Opiskelijat oppivat kansainvälistä myyntityötä ”kädet savessa”

Yksikin uusi asiakas on kilpaillulla alalla iso juttu. SAMKin opiskelijat ovat oppineet kansainvälistä myyntityötä kuumottavin korvin.

Ihan alkuun Tero Tuomi, opettaja SAMKista, maalaa näkyviin ison kuvan Suomen taloudellisesta tilanteesta. Vientiteollisuus on haasteissa. Tuomen johtopäätös ruohonjuuritasolle on se, että nyt pitää tehdä ja toimia. Tutkimuksilla ja selvityksillä on paikkansa, mutta ne eivät meitä pelasta.

– On hyviä tuotteita, sitä ilosanomaa pitää levittää.

Tero Tuomi

Pienillä yrityksillä ei ole resursseja ja aikaa tehdä myyntityötä ulkomaille, silloinkaan kun on tahtoa.

Tuomen vetämällä kansainvälisen markkinoinnin opintojaksolla mentiin keväällä seitsemään satakuntalaiseen yritykseen. Opiskelijat tekivät vientisuunnitelman ja lähes kaikille myös myyntimanuaalin. Muutama yritys sai oheistuotoksena esitteitä ja youtube- ja slideshare-työkaluja eri kielillä. Puolet kurssista oli kuitenkin ”raakaa myyntityötä”.

– Miksi me tehdään tätä? Me harjoitellaan opiskelijoiden kanssa. He saavat itseluottamusta, kun huomaavat, että myynti ulkomaille ei ole mitään sen ihmeellisempää kuin toisen ihmisen lähestymistä, sanoo Tuomi.

Luurin toisessa päässä voi olla vaikka huono päivä.

– Turpaan tulee monta kertaa, mutta ei se sua tapa. Jos se, kelle soitan, ei nyt leiki mun kanssa, niin leikkisikö kuukauden päästä.

 

Myytävänä konepajan kuljettimia ja ruukin matkailutuotteita

Yksi mukanaolevista yrityksistä on Konepaja Wingmet Pomarkusta. Selkeä lähtökohta opiskelijoiden kanssa toimimiselle on, että siitä on hyötyä. Sitä taas ei voi tietää ennakolta.

Vaikka työ on kesken, toimitusjohtaja Petri Wingström puhuu opiskelijoiden kanssa tekemisen puolesta.

– Voi olla ennalta tietämättä vaikka kuinka suuri hyöty. Kilpaillulla alalla yksikin uusi asiakas, jos se saadaan tätä kautta ja vaikka jostain ihan uudesta suunnasta, on kuin lottovoitto, sanoo Wingström

Wingström pitää yritykselle ilman muuta tärkeänä sitä, että tehdään ja kokeillaan, vaikka aina ei onnistuttaisi. Samalla opiskelijoilla on tilaisuus hankkia kannuksiaan.

Ahlströmin ruukki Noormarkussa edustaa toisenlaista yritystä. Siellä opiskelijat kokosivat listan ranskalaisista ja ruotsalaisista yrityksistä ja soittivat heille myydäkseen ruukin majoitus-, kokous- ja ravintola- ja luontopalveluja sekä erilaisia kulttuurikierroksia.

– Saimme heiltä mittavat yhteystietolistat, joita voimme hyödyntää jatkossa, kun mietimme kansainvälistä markkinointiamme, kertoo myyntipäällikkö Milla Laurila.

– Olimme erityisen iloisia, että opiskelijat käänsivät esitteemme ja myyntikirjeemme ranskaksi. Niille on käyttöä vielä pitkäksi aikaa. Opiskelijoilla on usein uusia ja freshejä oivalluksia, jotka ovat aina tervetulleita.

Ruukilla tehdään mielellään yhteistyötä opiskelijoiden kanssa.  Jatkossa toimeksiannoissa supistetaan kuitenkin kohderyhmää.

– Keskitymme vain yhteen palvelutuotteeseen, jonka ympärille on helpompi koota lisämyyntiä

Jatkoa seuraa. Kurssi käynnistyy toista kertaa tammikuussa 2017.

Teksti: Anne Sankari, kuva: Ahlströmin ruukit

Kohti Satakunnan luontomatkailuohjelmaa

On tärkeää määritellä Satakuntaan luontomatkailun kärkikohteet sisäänheittotuotteiksi ja muistaa pitää niiden laatu korkealla. Tätä korosti Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola Maakunnan luontomatkailuohjelman kommentointitilaisuudessa maaliskuun lopussa.

– Hyvät kärkikohteet nostavat myös meidän identiteettiämme luontomatkailumaakuntana, muistuttaa Savola.

Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola ja opinnäytetyönään neljän Satakuntalaisen luontoreitin vaativuusluokituksen ja arvioinnin tuotteistamista varten tehnyt Hanna Marttila vaihtoivat kommentointitilaisuuden lomassa ajatuksia luontomatkailusta.

Mikä tilanne Satakunnassa on?

Savolan mukaan omassa maakunnassamme usein vähättelemme matkailukohteitamme, vaikka meillä on niitä niin paljon. Satakunta on erittäin otollinen matkailukohde eri ikäryhmille. Hänen mukaansa maakunnassa on myös liikuntaesteisille ja ikääntyneille kohteita luontomatkailuun.

– Toki niitä voisi olla enemmänkin.

Satakunnan luontokohteiden tunnettuus on kasvanut ja Kokemäenjoen tila on menneistä vuosikymmenistä kohentunut, vaikka Lounais-Suomen vesistöjen tila onkin huonompi kuin Suomessa keskimäärin.

Itse aktiivisena omatoimimatkailijana hän muistuttaa, että virkistyskäyttö ja luontomatkailu kulkevat käsi kädessä.

– Molempien mahdollistamiseksi tarvitaan myös kuntien panostusta, muun muassa kaavoitus ja luontokohteiden ylläpito vaativat yhteistyötä, vastuunottoa ja vetäjää.

Uusi luontomatkailuohjelma korostaa liiketoimintanäkökulmaa

Satakunnan luontomatkailuohjelma 2020 täydentää Satakuntaliiton vuonna 2012 laatimaa Matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelmaa. Kesällä 2016 valmistuvassa ohjelmassa keskitytään luonnon matkailulliseen hyödyntämiseen liiketoiminnan näkökulmasta.

Savola kuitenkin muistuttaa, että luontomatkailun edellytysten säilyttämisen ja kehittämisen pitäisi nousta ohjelmassa riittävästi esille.

– Unohtamatta yhteyttä maakunnassa tapahtuvaan ympäristökasvatukseen. Luonnossa ja luonnosta voi oppia.

Keskeiset luontomatkailun kehittämisteemat ovat:

• toimintaympäristön tukeminen ja vahvistaminen
• tuotekehityksen lisääminen
• markkinoinnin ja myynnin kehittäminen
• yhteistyön vahvistaminen.

Luontomatkailuohjelman aineistoraportti luettavissa

SAMKissa valmisteilla oleva maakunnan luontomatkailuohjelman 60-sivuinen aineistoraportti on maksutta luettavissa pdf:nä Theseus-julkaisuarkistossa sekä tilattavissa verkkokaupasta osoitteessa samk.pikakirjakauppa.fi

Raportti on laadittu kyselyiden ja haastatteluiden pohjalta Outdoors Satakunta -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on Satakunnan vetovoiman kehittäminen valtakunnallisena ja kansainvälisenä luontomatkailukohteena (1.9.2015–28.2.2017).

Lisätietoja hankkeesta ja ohjelman etenemisestä

Projektipäällikkö Sanna-Mari Renfors, SAMK
Outdoors Satakunta -hanke
Matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmän vetäjä
sanna-mari.renfors(a)samk.fi
044 710 3821

Kuvat ja teksti: Katri Väkiparta, SAMK viestintä

TuotekehitysPaja tarjoaa projekteja opintojen oheen

TuotekehitysPajassa on luvassa on käytännön kokemusta opintoihin, kontakteja yritysmaailmaan ja vastuuta itsenäiseen projektityöhön , kirjoittaa yritysviestinnän opiskelija Timo Rantanen.

TuotekehitysPaja on SAMKin opiskelijoille suunnattu opintojaksonomainen projektikokonaisuus. Noin puoli lukuvuotta kestävät projektit ovat toimeksiantajalähtöisiä ja niitä suoritetaan opintojen ohella itsenäisesti. Mukaan voi lähteä hakemalla itseään kiinnostavaan projektiin. Osallistuneet opiskelijat muodostavat projektitiimin, joka lähtee suorittamaan määriteltyä toimeksiantoa.

Luvassa on käytännön kokemusta opintoihin, kontakteja yritysmaailmaan, vastuuta itsenäiseen projektityöhön ja opintopisteitä. Projektipäällikkö saa 15 opintopistettä ja tiimin jäsenet 10 opintopistettä. Suoritetut opintopisteet sijoitetaan kunkin opiskelijan kohdalla hänen opetussuunnitelmaansa sopivasti ammattiopintoihin tai vapaasti valittaviin opintoihin.

Mukana kahdeksan toimeksiantajaa

Tänä lukuvuonna ensimmäistä kertaa järjestettävässä TuotekehitysPajassa on mukana kahdeksan toimeksiantajaa. TOpiskelijat pääsevät kuulemaan toimeksiannoista lisää 26.11. pidettävässä Start-tilaisuudessa, Tiedepuiston kampuksen Agoralla Porissa. Tilaisuudessa toimeksiantajat esittelevät projektinsa ja vastaavat esitettyihin kysymyksiin. Opiskelijat hakevat projekteihin nettilomakkeella, jonka löytää TuotekehitysPajan nettisivuilta. Ilmoittautuminen on avoinna ja jatkuu 6.12. saakka.
Projekteja lähdetään suorittamaan heti vuoden vaihduttua. Kick-off tilaisuudessa työryhmät tapaavat toisensa ja toimeksiantajat ja he kuulevat omat roolinsa ryhmissä sekä pääsevät suunnittelemaan alustavasti projektin aikataulua.  Työryhmille järjestetään muutama ohjaustapaaminen, mutta muutoin ryhmät kysyvät apua ja ohjausta vain tarvittaessa.

Projektit ja opiskelijat näkyviksi

TuotekehitysPaja sai alkunsa, kun liiketoimintaosaamisen lehtori Teppo Lundell ja tuotantotalouden yliopettaja Niko Kandelin alkoivat visioida Aalto-yliopiston Product development Project tyylistä toteutusta satakuntalaisittain.

– Projektit ovat opiskelijoillemme erinomainen näytönpaikka ja mahdollisuus niin osaamisen kehittämiseen kuin työelämän verkostojen rakentamiseen. Yksi hankkeen kantavista ajatuksista onkin tehdä kaikki projektit ja niissä työskentelevät opiskelijat näkyviksi ja tarjota jokaisen panokselle mahdollisimman suuri hyöty myös referenssimielessä, Niko Kandelin kertoo.

TuotekehitysPaja lähti toteutumaan käytännössä keväällä 2015 ja sen parissa on uurastanut kaksi SAMKin yritysviestinnän opiskelijaa, Tiina Miettinen ja Timo Rantanen. Opiskelijoiden tehtäviin lukeutuu niin markkinointi ja viestintä kuin nettisivujen ylläpito ja päivittäminen. Opiskelijoista muodostuvan tuotantotiimin jäsenet valmistuvat ensi vuonna, joten uutta tuotantoryhmää TuotekehitysPajalle ollaan rekrytoimassa keväällä 2016. Rekrytoinnista informoidaan lisää lähempänä ajankohtaa.

TuotekehitysPajan nettisivut: www.tuotekehityspaja.fi

Teksti: SAMKin opiskelija Timo Rantanen

Kuva: SAMKin opiskelija Timo Rantanen

SAMK SuomiAreenalla 15.–17. heinäkuuta

Eetunaukiolle tuomme insinööriopiskelijoiden valmistaman saunavaunun, jonka yhteydessä on toimintaa keskiviikosta perjantaihin. Keskiviikkona kuvataiteen opiskelijat pitävät piirtämisen ja savityön työpajaa. Torstaina voi insinööriopiskelijoiden avustuksella kokeilla sähkötandempyörää ja Segway-kulkuneuvoa. Perjantaina tutustutaan avoimen AMK:n tarjontaan.

SAMKin teltta on myös opetus- ja kulttuuriministeriön suunnistuspelin yksi rastikohteista. Pelissä löydetään opin iloa ja luovuuden lentoa SuomiAreenasta yhdistämällä suunnistuskortissa olevat toimijat ja toimintaideat. Suunnistuspelin palkintona arvotaan kymmenen Museokorttia, joilla pääsee vuoden ajan lähes 200 museokohteeseen eri puolilla Suomea. Nouda suunnistuskortti meiltä ja osallistu peliin!

”Startup-yrittäjä janoaa rahaa – kuka antaa?” Aiheesta keskustellaan Puuvillan puistossa torstaina. Keskustelemassa ovat Suomen bisnesenkeliverkoston (FIBAN) hallituksen puheenjohtaja Jaakko Salminen, startup-yrittäjä, HeadAI Oy, Marko Laiho sekä SAMKin kiihdyttämöyrittäjä, NewIdeas, Lasse Huotari.

Lue Marko Laihon haastattelu siitä, miten startupit hakevat läpimurtoa maailmanmarkkinoilla

Agora-lehdestä

Startup-yrittäjä Marko Laiho, HeadAl Oy:stä keskustelee Puuvillan puistossa torstaina 16.7. klo 12.15 alkaen aiheesta Startup-yrittäjä janoaa rahaa – kuka antaa?

OHJELMA:

Keskiviikko 15.7.

Kuvataiteen opiskelijat: performanssia, savityötä ja croque-piirrosta

Klo 10–17
Eetunaukio, SAMK-saunavaunu

---

Torstai 16.7.

Insinööriopiskelijat: sähkötandempyörällä ja Segway-kulkuneuvolla ajelua

Klo 10–17
Eetunaukio, SAMK-saunavaunu

 

Startup-yrittäjä janoaa rahaa – kuka antaa?

Klo 12.15–13.30
Puuvillan puisto

Keskustelemassa Jaakko Salminen, Suomen bisnesenkeliverkoston (FIBAN) hallituksen puheenjohtaja,  Marko Laiho, startup-yrittäjä, HeadAI Oy sekä
Lasse Huotari, SAMKin kiihdyttämöyrittäjä, NewIdeas

Juontaa vararehtori Cimmo Nurmi, SAMK

---

Perjantai 17.7.

Avoin AMK: polkuopinnoilla tutkinto-opiskelijaksi ja muut avoimen väylän mahdollisuudet.

Klo 10–17
Eetunaukio, SAMK-saunavaunu

 

Metsäterapiaa alpakoiden kanssa ja pirullisia pikkujouluja

Matkailun opiskelijat saivat tuotteistettavakseen elämyksellisiä matkailupalvelupaketteja yhteistyössä yritysten kanssa. Paketteja on tuotteistettu Elämysten tuotteistaminen -opintojaksolla.

Lehtori Maaria Berg on tyytyväinen opiskelijoiden ideoimiin paketteihin.

– Fantasiaa ja tarinaa tarvitaan matkailutuotteisiin entistä enemmän, hän toteaa.

Voimaa metsästä – ja eroon metsäpelosta

”Voimaa metsästä – Kurjen huminaterapiaa” esittelivät Sami Nurminen, Hanna Marttila ja Jaana Lehtola. Paketin yhteistyökumppaneina olivat yritykset Humiseva Harju, Metsäterapia ja Kurkikorpi.

Ideana on retki Joutsijärven alueella. Päivä sisältää luontopolun, joka kävellään luonnossa alpakoiden kanssa, ruokailun laavupaikalla suon keskellä ja metsäterapiaa. Pakettiin voi yhdistää yöpymisen Kurkikorvessa.

– Metsäterapiaan sisältyy verenpaineen mittaus ennen ja jälkeen terapian, villiyrttijuoma, rummutusta ja luontoharjoitteita, sairaanhoitaja ja metsäterapeutti Jaana Korkiamäki-Villanen kertoo.

– Metsäterapia auttaa myös metsäpelkoon, hän muistuttaa.

Opiskelijat kertoivat idean nousseen virkistäytymisen tarpeesta. Se auttaa myös, jos tuntee vieraantuneensa luonnosta tai itsestä. Ihminen saa aikaa rauhoittua ja nauttia luonnosta.

Humisevan Harjun yrittäjä Carita Saarinen toteaa, että haasteita on ollut, koska nyt on luotu koko paketti alusta asti. Yhteistyö on ollut kannattavaa, sillä on saatu luotua uudenlaista toimintaa.

– On ollut hienoa tutustua samanhenkisiin yrittäjiin, joille luonto on tärkeää, kertoo Kankaanpäässä sijaitsevan Varamummola Kurkikorven yrittäjä Sirkka Riitahuhta.
– Meille on ollut tärkeää saada myös Pohjois-Satakunta mukaan satakuntalaisten matkailuyrittäjien verkostoon , hän kertoo.

Pirullinen peikko Pirunpesässä

Opiskelijat Mikko Ilonen, Iiro Hänninen ja Elina Norrbacka tuotteistivat Inkun Aalloilla -yrityksen kanssa Pirunpesän Pirulliset Pikkujoulut. Se on luontoelämysmatka Porin Lyttylässä sijaitsevassa Pirunpesä-luolastossa. Lisäpalveluna tarjotaan illallista Ravintola Wanha Juhanassa.

– Luolasto on saanut nimensä siitä, että ihmiset luulivat ennen tuolla asuvan piruja ja maahisia, Mikko Ilonen kertoo.

Idea elämyspakettiin syntyi opiskelijoiden tutustuessa luolastoon yrittäjä Inkeri Hannulan johdolla.

Tiimi päätti, että Hannula ottaa peikon roolin ja nappaa osallistujat luolastossa mukaan tarinaan. Sitten on vuorossa mehutarjoilua ja elämyksellisiä, tarinaan liittyviä tehtäviä kynttilän valossa.

Hannula kehuu tiimiä.
– Ideointi oli vapaata. Tämä oli tiimityötä parhaimmillaan. Ehdotin jotain ja opiskelijat nappasivat pointin. Paketti on toimiva ja se tehtiin alusta asti yhdessä, Hannula kertoo.
– Se on juuri sellainen, joka voidaan toteuttaa saman tien ja ottaa käyttöön koko talvikaudeksi pienin muunnoksin.

Opiskelijoiden tuotteistettavana ovat myös muun muassa aseeton metsästysretki, lintubongausta, pyöräretkeä, taidekäsityökierros syvässä Satakunnassa ja muinaispidot.

Yläkuvassa Voimaa metsästä -ryhmä keskustelee matkailupalvelupaketin tulevaisuudesta.

Keskikuvassa Inkeri Hannula antaa palautetta opiskelijoille.

Alakuvassa on kansainvälinen projektiryhmä viime kesänä testaamassa alpakkapatikkaa.

 

Teksti: Inna Saarinen

Kuvassa kansainvälinen projektiryhmä testaa viime kesänä alpakkapatikkaa. 

 

Lue lisää tuotteistamisen taustasta ja sen takana olevasta Sata Matkaa Maalle -hankkeesta.

Innostus työssä päivän sanapari Huittisissa

Onko lupa innostua? Pitääkö innostus peittää? Saako aikuinen olla innostunut muutenkin kuin vapaa-ajallaan? Innostus työssä – siinä päivän aihe Huittisissa tänään. Pasi Sillanpää  ja Pauli Aalto-Setälä vannoivat innostumisen ja innostamisen nimiin, ja samalla varoittivat yhden ismin kauppaajista: se on huijausta.

–Monella pikkupaikkakunnalla on suuri määrä työntekijöitä, jotka haluavat, että pomo tulee aamulla ja kertoo, mitä pitää tehdä. Helsingissä on hirveä määrä ihmisiä, jotka ahdistuvat, jos toimitaan näin. Työpaikkoja, alueita ja tilanteita on hirveä määrä. Ei ole yhtä patenttia, jolla pitää toimia, totesi Sillanpää.

– Menestykseen tarvitaan idea, innostus ja toteutus, tiivisti Aalto-Setälä. Kaikkia tarvitaan. Innostamisen – esimerkiksi palautteen antamisen – kulttuuria muutetaan tekemällä toisin.
– Älkää odottako suurta innostajaa. Ei innostaminen ja palautteen anto ole varattu vain esimerkiksi esimiehelle.

Sillanpää ja Aalto-Setälä puhuivat SAMKin Kuninkaisten kampuksella Huittisissa johtamisen ja esimiestyön huippuseminaarissa perjantaina 23.5.2014. Lisää voi lukea esimerkiksi herrojen tuoreista kirjoista (Työtään rakastavien heimo & Innostus – Myötämanipuloinnin aakkoset). Paikalla Kuninkaisissa oli noin 170 kuulijaa, lisäksi netissä seminaaria seurasi noin sata SAMKin liiketalouden aikuisopiskelijaa.

Teksti ja kuva: Anne Sankari

 

Green Care herättänyt kiinnostusta

Satakunnan ammattikorkeakoulun Green Care -esiselvitys- ja tiedotushankkeessa on kartoitettu Green Care -toimintaa Satakunnassa. Green Care -toiminnalla tarkoitetaan maaseudun ja luonnon tavoitteellista hyödyntämistä ihmisten elämänlaadun edistämiseksi; toimintaan liittyy aina jokin luontolähtöinen menetelmä, joka voi olla ikäihmisten asumisyksikössä kuntouttava puutarha tai hyvinvointimatkailijalle rauhoittumispolku ja perinteiset saunahoidot.

Kiinnostus Green Care -toimintaa on ollut suurta ja olemme kartoittaneet ja haastelleet noin kolmekymmentä yritystä Satakunnassa. Satakunnasta löytyy luontoon pohjautuvia terapiapalveluja, joissa elementtinä on metsä tai eläin. Kuntouttava puutarha on puolestaan suunnitteilla vanhusten asumisyksikköön Noormarkussa. On löytynyt rauhoittumiseen suunniteltuja palveluita ja luontopolkuja ja monet maaseudulla majoitusta tarjoavat yrittäjät ovat kiinnostuneita laajentamaan palvelutarjontaansa ja saamaan asiakkaan näin yöpymään pidempään. Hyvin erityyppiset yritykset, kuten virkistys-, luonto- ja matkailualan yrittäjät, ovat olleet kiinnostuneita luonnon tavoitteellisesta ja vastuullisesta hyödyntämisestä.

Koska suomalaisilla on aina ollut mahdollisuus nauttia luonnosta vapaasti ja rentoutua omilla mökeillään, haasteena on luoda liiketaloudellisesta kannattavia luontoon pohjautuvia vapaa-ajan palveluja. Tämä edellyttää yrittäjiltä innovatiivista ajattelua, kysyä tunnistaa kannattavia asiakasryhmiä ja heidän tarpeitaan sekä luoda sellaisia palveluita, joita asiakkaat ovat oikeasti valmiita ostamaan sekä myös myydä palvelut asiakkaille. Suunnitteilla oleva Green Care -jatkohanke tulee tukemaan yrittäjiä näissä tavoitteissa.

Teksti: Jaana Ruoho, kuva: Anne Sankari

Lisätietoja: Projektipäällikkö Jaana Ruoho, jaana.ruoho(at)samk.fi, p. 044 710 3825

Green Care -esiselvitys- ja tiedotushanke ajalla 1.9.2013–30.10.2014. Suunnitteilla jatkohanke.

INSPIROIVIEN ESIMERKKIEN KAUTTA YRITTÄJYYTEEN

Apparaatissa on kevään 2014 aikana inspiroiduttu erilaisten yrittäjien ja tutkijoiden tarinoista.

Apparaatti Stories iltamassa nuori yrittäjä, Laura Nyyssölä, saapui Porin Apparaattiin kertomaan oman inspiroivan start-up yrityksensä tarinan. Laura, yhdessä siskonsa sekä kahden muun ystävänsä kanssa, on perustanut nettivaatekaupan, WST:n, joka myy käytettyjä ja hyvälaatuisia vaatteita. Itsekin nuorena yrittäjänä Laura kehotti opiskelijoita tarttumaan rohkeasti erilaisiin mahdollisuuksiin, uskomaan omiin ideoihin ja toteuttamaan haaveitaan. ”A year from now you wish you had started today.”

Jätskibaari Vohvelin Martin Strasser antoi myös Apparaatin SUMMER STAR-UP BRUNCH -tilaisuudessa tehokkaan toimintamallin: “Get up your ass!”. Apparaatin tilaisuudet ovatkin saaneet kansainvälisen otteen ulkomaalaisten opiskelijoiden ja yrittäjien myötä.

Opiskelijat ovat päässeet keväällä myös tekemisen makuun – Apparaatti on säännöllisesti tarjonnut erilaisia oppimiskokemuksia opiskelijoille. Maaliskuussa yhdessä Tacticin kanssa järjestetty boot camp keräsi reilu toistakymmentä opiskelijaa pohtimaan erilaisia applikaatioita, ja vastaavasti huhtikuussa järjestetyssä boot campissa opiskelijat pääsivät ideoimaan erilaisia brändi-ideoita kumppaniyritykselle.

Lisäksi keväällä järjestettiin myös Lupa toimia toisin -seminaari Raumalla sekä Porissa.

Yrittäjäesimerkkien kautta on varmasti kaikille tapahtumiin osallistuneille syntynyt realistinen ja uudenlainen kuva yrittäjyydestä. Vaikka yrittäjän tielle lähtevän on tunnistettava tulevat haasteet ja perusasiat on oltava hallussa, voi yrittäjyys olla myös hauskaa ja ennen kaikkea mielenkiintoinen tapa toteuttaa omia unelmiaan.

Yhdessä Yrityskiihdyttämön ja Soteekin kanssa jatketaan yhteistyötä syksyllä 2014 yrittäjien tarinoiden parissa, sekä toteutetaan erilaisia oppimiskokemuksia ja työpajoja.

Teksti ja kuva: Wilhelmina Sedelholm. Kuva Summer start-up -brunssista, jossa SAMKin alumni Katja Männistö (istumassa oikealla) ja Martin Strasser kertoivat omasta yrittäjyydestään.

Apparaatti on yritysmaailman ja opiskelijoiden törmäyttämö. Tarkoituksena on yritysten tuote- ja palveluideoiden jalostaminen opiskelijoiden tiedolla ja taidolla monimuotoiseksi ja innovatiiviseksi toiminnaksi. Apparaatti madaltaa yritysten ja opiskelijoiden kynnystä työskennellä yhdessä, muualla ja muiden kanssa – korkeakoulujen henkilökuntaa unohtamatta.

www.apparaatti.fi   –  katso myös youtube 

Maaseutumatkailun hankkeessa vilkas kevät

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke on viime syksyllä aloitetun toimintansa aikana  tavoittanut mukaan jo yli 100 maaseutumatkailutoimijaa Satakunnasta.

Yrittäjille on järjestetty yli kymmenen tilaisuutta ympäri Satakuntaa verkostoitumista ja tuotteistamisen kehittämistä varten. Tilaisuudet on järjestetty pääosin maaseutumatkailuyrittäjien tiloissa, mikä on osaltaan auttanut yrittäjien tutustumista toistensa toimintaan. Toukokuussa on viimeinen hankkeen tilaisuus ennen maaseutumatkailuyrittäjien kesäsesonkia.

Satakunta on jaettu hankkeessa karkeasti alueellisten vetovoimatekijöiden mukaan Pohjois-, Rannikko- ja Etelä-Satakuntaan. SAMkin yhteistyökumppaneina työpajoissa ovat olleet Jämin yhteismarkkinointihanke ja Metsähallituksen luontomatkailun kehittämishanke Pohjois-Satakunnassa ja Rannikolla Metsähallituksen Selkämeren luontohankkeet sekä etelässä Pyhäjärviseutu ry:n matkailuhankkeet. Hanketta rahoittaa Satakunnan ELY-keskus (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013). Hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka.

Kehittämistoimet jatkuvat vauhdilla ensi syksynä. Syksyllä järjestetään muun muassa alueelliset kannattavuuden työpajat maakunnassa sekä 16.10. Matkailusta tuloja maakuntaan -seminaari Porissa. Seminaariin toivotaan osallistujia niin yrittäjistä kuin muista matkailutoimijoista. Seuraa hankkeen tapahtumia osoitteessa www.satamatkaamaalle.fi. Hanke on avoin kaikille maaseutumatkailun parissa toimiville.

Kuva: Anna Pentikäinen

Kuva on Etelä-Satakunnan tuotteistamistyöpajasta, joka pidettiin 1.4.2014 Euran Kauttualla Kauttuan Klubilla, kouluttamassa Maaria Berg SAMKista. Kuvaaja on SAMKin matkailun opiskelija. 

 

Life is Be-You-Tiful – Innovaattorit innostivat toimimaan toisin

– Jokainen voi lähteä liikkeelle pienistä asioista. Voi tehdä kokonaan eri asioita kuin aiemmin. Tai voi tehdä samoja asioita eri tavalla, haastoi yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki Lupa toimia toisin -seminaarissa Satakunnan ammattikorkeakoulussa huhtikuun lopulla.

Ainut-laatu-is-uutta

Yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki herätteli osallistujia luomaan henkilökohtaisen suhteen arkisiin asioihin, niin sanoihin, tuotteisiin kuin toimintaankin.
– Helposti sitä ajattelee, että leivänpaahdin on leivänpaahdin, annettu tekijä. Paahtaa aina leipää liikaa tai liian vähän. Mutta sitten keksittiin läpinäkyvä leivänpaahdin, josta kaikki saavat mieluista leipää, hän kertoo.

Aalto-yliopistossa toimiva Tuulenmäki on itse keksinyt itselleen tittelin, koska hänestä titteliä ei tulisi saada annettuna tekijänä. Hänestä kaikkien pitäisi keksiä itse tittelinsä. – Esimerkiksi, kumman kanssa olisit mieluummin tekemisissä, vastaanottovirkailijan vai ensivaikutelmajohtajan, hän kysyy.

Suurin osa liiketoiminnasta on Tuulenmäen mukaan ihmisten liikuttelemista ja toimintaa. Organisaatioiden tärkein tarkoitus olisi lisätä työntekijöiden ja asiakkaiden energiaa. Näin ei kuitenkaan aina käy. Organisaatio saattaa lannistaa ja tasapäistää ihmisiä, ja ihmiset alkavat toimia vähän cc:nä. Tärkeää niin työssä kuin muussakin elämässä on asettaa päämäärä. Ja asettaa asioiden kokeilemisen kynnys tarpeeksi matalalle. Tuulenmäki toteaa, että parhaita oppijoita ovat lapset ja toisaalta ihmiset, joilla on agenda.

Hän ideoi ammattikorkeakouluihin uusia opintoja, kuten Kummastelun ja ihmettelyn peruskurssin, Hengityksen perusteet, Riidasta rakkauteen sekä Ruoka ja energiataso. Niistä olisi hänen mukaansa opiskelijoille valtava hyöty tulevaan elämään. Isoissa asioissa tulisi nähdä pieniä, kokeiltavia asioita. Ja pienissä kokeiluissa ja arjessa strategisia merkityksiä.

Positiivisella asenteella pitkälle

BY PIA´S pellavamalliston suunnittelija Pia Erlundin yritysidea lähti rakkaudesta pellavaan. Pialla oli oma suosittu blogi, jonka kautta tuli kyselyjä hänen käyttämistään pellavatuotteista. Nykyään skandinaavistyylisiä tuotteita myydään verkkokaupassa sekä putiikeissa eri puolilla Suomea. Sosiaalinen media antaa yritykselle vastakaikua.
– Nykyään täytyy seurata, mitä kuluttajat haluavat. Toiminnan ja markkinoinnin tulee olla ketterää. Kuvaamme esimerkiksi ompelimoissa tuotteiden tekoa. Haluan säilyttää yrityksessä kotoilun fiiliksen, hän kertoo.

Pia Erlund kannustaa, että yritystoiminnassa on tärkeää olla nöyrä, mutta toisaalta utelias. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse, kannattaa seurata ja oppia muidenkin tekemisestä. Kun uskaltaa olla rohkeasti oma itsensä ja säilyttää positiivisen asenteen, pääsee pitkälle.

Lupa toimia toisin -seminaari järjestettiin Porissa ja Raumalla. Ajatuksena oli herätellä SAMKin opiskelijoita, henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita valitsemaan oman toimintatavan. Tapahtuma oli osa Apparaatti-hankkeen päättävää toimintaa.

Teksti ja kuva: Inna Saarinen. Kuvassa keskellä yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki.

Seuraavaksi järjestetään Johtamisen huippuseminaari Huittisissa 23.5. klo 9-12.15. Lue lisää