Suursnautserityttö Muska tarvitsee fysioterapiaa

Muska kulkee kolmella raajalla hyppien. Pian aloitetaan pitkä kuntoutus.

Muskan nykyiset ongelmat ovat peruja jo vuodelta 2013, kun se jäi hevosen alle ja loukkasi vasemman takapolvensa. Tällöin polvea ei tarvinnut vielä operoida. Etummainen ristiside oli kuitenkin sen verran vaurioitunut, että se katkesi seuraavana talvena ja operoitiin. Leikkauksen jälkeen edettiin liikkuvuus- ja painonsiirtoharjoittelusta erilaisten terapeuttisten harjoitteiden ja muun muassa vesijuoksumattoharjoittelun kautta vapaaseen liikkumiseen.

Muska kuntoutui hyvin, mutta syksyllä 2015 samaisesta polvesta vaurioitui nivelkierukka, joka operoitiin loppiaisen jälkeen 2016. Leikkaus ei sujunutkaan oppikirjan mukaan, vaan siitä seurasi komplikaatioita ja niin kova kipu, että Muska ei käytä jalkaa, vaan kulkee kolmella raajalla hyppien. Takajalasta ovat lihakset surkastuneet, eikä Muska pysty aktivoimaan niitä lainkaan.

Aluksi aktivoidaan aivoja

Kipu ja muut hankaluudet on nyt saatu eläinlääkärin keinoin hallintaan ja edessä on aktiivinen ja pitkäaikainen fysioterapia. Ensimmäisessä vaiheessa lisätään tuntoaistin kautta aivoissa alueen aktiivisuutta. Tämä tapahtuu sekä passiivisen liikkeen kautta että pintatunnon kautta.

Passiivinen liike tarkoittaa tässä sitä, että eläinfysioterapeutti tuottaa manuaalisesti takajalkaan samanlaisen liikkeen kuin siinä olisi normaalissa kävelyssä. Pintatuntoa käytetään Muskan harjoituksissa siten, että tassun pohjaan tuotetaan painetta kämmenellä.

Terapeutti tukee muita niveliä niin, että simuloidaan samanlainen aistimus kuin oikeassa painonsiirrossakin tulisi. Passiivisten liikkeiden avulla ylläpidetään myös nivelten normaali liikkuvuus. Nivelet kiristyvät helposti käyttämättöminä.

Kun raaja ”herää”

Kun Muskan raaja vähänkin ”herää”, aloitetaan aktiiviset painonsiirtoharjoitukset.  Terapeuttiset harjoitteet ovat aluksi hyvin yksinkertaisia, esimerkiksi lantiosta työntämällä siirretään painoa heikolle raajalle.

Vähitellen harjoitteet vaikeutuvat, muun muassa terapiapalloja voidaan käyttää vaikeuttamaan alkuasentoa ja tekemään alustasta epävakaan.

Etujalat pallolla. Kuvan koira ei ole Muska – eikä suursnautseri. Muskan kuntoutus on vasta alussa.

Voimaharjoittelua seuraavaksi

Voimaharjoittelu otetaan mukaan heti kun Muska alkaa käyttää jalkaa. Aluksi treeni on superhidasta kävelyä, jolloin heikkoa jalkaa on helppo käyttää. Vähitellen edetään esimerkiksi ”istu-seiso” – harjoituksiin tai suoraan makuuasennosta liikkeelle lähtöön.

Fysioterapeutti auttaa varmistamaan liikkeen symmetrisyyden. Rappukävely on hyvää voimaharjoittelua siinä vaiheessa, kun takajalan käyttö on jo hallittua. Vaativampia harjoitteita ovat sitten myöhemmin ylämäkijuoksu tai hyppyharjoitukset. Näihin päästään kuitenkin vasta kun takajalkojen lihakset ovat vahvistuneet niin, että mitään ontumaa ei enää näy ja liike on kaikin puolin kontrolloitua.

Tarvittaessa fysikaalista hoitoa

Mikäli lihasaktiivisuus ei näillä harjoitteilla herää, voidaan käyttää apuna lihastimulaatiota. Se on tietyllä frekvenssillä ja pulssin pituudella toteutettua sähköhoitoa. Muista fysikaalisen hoidon menetelmistä käytetään muun muassa kylmää, mikäli lisääntynyt kuormitus aiheuttaa kipua.

Teksti on osa eläinfysioterapiaopintoihin liittyvää juttukokonaisuutta (lisää tulevassa Agorassa 1/2016) . Seuraava opintokokonaisuus (30 op) alkaa syksyllä 2016, haku maalis-huhtikuussa 2016.

Teksti: Hanna Tuominen, eläinfysioterapian vastuuopettaja SAMKissa ja Muskan emäntä
Kuvat: Sari Eskelinen; kuvaussuunnittelu ja toteutus: Saara Keränen & Tiina Bång. Kuvissa ei ole Muska, sillä sen kuntous vasta pääsemässä alkuun.

Yhteistyön Satakunta -seminaari mahdollisti järjestöjen ja kuntien välisen vuoropuhelun

Iloista puheensorinaa, Parastamistorin antimia ja yhteinen vankka visio toimivasta maakunnasta – tervetuloa Yhteistyön Satakunta -seminaariin. Tästä artikkelista voit lukea koosteen syksyn 2015 tapaamisesta. Seuraava, kolmas, kunta-, maakunta- ja järjestötoimijoiden yhteinen seminaari on sovittu SAMKin Tiilimäen kampukselle 15.9.2016.

Vuoden 2015 seminaarin tavoite oli yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen sekä yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kesken, tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksia ennakoiden.

Minuun kolahti: ryhmät nostivat esiin kohokohtia.

Asiantuntijapuheenvuoroilla ajatustyöhön

Jaakko Viitala Satakunnan Järjestöyhteistyöryhmästä (JYTRY) siteerasi avauspuheenvuorossaan Jari Sarasvuota: työ on toimintaa, jolla pyritään lisäämään toisten hyvinvointia. Viitala totesi hyvien suunnitelmien jäävän valitettavan usein käsittelemättä. Hän painotti, ettei hyvien ideoiden haaskaamiseen ole enää yhteiskunnallamme varaa.

YTT Juha Heikkala (Valo ry) puhui ennakoinnista, johon kuuluu tulevaisuuskuvien luominen ja johon liittyy epävarmoinakin aikoina tietty yhteiskunnan pysyvyys. Heikkala painotti, että nyt on erityinen aika yhteiskunnassamme, aika jona tarvitaan yhteisiä, ihmisiä kokoavia foorumeja – kuten Yhteistyön Satakunta -tilaisuus.

– Tulevaisuus ei ole päälle tuleva juna, vaan se on tehtävä, Heikkala muistutti puheenvuorossaan. Suuria muutoksia tapahtuu Heikkalan mukaan jatkuvasti. Hän listasi muun muassa vapaaehtoistoiminnan jatkuvan lisääntymisen, väestön muuttamisen maaseudulta kaupunkeihin sekä sosiaalisen median käytön lisääntymisen. Heikkala painotti tulevaisuuden olevan mahdollisuus, johon jokaiselle tulee antaa tilaisuus osallistua matalalla kynnyksellä.

Porin kaupungin kehittämispäällikkö, VTT Timo Aro alusti aiheesta ”Kuntalaisten hyväksi yhteistyötä – miten järjestöt voimavaraksi”. Tulevaisuuden kuntien toimintaympäristö muuttuu globaalien ja kansallisten muutoshaasteiden johdosta. Tärkeintä onkin tietää, mihin suuntaan oma kunta muuttuu ja millainen palvelurakenne siellä on. Näin järjestöjen on helpompi miettiä sopivia yhteistyömuotoja oman alueensa edustajien kanssa. Aro totesi yhdeksi järjestöjen merkittävimmäksi tehtäväksi hiljaisten äänten esille tuomisen.

Tulevaisuuden Satakunnan suunnittelua

Satakunta on ainutlaatuinen maakunta – tästä kertoo oma Satakunnan järjestöstrategia 2035. Sen tarkoitus on olla maakunnan yhdistys- ja vapaaehtoistoimijoiden pitkän tähtäimen suunnitelma, jossa näkyy yhteinen ymmärrys ja näkemys tulevaisuudesta. Keskeisenä osana näkyvät yhteiset toimintaa ohjaavat arvot sekä visio ja toimintalinjat, joilla tulevaisuuden toimintaympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin pystytään vastaamaan. Erityisen huomioitavaa tulevaisuuden kannalta on aktiivisten vapaaehtoistoimintaan osallistuvien määrä. Länsi-Suomessa osallistutaan muuta maata enemmän vapaaehtoistyöhön.

Ryhmätöiden tekemistä ja tulevaisuuden suunnittelua.

Elinvoimainen, yhtenäinen ja tunnustettu yhdistys- ja vapaaehtoistoiminta verkostoituneessa Satakunnassa edellyttää järjestöiltä yhteisvastuullisuutta. Seminaarissa näkyi, kuinka kolmannen sektorin toimijat ovat ottaneet haasteen vastaan ja pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa muuttuvassa yhteiskunnassa.

Yhtenä esimerkkinä nousi kolmannen sektorin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö: opiskelijoiden mukaan ottaminen vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan. Muun muassa tällä tavoin tuodaan järjestö- ja vapaaehtoistyötä tunnetuksi nuorille aikuisille ja luodaan jo opiskeluaikana mahdollisuus verkostoitua oman alueen järjestöjen kanssa. SAMKin sosionomi- ja hoitotyön opiskelijat suorittavat opintoihinsa kuuluvasti vapaaehtoistyötä oppiakseen järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä tiedostaakseen vapaaehtoistyön merkittävyyttä.

Tuloksia saatiin

Ryhmätyössä oli mukana kymmenen ryhmää, jotka työskentelivät aamupäivän aikana Heikkalan alustuksen pohjalta. Ryhmissä nostettiin esiin vapaaehtoisjärjestöjen roolien kirkastaminen ja muutos.

Tämän avulla pyrittäisiin selventämään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työalueet. Iltapäivällä pohdittiin tilaisuudessa esille tulleita kohokohtia ja sitä, mihin mahdollisuuksiin tai haasteisiin käytännössä tartutaan ja mitä lähdetään viemään eteenpäin. Pohdinnoissa korostuivat verkostoituminen ja uudet toimintamallit. Kaksi ryhmää sopi tapaamisen verkostoitumisen tehostamiseksi.

Iltapäivän ryhmätyötulosten esillepanoa

Opiskelijat kokivat olevansa etuoikeutettuja päästyään osallistumaan Yhteistyön Satakuntaan heti opintojensa alettua. Samaan pöytään pääseminen ja Satakunnan tulevaisuudesta keskusteleminen vaikutusvaltaisten satakuntalaisten kanssa oli hieno kokemus.

Suuri osa osallistujista toivoi perinnettä jatkettavan vuoden päästä uudella kokoontumisella. Tapahtumaan osallistuneista 26 % oli miehiä ja 74 % naisia. Kaiken kaikkiaan osallistujia oli jopa 110 – moninkertaisesti edellistä seminaaria enemmän.

Lopuksi osallistujat vastasivat kyselyyn seminaarin kehittämiseksi. He antoivat kouluarvosanaksi 8,7, ja 51 % ilmoitti osallistuvansa ensi vuonna järjestettävään seminaariin, 49 % mahdollisesti osallistuvansa. Osallistujat kertoivat saaneensa runsaasti uusia ideoita oman järjestönsä toiminnan parantamiseksi sekä uusia kontakteja verkostoitumista varten.

—
Yhteistyön Satakunta tarjoaa avoimen foorumin keskinäiseen vuoropuheluun sekä mahdollisuuden vertaisarviointiin. Jokaisella toimijalla on tilaisuus ottaa käyttöön muiden hyväksi havaitsemia toimintakäytäntöjä, ja muokata ne omiin tarpeisiin sopiviksi.

Parastamistorilla tapahtuman osallistujat kiertelivät tutkiskellen kojuja, joissa kerrottiin järjestö- ja vapaaehtoistyön onnistuneista saavutuksista. Mukaan tarttui esite jos toinenkin ja erityisesti käyntikortteja vaihdettiin tiuhaan tahtiin.

Seminaari järjestettiin SAMKin Tiilimäen kampuksella. Järjestäjänä toimi Satakunnan Järjestöyhteistyöryhmä.

Teksti: Tapio Myllymaa, Lehtori, KM, Hanna Rautava-Nurmi, Lehtori, TtM, sekä hoitotyön opiskelijat Pekka Frantsi, Toni Lempinen, Helena Lindberg ja Tiia Mannonen
Kuvat: Kirsi-Maria Rantonen