Peter Sandell, istuu ulkona penkillä

Sandell uudistamassa merenkulun ”yhteisen seikkailun” sääntöjä

Merenkulun kansainväliset yhteishaverisäännöt uudistettiin. Peter Sandell SAMKista osallistui työhön ensimmäisenä suomalaisena.

Jos laiva ajaa karille ja lasti on pelastettava – tai lastia on heitettävä pois, jotta alus ei uppoa – menetetty lasti ja pelastustyön kulut tulevat kaikkien lastinomistajien ja aluksen omistajan hoidettaviksi. Siitä, muun muassa, on kysymys yhteisen haverin säännöissä – ja siitä, miten kulut jaetaan.

Yhteensä sääntökohtia on kolmekymmentä ja sääntöjen soveltamistilanteet ovat vaikeita ja moninaisia.

Yhteisen haverin sääntöjä (York-Antwerp rules) on tehty vuodesta 1864 kansainvälisenä yhteistyönä – asia tosin juontaa juurensa jo muinaisiin kreikkalaisiin ja roomalaisiin. Edelleen englanniksi puhutaan yhteiseen seikkailuun, common adventure, osallistumisesta.

Koko sääntöjen 152-vuotisen historian aikana SAMKin opettaja Peter Sandell on ainoa suomalainen, joka on osallistunut sääntöjen laatimiseen – päässyt osallistumaan, kuten hän toteaa.

Kun kansainväliset yhteishaverisäännöt päätettiin vuonna 2012 uudistaa paremmin vastaamaan elinkeinoelämän nykyisen merenkulun ja kansainvälisen kaupan tarpeita, Sandellia pyydettiin Comite Maritime Internationalin asiantuntijaryhmään. CMI on se elin, joka päättää yhteisen haverin säännöistä – muista päättää YK:n alainen IMO.

Sandell on hyvin tyytyväinen siihen, että työnantaja antoi hänen osallistua sääntötyöhön. Töitä tehtiin 3,5 vuotta.

– Asia on ollut elämässäni merkittävin kokemus sitten lasten syntymän, etenkin kun työstä tuli välittömästi menestys ja se tuli valmistuttuaan osaksi kansainvälisen kaupan sääntelyä poikkeuksellisen nopeasti, kuvaa Sandell.

Sääntöjä modernisoitiin ja kustannusten jakamisesta sovittiin niin, että sekä varustamot että vakuutuslaitokset voivat elää sääntöjen kanssa. Edellisen kerran sääntöjä yritettiin uudistaa 2004. Se kuitenkin epäonnistui, koska säännöt eivät koskaan saaneet maailman suurimman merikuljetusjärjestön BIMCO:n hyväksyntää.

Säännöt valmistuivat toukokuussa ja heti sen jälkeen BIMCO päätti, että uudet säännöt sisällytetään kaikkiin sen ylläpitämiin merenkulun rahtaussopimuksiin ja kansainvälisen kaupan konossementtiasiakirjoihin.

– Noin 90 prosentissa maailman kaupan kuljetuksista ja kauppasopimuksista käytetään siis varmuudella laatimaamme riskinjakojärjestelmää. Merellä kulkevista tavaroista osuus tulee olemaan yli 95 prosenttia, kertoo Sandell.

Teksti ja kuva: Anne Sankari

OTL Peter Sandell on kansainvälisen kauppaoikeuden, merioikeuden ja merenkulkutalouden asiantuntija, joka viimeistelee kauppatieteiden alaan kuuluvaa väitöskirjaansa pelastuspalkkiosäännöistä.  Aihe oli suurimman väännön kohde myös yhteishaverisääntöjen uudistustyössä.

Sandell on vuodesta 2012 lähtien toiminut vuosittain Suomen delegaation oikeudellisena neuvonantajana YK:n merenkulkujärjestön IMO:n Legal Committeen täysistunnoissa Lontoossa. Tällä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa tehtävällä yhteistyöllä varmistetaan Sandellin mukaan se, että SAMKin merenkulkualan koulutus on mukana IMO:n päätöksenteossa, ja pystymme opettamaan erityisesti ylemmän tutkinnon asiantuntijoita tavalla, johon muut merenkulun korkeakoulut eivät Pohjoismaissa pysty.

Ahlströmin ruukinmiljoota Noormarkussa

Opiskelijat oppivat kansainvälistä myyntityötä ”kädet savessa”

Yksikin uusi asiakas on kilpaillulla alalla iso juttu. SAMKin opiskelijat ovat oppineet kansainvälistä myyntityötä kuumottavin korvin.

Ihan alkuun Tero Tuomi, opettaja SAMKista, maalaa näkyviin ison kuvan Suomen taloudellisesta tilanteesta. Vientiteollisuus on haasteissa. Tuomen johtopäätös ruohonjuuritasolle on se, että nyt pitää tehdä ja toimia. Tutkimuksilla ja selvityksillä on paikkansa, mutta ne eivät meitä pelasta.

– On hyviä tuotteita, sitä ilosanomaa pitää levittää.

Opettaja Tero Tuomi suomalaisessa luonnossa puhuu puhelimeen

Tero Tuomi

Pienillä yrityksillä ei ole resursseja ja aikaa tehdä myyntityötä ulkomaille, silloinkaan kun on tahtoa.

Tuomen vetämällä kansainvälisen markkinoinnin opintojaksolla mentiin keväällä seitsemään satakuntalaiseen yritykseen. Opiskelijat tekivät vientisuunnitelman ja lähes kaikille myös myyntimanuaalin. Muutama yritys sai oheistuotoksena esitteitä ja youtube- ja slideshare-työkaluja eri kielillä. Puolet kurssista oli kuitenkin ”raakaa myyntityötä”.

– Miksi me tehdään tätä? Me harjoitellaan opiskelijoiden kanssa. He saavat itseluottamusta, kun huomaavat, että myynti ulkomaille ei ole mitään sen ihmeellisempää kuin toisen ihmisen lähestymistä, sanoo Tuomi.

Luurin toisessa päässä voi olla vaikka huono päivä.

– Turpaan tulee monta kertaa, mutta ei se sua tapa. Jos se, kelle soitan, ei nyt leiki mun kanssa, niin leikkisikö kuukauden päästä.

 

Myytävänä konepajan kuljettimia ja ruukin matkailutuotteita

Yksi mukanaolevista yrityksistä on Konepaja Wingmet Pomarkusta. Selkeä lähtökohta opiskelijoiden kanssa toimimiselle on, että siitä on hyötyä. Sitä taas ei voi tietää ennakolta.

Vaikka työ on kesken, toimitusjohtaja Petri Wingström puhuu opiskelijoiden kanssa tekemisen puolesta.

– Voi olla ennalta tietämättä vaikka kuinka suuri hyöty. Kilpaillulla alalla yksikin uusi asiakas, jos se saadaan tätä kautta ja vaikka jostain ihan uudesta suunnasta, on kuin lottovoitto, sanoo Wingström

Wingström pitää yritykselle ilman muuta tärkeänä sitä, että tehdään ja kokeillaan, vaikka aina ei onnistuttaisi. Samalla opiskelijoilla on tilaisuus hankkia kannuksiaan.

Ahlströmin ruukki Noormarkussa edustaa toisenlaista yritystä. Siellä opiskelijat kokosivat listan ranskalaisista ja ruotsalaisista yrityksistä ja soittivat heille myydäkseen ruukin majoitus-, kokous- ja ravintola- ja luontopalveluja sekä erilaisia kulttuurikierroksia.

– Saimme heiltä mittavat yhteystietolistat, joita voimme hyödyntää jatkossa, kun mietimme kansainvälistä markkinointiamme, kertoo myyntipäällikkö Milla Laurila.

– Olimme erityisen iloisia, että opiskelijat käänsivät esitteemme ja myyntikirjeemme ranskaksi. Niille on käyttöä vielä pitkäksi aikaa. Opiskelijoilla on usein uusia ja freshejä oivalluksia, jotka ovat aina tervetulleita.

Ruukilla tehdään mielellään yhteistyötä opiskelijoiden kanssa.  Jatkossa toimeksiannoissa supistetaan kuitenkin kohderyhmää.

– Keskitymme vain yhteen palvelutuotteeseen, jonka ympärille on helpompi koota lisämyyntiä

Jatkoa seuraa. Kurssi käynnistyy toista kertaa tammikuussa 2017.

Teksti: Anne Sankari, kuva: Ahlströmin ruukit

Kohti Satakunnan luontomatkailuohjelmaa

On tärkeää määritellä Satakuntaan luontomatkailun kärkikohteet sisäänheittotuotteiksi ja muistaa pitää niiden laatu korkealla. Tätä korosti Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola Maakunnan luontomatkailuohjelman kommentointitilaisuudessa maaliskuun lopussa.

– Hyvät kärkikohteet nostavat myös meidän identiteettiämme luontomatkailumaakuntana, muistuttaa Savola.

Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola ja opinnäytetyönään neljää Satakuntalaista luontoreittin vaativuusluokitusta ja arviointia tuotteistamista varten tehnyt Hanna Marttila

Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola ja opinnäytetyönään neljän Satakuntalaisen luontoreitin vaativuusluokituksen ja arvioinnin tuotteistamista varten tehnyt Hanna Marttila vaihtoivat kommentointitilaisuuden lomassa ajatuksia luontomatkailusta.

Mikä tilanne Satakunnassa on?

Savolan mukaan omassa maakunnassamme usein vähättelemme matkailukohteitamme, vaikka meillä on niitä niin paljon. Satakunta on erittäin otollinen matkailukohde eri ikäryhmille. Hänen mukaansa maakunnassa on myös liikuntaesteisille ja ikääntyneille kohteita luontomatkailuun.

– Toki niitä voisi olla enemmänkin.

Satakunnan luontokohteiden tunnettuus on kasvanut ja Kokemäenjoen tila on menneistä vuosikymmenistä kohentunut, vaikka Lounais-Suomen vesistöjen tila onkin huonompi kuin Suomessa keskimäärin.

Itse aktiivisena omatoimimatkailijana hän muistuttaa, että virkistyskäyttö ja luontomatkailu kulkevat käsi kädessä.

– Molempien mahdollistamiseksi tarvitaan myös kuntien panostusta, muun muassa kaavoitus ja luontokohteiden ylläpito vaativat yhteistyötä, vastuunottoa ja vetäjää.

Uusi luontomatkailuohjelma korostaa liiketoimintanäkökulmaa

Satakunnan luontomatkailuohjelma 2020 täydentää Satakuntaliiton vuonna 2012 laatimaa Matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelmaa. Kesällä 2016 valmistuvassa ohjelmassa keskitytään luonnon matkailulliseen hyödyntämiseen liiketoiminnan näkökulmasta.

Savola kuitenkin muistuttaa, että luontomatkailun edellytysten säilyttämisen ja kehittämisen pitäisi nousta ohjelmassa riittävästi esille.

– Unohtamatta yhteyttä maakunnassa tapahtuvaan ympäristökasvatukseen. Luonnossa ja luonnosta voi oppia.

Keskeiset luontomatkailun kehittämisteemat ovat:

  • toimintaympäristön tukeminen ja vahvistaminen
  • tuotekehityksen lisääminen
  • markkinoinnin ja myynnin kehittäminen
  • yhteistyön vahvistaminen.

Luontomatkailuohjelman aineistoraportti luettavissa

SAMKissa valmisteilla oleva maakunnan luontomatkailuohjelman 60-sivuinen aineistoraportti on maksutta luettavissa pdf:nä Theseus-julkaisuarkistossa sekä tilattavissa verkkokaupasta osoitteessa samk.pikakirjakauppa.fi

Raportti on laadittu kyselyiden ja haastatteluiden pohjalta Outdoors Satakunta -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on Satakunnan vetovoiman kehittäminen valtakunnallisena ja kansainvälisenä luontomatkailukohteena (1.9.2015–28.2.2017).

Lisätietoja hankkeesta ja ohjelman etenemisestä

Projektipäällikkö Sanna-Mari Renfors, SAMK
Outdoors Satakunta -hanke
Matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmän vetäjä
sanna-mari.renfors(a)samk.fi
044 710 3821

Kuvat ja teksti: Katri Väkiparta, SAMK viestintä

Kansainväliset messut vaativat aikaa ja työtä

Messuosaston tulee olla sekä houkutteleva että asiallinen.

Valmisteluiden tekeminen on messuille osallistumisen tärkeä osa. Messujen valmisteluihin menee aikaa muutamasta kuukaudesta vuoteen. Ajantarve riippuu messujen koosta ja pitopaikasta. Kansainvälisille messuille  matkustus- ja kuljetusasioiden järjesteleminen kestää kotimaisia messuja kauemmin.

Valmisteluissa täytyy miettiä kaikki osaston visuaalisesta ilmeestä markkinoitavien tuotteiden määrään. Ensimmäiseksi yrityksessä tulee laatia budjetti messuille. Sitten varataan messuilta paikka itselle.  Tämän jälkeen tulee päättää, ketkä työntekijöistä lähtevät messuille ja varata heidän matkansa. Työntekijöitä kannattaa ottaa messuille sillä periaatteella, ettei yksi henkilö voi tehdä työtä yhtäjaksoisesti kauaa, vaan tarvitsee useita taukoja työpäivän aikana.

Visuaalinen ilme houkuttelee asiakkaat

Yksi tärkeimmistä asioista on messujen visuaalinen ilme, jonka ohjeistus kannattaa aina tarkistaa oman maan messuvastaavalta. Yleensä jokaisella maalla on tietyt yhteiset asiat, kuten värimaailma ja teema, joiden mukaan oman ständin ilme tulee suunnitella. Visuaalinen ilme on juuri, millä houkutellaan asiakkaat yrityksen luokse. Visuaalisen ilmeen tulee aina tukea yritystä ja olla yhdistettävissä yrityksen markkinoimaan tuotteeseen sekä itse yritykseen.

Messuosaston tulee olla sekä houkutteleva että asiallinen. Oikeanlaisella sisustuksella on mahdollisuus saada aikaan asiallinen, elegantti ja kutsuva osasto. Mikäli osastolle laittaa liian paljon isoja tai raskaita elementtejä, tulee osastosta helposti ahdas, mikä karkottaa potentiaaliset asiakkaat. Väreissä kannattaa luottaa paljon valkoiseen ja muihin vaaleisiin sävyihin ja käyttää muita värejä tuomaan eloa osastolle. Lasisilla elementeillä osastolle voidaan luoda elegantti ilme, kun taas puuelementeillä osastosta voidaan tehdä hyvin maanläheinen sekä ekologinen.

Suomen osaston visuaalista ilmettä vallitsivat taustan revontulikuva sekä vaaleat tilanjakajat, joissa oli kuvia yrityksen tuotteista.

Suomen osaston visuaalista ilmettä vallitsivat taustan revontulikuva sekä vaaleat tilanjakajat, joissa oli kuvia yrityksen tuotteista.

2015_10_xx_SAMKin_kanssa_Saksaan_Ranska_by_Merika_Peltola (1)

Ranskan osaston visuaalinen ilme koostui lasista elementeistä, tummansinisestä kokolattiamatosta sekä sloganista ”Made in France Made with love”.

Teksti ja kuvat: Merika Peltola, liiketalouden opiskelija, joka valmistelee opinnäytetyötään messuosastojen visuaalisesta ilmeestä.

MESSUSTÄNDILLÄ KOHTAA KOKO MAAILMAN

Kansainväliset messut ovat ainutlaatuinen tapa oppia työelämän taitoja.

Minulla oli lokakuussa tilaisuus osallistua kouluprojektin muodossa maailman suurimmille elintarvikealan ammattimessuille Kölnissä FP-Kotaja Oy:n kanssa. Yritys valmistaa Ruusun terälehtihilloa Satakunnassa. Olimme osana Suomen yhteistä Food from Finland -osastoa.

Messuilla sai seurata miten bisnesmaailmassa luodaan kontakteja ja tehdään kauppaa. Sain tietysti itsekin keskustella potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Food from Finland -osastolla pääsi tutustumaan tarkemmin myös suomalaisten yritysten tuotteisiin ja seuraamaan miten yrittäjät kertoivat tuotteistaan ja kävivät myyntineuvotteluja. Mukana Suomen osastolla olivat muun muassa Puhdistamo, Kaskein Marja, Chipsters sekä Pohjolan Peruna.

Vaikka messut järjestettiin Saksassa, keräsi se ihmisiä maailman joka kolkasta. Parhaiten ständillä vierailleiden ihmisten kotipaikoista ovat jääneet mieleen Mauritius, Taiwan sekä Australia. Tietysti myös Euroopan maat olivat hyvin edustettuina.

Vierailijoiden ammatit vaihtelivat todella paljon. Suuri osa jututtamistani henkilöistä olivat joko maahantuojia, jakelijoita tai erilaisten kauppojen omistajia. Näiden lisäksi tapasin muun muassa belgialaisen likööritehtailijan, hollantilaisen ruokalehden toimittajan ja suomalaisen leipomoyrittäjän.

Tällaisessa kansainvälisessä tapahtumassa kielitaito on välttämätöntä. Englannilla pärjäsi melko hyvin ja myyntikeskustelut käytiinkin lähes poikkeuksetta englanniksi. Seuraavaksi eniten puhuin saksaa, mutta myös ranskaa kuuli paljon. Uskallan väittää, että näin kansainvälisillä messuilla pääsee halutessaan käyttämään lähes mitä tahansa kieltä, jos vain omat taidot riittävät.

Ennen kaikkea opin itsevarmuutta. Ständillä huomasi, että ihmisten kanssa tuli hyvin juttuun ja todella monet olivat kiinnostuneita suomalaisista tuotteista. Ulkomailla Suomi nähdään eksoottisena maana revontulineen ja puhtaine luontoineen.

Teksti: Viivi Lähteenmäki, liiketalouden opiskelija

Ruusunterälehtihilloa maistatettiin ruislastujen, juuston ja jugurtin kanssa. Kuva: Viivi Lähteenmäki.

Ruusunterälehtihilloa maistatettiin ruislastujen, juuston ja jugurtin kanssa. Kuva: Viivi Lähteenmäki.

Kirjoittaja on otsikon kuvassa. Kuvan on ottanut Merika Peltola, toinen messuprojektiin osallistuneista opiskelijoista.

TuotekehitysPaja tarjoaa projekteja opintojen oheen

TuotekehitysPajassa on luvassa on käytännön kokemusta opintoihin, kontakteja yritysmaailmaan ja vastuuta itsenäiseen projektityöhön , kirjoittaa yritysviestinnän opiskelija Timo Rantanen.

TuotekehitysPaja on SAMKin opiskelijoille suunnattu opintojaksonomainen projektikokonaisuus. Noin puoli lukuvuotta kestävät projektit ovat toimeksiantajalähtöisiä ja niitä suoritetaan opintojen ohella itsenäisesti. Mukaan voi lähteä hakemalla itseään kiinnostavaan projektiin. Osallistuneet opiskelijat muodostavat projektitiimin, joka lähtee suorittamaan määriteltyä toimeksiantoa.

Luvassa on käytännön kokemusta opintoihin, kontakteja yritysmaailmaan, vastuuta itsenäiseen projektityöhön ja opintopisteitä. Projektipäällikkö saa 15 opintopistettä ja tiimin jäsenet 10 opintopistettä. Suoritetut opintopisteet sijoitetaan kunkin opiskelijan kohdalla hänen opetussuunnitelmaansa sopivasti ammattiopintoihin tai vapaasti valittaviin opintoihin.

Mukana kahdeksan toimeksiantajaa

Tänä lukuvuonna ensimmäistä kertaa järjestettävässä TuotekehitysPajassa on mukana kahdeksan toimeksiantajaa. TOpiskelijat pääsevät kuulemaan toimeksiannoista lisää 26.11. pidettävässä Start-tilaisuudessa, Tiedepuiston kampuksen Agoralla Porissa. Tilaisuudessa toimeksiantajat esittelevät projektinsa ja vastaavat esitettyihin kysymyksiin. Opiskelijat hakevat projekteihin nettilomakkeella, jonka löytää TuotekehitysPajan nettisivuilta. Ilmoittautuminen on avoinna ja jatkuu 6.12. saakka.
Projekteja lähdetään suorittamaan heti vuoden vaihduttua. Kick-off tilaisuudessa työryhmät tapaavat toisensa ja toimeksiantajat ja he kuulevat omat roolinsa ryhmissä sekä pääsevät suunnittelemaan alustavasti projektin aikataulua.  Työryhmille järjestetään muutama ohjaustapaaminen, mutta muutoin ryhmät kysyvät apua ja ohjausta vain tarvittaessa.

Projektit ja opiskelijat näkyviksi

TuotekehitysPaja sai alkunsa, kun liiketoimintaosaamisen lehtori Teppo Lundell ja tuotantotalouden yliopettaja Niko Kandelin alkoivat visioida Aalto-yliopiston Product development Project tyylistä toteutusta satakuntalaisittain.

– Projektit ovat opiskelijoillemme erinomainen näytönpaikka ja mahdollisuus niin osaamisen kehittämiseen kuin työelämän verkostojen rakentamiseen. Yksi hankkeen kantavista ajatuksista onkin tehdä kaikki projektit ja niissä työskentelevät opiskelijat näkyviksi ja tarjota jokaisen panokselle mahdollisimman suuri hyöty myös referenssimielessä, Niko Kandelin kertoo.

TuotekehitysPaja lähti toteutumaan käytännössä keväällä 2015 ja sen parissa on uurastanut kaksi SAMKin yritysviestinnän opiskelijaa, Tiina Miettinen ja Timo Rantanen. Opiskelijoiden tehtäviin lukeutuu niin markkinointi ja viestintä kuin nettisivujen ylläpito ja päivittäminen. Opiskelijoista muodostuvan tuotantotiimin jäsenet valmistuvat ensi vuonna, joten uutta tuotantoryhmää TuotekehitysPajalle ollaan rekrytoimassa keväällä 2016. Rekrytoinnista informoidaan lisää lähempänä ajankohtaa.

TuotekehitysPajan nettisivut: www.tuotekehityspaja.fi

Teksti: SAMKin opiskelija Timo Rantanen
Kuva: SAMKin opiskelija Timo Rantanen

Opiskelu avoimessa AMKissa innosti kokonaisen tutkinnon suorittamiseen

Urjalalainen Jaana Jokikoivu-Hiukkamäki sai avoimen AMKin opinnoista niin suuren kipinän, että innostui suorittamaan kokonaista tutkintoa. Polkuopinnot ovat yksi tie ammattikorkeakoulututkintoon.

Yksi viime syksynä Huittisissa tutkinto-opiskelijana aloittaneista oli Jaana Jokikoivu-Hiukkamäki, joka käytti avoimen AMKin opintoja väylänä tutkintoon johtaviin opintoihin. Hän on ollut työssä toimistosihteerinä Urjalan kunnan sivistyspalvelukeskuksessa jo yli 27 vuotta. Mielessä oli jo kytenyt ajatus itsensä kehittämisestä opiskelemalla. Aiempaan, ylioppilaspohjaiseen merkonomitutkintoon valmistumisesta oli jo lähes 30 vuotta.

– Löysin SAMKin tarjonnasta pari sellaista opintojaksoa, jotka liittyivät omiin työtehtäviini. Halusin katsoa, pystyisinkö työn ohessa suoriutumaan opiskelusta. Ilmoittauduin siis parille opintojaksolle. Siitä se opiskelu sitten alkoi, kertoo avoimen AMKin opinnot lokakuussa vuonna 2012 aloittanut Jaana Jokikoivu-Hiukkamäki.

Opiskelu koukutti

Jokikoivu-Hiukkamäki lähti opiskelemaan avoimen ammattikorkeakoulun opintojaksoja saadakseen selville, millaista opiskelu tänä päivänä on.

– Ajatus tutkinnosta tuli siinä vaiheessa, kun jäin koukkuun opiskeluun ja opintopisteitä alkoi kertyä.

Lopulta avoimessa AMKissa olikin kertynyt jo 80 opintopistettä ja Jaana Jokikoivu-Hiukkamäki haki kevään 2014 yhteishaussa tutkinto-opiskelijaksi avoimessa AMKissa suoritettujen opintopisteiden perusteella.

Vaikka osa opiskelijoista on lopettanut opinnot havaittuaan, ettei ala ole se, jota tavoitteli, Jokikoivu-Hiukkamäki ei ole tullut opintojen aikana toisiin ajatuksiin. Yllättävintä opinnoissa on hänen mielestään ollut se, miten hyvin kaikki on sujunut.

Työn kautta tullut tietämys hyödynnettävissä

Jaana Jokikoivu-Hiukkamäki on suuntautunut opinnoissaan julkishallintoon ja suorittanut siihen liittyen 50 opintopisteen verran ammattiopintoja. Ammattiopintojen muut 35 opintopistettä ovat kertyneet lähinnä juridiikan opinnoista, esimerkiksi sopimusoikeudesta ja rikos- ja rikosprosessioikeudesta.

– Ilahduttavaa näissä opinnoissa on ollut, että työn kautta tullutta tietämystä ja kokemusta on kyennyt hyödyntämään opintojaksojen tehtävissä. On ollut ilo oppia uusia asioita sekä syventää tietämystään asioista, joista on jo aiemmin tiennyt jotakin, hän kertoo.

– Nyt suoritan kesäkurssina viimeisen opintojakson tradenomin yhteisistä ammattiopinnoista. Syksylle 2015 jää vielä suoritettavaksi ruotsin perusopinnot opinnäytetyön lisäksi. Opinnäytetyöni Tehdään meille turvallinen koulu! Case: Turvallisuusjohtaminen ja henkilöriskit Urjalan alakouluissa on tällä hetkellä työn alla ja viimeistelen teoriaosuutta.

Jokikoivu-Hiukkamäki on halunnut osallistua lähijaksoille aina kun mahdollista. Myös etäopintoja on ollut. Englannin keskusteluosuudet suoritettiin verkossa.

– On mukava tavata paikanpäällä muita opiskelijoita ja vaihtaa kuulumisia.

– Kun tutkinto on valmis, jatkan varmasti jollakin tapaa itseni ajan tasalla pitämistä ja kehittämistä, hän kertoo.

Lisätiedot polkuopinnoista: www.samk.fi/avoinamk


 

Avoimen AMKin opinnot ovat nimensä mukaan avoimia kaikille.  Osa avoimen AMKin opiskelijoista opiskelee tutkinto-opiskelijoiden mukana. Osa opinnoista toteutetaan erillistoteutuksina. Yksi esimerkki erillistoteutuksesta on syksyllä 2014 liiketalouden ja matkailun koulutusohjelmissa alkaneet ensimmäiset polkuopintoryhmät. Osa opiskelijoista aloitti liiketalouden opinnot Porissa ja osa Huittisissa.


 

Teksti: Inna Saarinen

Kuva: Jatta Lehtonen

SAMK SuomiAreenalla 15.–17. heinäkuuta

Eetunaukiolle tuomme insinööriopiskelijoiden valmistaman saunavaunun, jonka yhteydessä on toimintaa keskiviikosta perjantaihin. Keskiviikkona kuvataiteen opiskelijat pitävät piirtämisen ja savityön työpajaa. Torstaina voi insinööriopiskelijoiden avustuksella kokeilla sähkötandempyörää ja Segway-kulkuneuvoa. Perjantaina tutustutaan avoimen AMK:n tarjontaan.

SAMKin teltta on myös opetus- ja kulttuuriministeriön suunnistuspelin yksi rastikohteista. Pelissä löydetään opin iloa ja luovuuden lentoa SuomiAreenasta yhdistämällä suunnistuskortissa olevat toimijat ja toimintaideat. Suunnistuspelin palkintona arvotaan kymmenen Museokorttia, joilla pääsee vuoden ajan lähes 200 museokohteeseen eri puolilla Suomea. Nouda suunnistuskortti meiltä ja osallistu peliin!

”Startup-yrittäjä janoaa rahaa – kuka antaa?” Aiheesta keskustellaan Puuvillan puistossa torstaina. Keskustelemassa ovat Suomen bisnesenkeliverkoston (FIBAN) hallituksen puheenjohtaja Jaakko Salminen, startup-yrittäjä, HeadAI Oy, Marko Laiho sekä SAMKin kiihdyttämöyrittäjä, NewIdeas, Lasse Huotari.

Lue Marko Laihon haastattelu siitä, miten startupit hakevat läpimurtoa maailmanmarkkinoilla

Agora-lehdestä

Startup-yrittäjä Marko Laiho, HeadAl Oy:stä keskustelee Puuvillan puistossa torstaina 16.7. klo 12.15 alkaen aiheesta Startup-yrittäjä janoaa rahaa – kuka antaa?

Startup-yrittäjä Marko Laiho, HeadAl Oy:stä keskustelee Puuvillan puistossa torstaina 16.7. klo 12.15 alkaen aiheesta Startup-yrittäjä janoaa rahaa – kuka antaa?

OHJELMA:

Keskiviikko 15.7.

Kuvataiteen opiskelijat: performanssia, savityötä ja croque-piirrosta

Klo 10–17
Eetunaukio, SAMK-saunavaunu


Torstai 16.7.

Insinööriopiskelijat: sähkötandempyörällä ja Segway-kulkuneuvolla ajelua

Klo 10–17
Eetunaukio, SAMK-saunavaunu

 

Startup-yrittäjä janoaa rahaa – kuka antaa?

Klo 12.15–13.30
Puuvillan puisto

Keskustelemassa Jaakko Salminen, Suomen bisnesenkeliverkoston (FIBAN) hallituksen puheenjohtaja,  Marko Laiho, startup-yrittäjä, HeadAI Oy sekä
Lasse Huotari, SAMKin kiihdyttämöyrittäjä, NewIdeas

Juontaa vararehtori Cimmo Nurmi, SAMK


Perjantai 17.7.

Avoin AMK: polkuopinnoilla tutkinto-opiskelijaksi ja muut avoimen väylän mahdollisuudet.

Klo 10–17
Eetunaukio, SAMK-saunavaunu

 

Maaseutumatkailun hankkeessa vilkas kevät

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke on viime syksyllä aloitetun toimintansa aikana  tavoittanut mukaan jo yli 100 maaseutumatkailutoimijaa Satakunnasta.

Yrittäjille on järjestetty yli kymmenen tilaisuutta ympäri Satakuntaa verkostoitumista ja tuotteistamisen kehittämistä varten. Tilaisuudet on järjestetty pääosin maaseutumatkailuyrittäjien tiloissa, mikä on osaltaan auttanut yrittäjien tutustumista toistensa toimintaan. Toukokuussa on viimeinen hankkeen tilaisuus ennen maaseutumatkailuyrittäjien kesäsesonkia.

Satakunta on jaettu hankkeessa karkeasti alueellisten vetovoimatekijöiden mukaan Pohjois-, Rannikko- ja Etelä-Satakuntaan. SAMkin yhteistyökumppaneina työpajoissa ovat olleet Jämin yhteismarkkinointihanke ja Metsähallituksen luontomatkailun kehittämishanke Pohjois-Satakunnassa ja Rannikolla Metsähallituksen Selkämeren luontohankkeet sekä etelässä Pyhäjärviseutu ry:n matkailuhankkeet. Hanketta rahoittaa Satakunnan ELY-keskus (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013). Hanke jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka.

Kehittämistoimet jatkuvat vauhdilla ensi syksynä. Syksyllä järjestetään muun muassa alueelliset kannattavuuden työpajat maakunnassa sekä 16.10. Matkailusta tuloja maakuntaan -seminaari Porissa. Seminaariin toivotaan osallistujia niin yrittäjistä kuin muista matkailutoimijoista. Seuraa hankkeen tapahtumia osoitteessa www.satamatkaamaalle.fi. Hanke on avoin kaikille maaseutumatkailun parissa toimiville.

Kuva: Anna Pentikäinen

Kuva on Etelä-Satakunnan tuotteistamistyöpajasta, joka pidettiin 1.4.2014 Euran Kauttualla Kauttuan Klubilla, kouluttamassa Maaria Berg SAMKista. Kuvaaja on SAMKin matkailun opiskelija. 

 

Opiskelijoilta ideoita yrityksille matkailun elämyspalveluiksi

Mitä syntyy, kun tuodaan yhteen joukko matkailun opiskelijoita ja satakuntalaisia matkailuyrittäjiä? Ainakin valtavan paljon mielenkiintoisia ja raikkaita ideoita. Matkailupalvelujen lehtori Maaria Berg ideoi kiinnostavan yritys-opiskelijayhteistyön, jonka teemana oli Elämyspalvelun tuotteistaminen.

Idea lähti opintojakson teemasta. Koska SAMKissa on käynnissä Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, Berg otti hankekumppaneiden kautta yhteyttä maaseutumatkailuyrityksiin ja toimijoihin eri puolilla Satakuntaa. Kiinnostuneita löytyi heti enemmän kuin opintojaksolla oli opiskelijoita.

– Matkailun trendinä ovat elämykset. Vaikka palvelujakin tietysti haetaan, kysyntä on kääntynyt erityisesti asiakkaalle mieleenpainuvien ja moniaististen elämysten tuottamiseen, Maaria Berg kertoo. Opiskelijatiimit valitsivat opintojaksolla yhteistyöyrityksen, jonka toimeksiantoa he ryhtyivät toteuttamaan ja jonka palveluihin he tutustuivat. Lopuksi järjestettiin kolme esityspäivää, joissa valittiin parhaat työt opettajien ja toimeksiantajien yhteistyönä. Esitysten arviointiperusteina oli tuotteen elämyksellisyys, uutuusarvo ja paikallisten piirteiden hyödyntäminen, hyödynnettävyys yritykselle, sekä sopivuus kohderyhmän tarpeisiin. Lisäksi esseessä arvioitiin tuotteistamisprosessin hallintaan ja kirjallisen ulkoasuun liittyvät tekijät.

Ihanissa häissä

Opiskelijat Anni Helminen ja Elina Fagerroos saivat toimeksiantajaksi Kaljaasi Ihanan Luvialta. Toimeksiannossa haluttiin laajentaa kohderyhmää erityisesti nuorempaan asiakaskuntaan. Opiskelijat tuotteistivat elämyspalvelun Ihanat häät, eli hääjuhlapaketin Kaljaasi Ihanalla.

– Tämä oli kiinnostava opintojakso, koska työn sai tehdä ihan oikeaan yritykseen. Saimme tosi vapaat kädet.

Vaikka voitto ei osunutkaan kohdalle, he saivat toimeksiantajalta hyvää palautetta. Ihanalle on tulossa jo kesällä ainakin yhdet häät.

Opiskelijat eivät kokeneet mitään liian haasteelliseksi. – Ensin syntyi idea ja sitten kaikki oli ihan selkeää, he kertovat.

Voitokkaita töitä

Esityspäiviä oli kolme, kaikista valittiin paras esitys. Pohjois-Satakunnan alueen voittajina – ja samalla kaikista esityspäivistä kokonaisuutena parhaana palkittiin Pauliina Faler ja Maiju Luotola, jotka tekivät työn Silent Wings Oy Saaren retriittikodille Laviassa. Ideana oli tarjota retriittipalvelujen rinnalle pyöräilyvaelluspaketti, Karhijärven kierros.

Etelä-Satakunnan alueen esityksistä voittivat Teppo Pesonen ja Ville Arponen, jotka tekivät Satakunnan matkailuyrittäjät ry:lle matkailupalvelukartan. Lehtori Maaria Berg kuvailee tätä kaikkien haastavimmaksi toimeksiannoksi, josta opiskelijat suoriutuivat erittäin hyvin.

Kolmas voittajapari oli Eeva Kangas ja Anette Granfors Rannikko-Satakunnan alueen töistä. He saivat elämyspakettiin yhteisen toimeksiannon raumalaisilta RSP-Charterilta ja Erähepulta. Ideana oli tuottaa erityisesti pienille satakuntalaisille yrityksille TYHY-paketti saaristo-olympialaisten hengessä Rauman saaristossa. Voittajapari kehuu kokemusta kokonaisuudessaan mielenkiintoiseksi. – Yrityksestä olemme saaneet hyviä neuvoja ja koimme itsekin, että teimme hyvän paketin. Kuulimme, että paketti on jo otettu mukaan yrityksen tuotetarjontaan.

Teksti ja kuva: Inna Saarinen. Kuvassa matkailun opiskelijaryhmä opettajiensa kanssa. Lisätietoja matkailun kehittämisestä: www.satamatkaamaalle.fi/