KUUKAUDEN KUVA: KUUNTELIJA

Kaija Leinonen, Kuuntelija, järvikaisla, 2013

Veistämisen tekniikat antavat minulle tällä hetkellä parhaimmat mahdollisuudet tehdä juuri sellaista taidetta mitä sisälläni tunnen. Tekniikoiden moninaisuuden lisäksi hienoa on materiaalien kirjo ja niiden antamat mahdollisuudet. Mistä tahansa materiaalista voi tehdä veistoksen. Yleensä materiaali alkaa puhutella minua esimerkiksi muodon tai värin kautta. Sitten kerään sitä, vääntelen ja kääntelen, tunnustelen miten materiaali käyttäytyy ja mitä sillä on sanottavanaan. Prosessit voivat olla pitkiä. Joskus tiedän heti materiaalin nähtyäni mitä aion tehdä, joskus voi mennä vuosi ennen kuin oivallan mikä materiaalin sanoma itselleni on.

Luonnonmateriaaleissa haastavaa on oikeanlaisen tekniikan löytäminen. Ne ovat kiehtovia, mutta niillä on hyvin voimakas oma luonne ja tahto olla juuri sitä mitä ovat. Kuuntelija-teoksessakin tein paljon kokeiluja ennen kuin löysin hyvin toimivan ja materiaalin henkeä tukevan työstötavan. Ympäristö liittyi tekoprosessiin monella tapaa: Mallina oli opiskelukaverini, ja sisältö syntyi materiaalin luonteen lisäksi muovailun aikana käydyistä keskusteluista.

 

Kaija Leinonen, s. 1984 Ruukissa, neljännen vuosikurssin opiskelija pääsuuntautumisenaan kuvanveisto.

> s-posti: kaleinon@hotmail.com

Kuukauden kuva: Planeetat

Anni Karvinen: Stillkuva videoteoksesta ”Planeetat”, 2014

”Katsoin kaukoputkella taivaalle ja näin raidallisen Jupiterin ja neljä sen kuista. Se, että maailmankaikkeus on täynnä leijuvia palloja, on mielestäni käsittämätön fakta. Se saa minut pohtimaan monia ihmisyyteen liittyviä asioita, rituaaleja, murheita ja pelkoja.

Maalaaminen on ollut pitkään tärkein itseilmaisuni väline. Minua kiinnostaa kaksiulotteinen ja pysähtynyt kuva, joka jää ikuisesti siihen hetkeen ja tunnelmaan, mikä on tekohetkellä vangittu. Viimeisimmän vuoden aikana olen tehnyt myös videoita. Siirtyessäni liikkuvan kuvan pariin huomasin, että hetkellisyys kiehtoi minua siinäkin. Ajattelumalli lienee peräisin tottumuksistani maalata ja oppimastani tavasta katsoa maailmaa. Olen huomannut erilaisten tekniikoiden vaikuttavan tapaani nähdä. Veistäminen (jota harvemmin teen) saa minut näkemään maiseman kolmiulotteisemmin. Videoissani on liikettä, mutta ei juonen etenemistä, vaan jatkuvana liikkuva hetki. Kyse on jonkin asian katsomisesta ulkopuolelta: tiedät vain sen minkä aistit, et ikinä koko tarinaa.”

Anni Karvinen on syntynyt Helsingissä vuonna 1987, ja opiskelee Kankaanpäässä viimeistä vuotta.

> http://www.annikarvinen.com, myös Planeetat-video kokonaisuudessaan nettisivuilla

YMPÄRISTÖTAIDETTA OPISKELIJAVOIMIN SASTAMALASSA

Sastamalaan syntyi toukokuussa 2015 julkista taidetta, kun Kankaanpään taidekoulussa opiskelevat Kati Juurikka ja Heidi Piippo päättivät kunnioittaa paikkakunnalla asuneen Akseli Gallen-Kallelan perintöä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta kansallistaiteiljan syntymästä. Jaatsi, Gallen-Kallelan lapsuudenkoti Sastamalan Vammalassa toimii monen juhlallisuuden päänäyttämönä.

Taideopiskelijat Juurikka ja Piippo halusivat juhlavuoden kunniaksi tehdä Jaatsin puistoon julkisia teoksia, jotka kertovat jotakin kulttuurihistoriallisesti merkittävästä paikasta ja siellä asuneesta kansallistaiteilijasta. Koulumatkoilla syntyi idea Jaatsin Veistospuistosta, jonka tavoitteena oli herätellä henkiin uinuvaa ja monelle paikallisellekin vierasta Jaatsin taloa.

Veistospuistoprojekti käynnistyi virallisesti keväällä 2014, kun opiskelijat saivat Sastamalan kaupungilta kulttuurin ja taiteen apurahan veistosten valmistuskulujen kattamiseksi. Veistospuiston teosten ilme on nykypäivään sijoittuva, mutta ne liittyvät Akselin Jaatsilla viettämään lapsuuteen. Veistokset keskustelevat hyvin keskenään sekä puiston ensimmäisen, vuosikymmeniä sitten valmistuneen Gallen-Kallelan näköisveistoksen kanssa (sen tekijöinä taiteilijapariskunta Alpo ja Nina Sailo).

Juurikan betoniveistos, Juuret, kasvaa Jaatsin maaperästä kuten Akselin kuvallinen ilmaisukin.

 

Heidi Piipon kahdesta veistoksesta koostuva Kumppanuus on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Luonnolliseen kokoon toteutetut varikset ovat saaneet innoituksensa Akselin kuuluisasta Poika ja varis -maalauksesta.

Veistospuiston taiteilijat, Juurikka ja Piippo toivovat kumpikin, että Jaatsi olisi helpommin saavutettavissa julkisten veistosten avulla ja että siitä tulisi osa paikallisten asukkaiden toimintaympäristöä.

Lue myös Kuukauden kuva -juttu painetusta Agora-lehdestä.

Teksti ja kuvat: Heidi Piippo ja Kati Juurikka

SAMK SuomiAreenalla 15.–17. heinäkuuta

Eetunaukiolle tuomme insinööriopiskelijoiden valmistaman saunavaunun, jonka yhteydessä on toimintaa keskiviikosta perjantaihin. Keskiviikkona kuvataiteen opiskelijat pitävät piirtämisen ja savityön työpajaa. Torstaina voi insinööriopiskelijoiden avustuksella kokeilla sähkötandempyörää ja Segway-kulkuneuvoa. Perjantaina tutustutaan avoimen AMK:n tarjontaan.

SAMKin teltta on myös opetus- ja kulttuuriministeriön suunnistuspelin yksi rastikohteista. Pelissä löydetään opin iloa ja luovuuden lentoa SuomiAreenasta yhdistämällä suunnistuskortissa olevat toimijat ja toimintaideat. Suunnistuspelin palkintona arvotaan kymmenen Museokorttia, joilla pääsee vuoden ajan lähes 200 museokohteeseen eri puolilla Suomea. Nouda suunnistuskortti meiltä ja osallistu peliin!

”Startup-yrittäjä janoaa rahaa – kuka antaa?” Aiheesta keskustellaan Puuvillan puistossa torstaina. Keskustelemassa ovat Suomen bisnesenkeliverkoston (FIBAN) hallituksen puheenjohtaja Jaakko Salminen, startup-yrittäjä, HeadAI Oy, Marko Laiho sekä SAMKin kiihdyttämöyrittäjä, NewIdeas, Lasse Huotari.

Lue Marko Laihon haastattelu siitä, miten startupit hakevat läpimurtoa maailmanmarkkinoilla

Agora-lehdestä

Startup-yrittäjä Marko Laiho, HeadAl Oy:stä keskustelee Puuvillan puistossa torstaina 16.7. klo 12.15 alkaen aiheesta Startup-yrittäjä janoaa rahaa – kuka antaa?

OHJELMA:

Keskiviikko 15.7.

Kuvataiteen opiskelijat: performanssia, savityötä ja croque-piirrosta

Klo 10–17
Eetunaukio, SAMK-saunavaunu

---

Torstai 16.7.

Insinööriopiskelijat: sähkötandempyörällä ja Segway-kulkuneuvolla ajelua

Klo 10–17
Eetunaukio, SAMK-saunavaunu

 

Startup-yrittäjä janoaa rahaa – kuka antaa?

Klo 12.15–13.30
Puuvillan puisto

Keskustelemassa Jaakko Salminen, Suomen bisnesenkeliverkoston (FIBAN) hallituksen puheenjohtaja,  Marko Laiho, startup-yrittäjä, HeadAI Oy sekä
Lasse Huotari, SAMKin kiihdyttämöyrittäjä, NewIdeas

Juontaa vararehtori Cimmo Nurmi, SAMK

---

Perjantai 17.7.

Avoin AMK: polkuopinnoilla tutkinto-opiskelijaksi ja muut avoimen väylän mahdollisuudet.

Klo 10–17
Eetunaukio, SAMK-saunavaunu

 

Koko kampus on oppimisympäristö

Poriin vuonna 2017 valmistuva SAMK-kampus on kokonaisuutena moderni ja ajanmukainen oppimisympäristö.

Uuden kampuksen laboratoriot suunnitellaan siten, että ne tarjoavat työelämään siirtymistä tukevia harjoitteluympäristöjä. Henkilökunta ja opiskelijat ovat kehitystyössä mukana alusta lähtien.  Esimerkiksi automaation laboratoriossa tutkitaan konenäköä, mallinnusta ja simulointia, 3D-tulostusta, robotiikkaa ja langattomia järjestelmiä.

Kampukselle tuleva aurinkolaboratorio toimii testiympäristönä, joka tuottaa vuodessa energiaa 5400–6600 kWh. Kampus on myös vesiasioiden living lab, jossa tehdään tutkimusta ja tuotekehitystä todellisissa olosuhteissa. Kohteena ovat esimerkiksi eri putkimateriaalit ja muut ratkaisut, kuten kosketusvapaat hanat sekä wc-veden suljettu kierto, jossa puhdistettua vettä käytetään wc:n huuhteluvetenä.

Kampuksesta tehdään esteetön. Kampus suunnitellaan ihmisiä varten ja se on helposti saavutettavissa sekä etukäteen että paikan päällä. Kampukselle tulee uusi esteetöntä asumista esittelevä mallitila.

SAMK Agora maakunnan suurin kokoustila

Monitoimisali, SAMK Agora, tulee olemaan Porin ja lähialueen suurin yksittäinen kokoustila. Saliin mahtuu enimmillään 1300 henkilöä ja se palvelee muun muassa seminaari-, koulutus-, musiikki- ja urheilutapahtumia. SAMK käyttää salia järjestämiinsä kokouksiin, sosiaali- ja terveysalan opetukseen ja opiskelijaliikuntaan.

Alueen ympäristö kehittyy

Porin kaupungilla on kehittämissuunnitelma kampusalueen ympäristöön. Asemanseudun kehittäminen on valtion ja Porin kaupungin sopimassa kasvusopimuksessa keskeisessä osassa. Tarkoituksena on, että sinne muodostuu voimakas, moderni ja kehittyvä elämisen alue työpaikka- ja palvelurakennuksineen.

Merenkulun simulaattorikeskus Raumalle

Raumalle syntyy sataman tuntumaan syksyllä 2015 yhdistetty kampusalue, joka tarjoaa uudistetut oppimisympäristöt. Sinne rakennetaan syksyn 2015 aikana täysin uusittu merenkulun simulaattorikeskus, joka palvelee myös arktisen merenkulun koulutustarpeita.

Vuonna 2016 Raumalle toteutetaan aineenkoetuslaboratorio, jossa voidaan tehdä rikkovaa materiaalitutkimusta ja todentaa muun muassa materiaalien lujuusominaisuuksia. Raumalla toimii myös vesitutkimusta tekevä SAMKin Vesi-Instituutti Wander sekä elektroniikan EMC-testilaboratorio

Teksti ja kuvat: Hanna Valtokivi

 

Esteettömyysasiantuntija Riikka Tupala (vas.) ja vesi-instituutin projektipäällikkö Minna Keinänen-Toivola esittelivät oppimisympäristöjä kampusinfossa kesäkuussa 2015.