäinen

Kuva on Etelä-Satakunnan tuotteistamistyöpajasta, joka pidettiin 1.4.2014 Euran Kauttualla Kauttuan Klubilla, kouluttamassa Maaria Berg SAMKista. Kuvaaja on SAMKin matkailun opiskelija. 

 

Opiskelijoilta ideoita yrityksille matkailun elämyspalveluiksi

Mitä syntyy, kun tuodaan yhteen joukko matkailun opiskelijoita ja satakuntalaisia matkailuyrittäjiä? Ainakin valtavan paljon mielenkiintoisia ja raikkaita ideoita. Matkailupalvelujen lehtori Maaria Berg ideoi kiinnostavan yritys-opiskelijayhteistyön, jonka teemana oli Elämyspalvelun tuotteistaminen.

Idea lähti opintojakson teemasta. Koska SAMKissa on käynnissä Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, Berg otti hankekumppaneiden kautta yhteyttä maaseutumatkailuyrityksiin ja toimijoihin eri puolilla Satakuntaa. Kiinnostuneita löytyi heti enemmän kuin opintojaksolla oli opiskelijoita.

– Matkailun trendinä ovat elämykset. Vaikka palvelujakin tietysti haetaan, kysyntä on kääntynyt erityisesti asiakkaalle mieleenpainuvien ja moniaististen elämysten tuottamiseen, Maaria Berg kertoo. Opiskelijatiimit valitsivat opintojaksolla yhteistyöyrityksen, jonka toimeksiantoa he ryhtyivät toteuttamaan ja jonka palveluihin he tutustuivat. Lopuksi järjestettiin kolme esityspäivää, joissa valittiin parhaat työt opettajien ja toimeksiantajien yhteistyönä. Esitysten arviointiperusteina oli tuotteen elämyksellisyys, uutuusarvo ja paikallisten piirteiden hyödyntäminen, hyödynnettävyys yritykselle, sekä sopivuus kohderyhmän tarpeisiin. Lisäksi esseessä arvioitiin tuotteistamisprosessin hallintaan ja kirjallisen ulkoasuun liittyvät tekijät.

Ihanissa häissä

Opiskelijat Anni Helminen ja Elina Fagerroos saivat toimeksiantajaksi Kaljaasi Ihanan Luvialta. Toimeksiannossa haluttiin laajentaa kohderyhmää erityisesti nuorempaan asiakaskuntaan. Opiskelijat tuotteistivat elämyspalvelun Ihanat häät, eli hääjuhlapaketin Kaljaasi Ihanalla.

– Tämä oli kiinnostava opintojakso, koska työn sai tehdä ihan oikeaan yritykseen. Saimme tosi vapaat kädet.

Vaikka voitto ei osunutkaan kohdalle, he saivat toimeksiantajalta hyvää palautetta. Ihanalle on tulossa jo kesällä ainakin yhdet häät.

Opiskelijat eivät kokeneet mitään liian haasteelliseksi. – Ensin syntyi idea ja sitten kaikki oli ihan selkeää, he kertovat.

Voitokkaita töitä

Esityspäiviä oli kolme, kaikista valittiin paras esitys. Pohjois-Satakunnan alueen voittajina – ja samalla kaikista esityspäivistä kokonaisuutena parhaana palkittiin Pauliina Faler ja Maiju Luotola, jotka tekivät työn Silent Wings Oy Saaren retriittikodille Laviassa. Ideana oli tarjota retriittipalvelujen rinnalle pyöräilyvaelluspaketti, Karhijärven kierros.

Etelä-Satakunnan alueen esityksistä voittivat Teppo Pesonen ja Ville Arponen, jotka tekivät Satakunnan matkailuyrittäjät ry:lle matkailupalvelukartan. Lehtori Maaria Berg kuvailee tätä kaikkien haastavimmaksi toimeksiannoksi, josta opiskelijat suoriutuivat erittäin hyvin.

Kolmas voittajapari oli Eeva Kangas ja Anette Granfors Rannikko-Satakunnan alueen töistä. He saivat elämyspakettiin yhteisen toimeksiannon raumalaisilta RSP-Charterilta ja Erähepulta. Ideana oli tuottaa erityisesti pienille satakuntalaisille yrityksille TYHY-paketti saaristo-olympialaisten hengessä Rauman saaristossa. Voittajapari kehuu kokemusta kokonaisuudessaan mielenkiintoiseksi. – Yrityksestä olemme saaneet hyviä neuvoja ja koimme itsekin, että teimme hyvän paketin. Kuulimme, että paketti on jo otettu mukaan yrityksen tuotetarjontaan.

Teksti ja kuva: Inna Saarinen. Kuvassa matkailun opiskelijaryhmä opettajiensa kanssa. Lisätietoja matkailun kehittämisestä: www.satamatkaamaalle.fi/

 

Satakunta hyvää kohdetta – uusia vinkkejä ensi kesän matkalle maakuntaan!

SAMKin matkailun koulutus järjesti 12.3. Huittisissa Satakunta hyvää kohdetta -myyntitapahtuman. Aikaisemmin tapahtuman järjestämisestä on vastannut Satakuntaliitto, ja tämänvuotinen tapahtuma oli järjestyksessä viidestoista. Tapahtumassa 46 satakuntalaista matkailualan toimijaa esitteli ensi kesän tarjontaansa. Asiakkaina oli noin 140 yhdistysten ja yritysten edustajaa, jotka hakivat uusia ideoita tuleville ryhmämatkoillensa.

Tänä vuonna tapahtuman teemana oli lähiruoka, ja asiakkaille tarjottiin satakuntalaisia makupaloja. Yhteistyökumppanina tapahtumassa olivat Satakunnan keittiömestarit ja Kivikylä, jonka kokonainen possu sai asiakkailta suosiollisen vastaanoton.

Teksti ja kuva: Sanna-Mari Renfors