Sandell uudistamassa merenkulun ”yhteisen seikkailun” sääntöjä

Merenkulun kansainväliset yhteishaverisäännöt uudistettiin. Peter Sandell SAMKista osallistui työhön ensimmäisenä suomalaisena.

Jos laiva ajaa karille ja lasti on pelastettava – tai lastia on heitettävä pois, jotta alus ei uppoa – menetetty lasti ja pelastustyön kulut tulevat kaikkien lastinomistajien ja aluksen omistajan hoidettaviksi. Siitä, muun muassa, on kysymys yhteisen haverin säännöissä – ja siitä, miten kulut jaetaan.

Yhteensä sääntökohtia on kolmekymmentä ja sääntöjen soveltamistilanteet ovat vaikeita ja moninaisia.

Yhteisen haverin sääntöjä (York-Antwerp rules) on tehty vuodesta 1864 kansainvälisenä yhteistyönä – asia tosin juontaa juurensa jo muinaisiin kreikkalaisiin ja roomalaisiin. Edelleen englanniksi puhutaan yhteiseen seikkailuun, common adventure, osallistumisesta.

Koko sääntöjen 152-vuotisen historian aikana SAMKin opettaja Peter Sandell on ainoa suomalainen, joka on osallistunut sääntöjen laatimiseen – päässyt osallistumaan, kuten hän toteaa.

Kun kansainväliset yhteishaverisäännöt päätettiin vuonna 2012 uudistaa paremmin vastaamaan elinkeinoelämän nykyisen merenkulun ja kansainvälisen kaupan tarpeita, Sandellia pyydettiin Comite Maritime Internationalin asiantuntijaryhmään. CMI on se elin, joka päättää yhteisen haverin säännöistä – muista päättää YK:n alainen IMO.

Sandell on hyvin tyytyväinen siihen, että työnantaja antoi hänen osallistua sääntötyöhön. Töitä tehtiin 3,5 vuotta.

– Asia on ollut elämässäni merkittävin kokemus sitten lasten syntymän, etenkin kun työstä tuli välittömästi menestys ja se tuli valmistuttuaan osaksi kansainvälisen kaupan sääntelyä poikkeuksellisen nopeasti, kuvaa Sandell.

Sääntöjä modernisoitiin ja kustannusten jakamisesta sovittiin niin, että sekä varustamot että vakuutuslaitokset voivat elää sääntöjen kanssa. Edellisen kerran sääntöjä yritettiin uudistaa 2004. Se kuitenkin epäonnistui, koska säännöt eivät koskaan saaneet maailman suurimman merikuljetusjärjestön BIMCO:n hyväksyntää.

Säännöt valmistuivat toukokuussa ja heti sen jälkeen BIMCO päätti, että uudet säännöt sisällytetään kaikkiin sen ylläpitämiin merenkulun rahtaussopimuksiin ja kansainvälisen kaupan konossementtiasiakirjoihin.

– Noin 90 prosentissa maailman kaupan kuljetuksista ja kauppasopimuksista käytetään siis varmuudella laatimaamme riskinjakojärjestelmää. Merellä kulkevista tavaroista osuus tulee olemaan yli 95 prosenttia, kertoo Sandell.

Teksti ja kuva: Anne Sankari

OTL Peter Sandell on kansainvälisen kauppaoikeuden, merioikeuden ja merenkulkutalouden asiantuntija, joka viimeistelee kauppatieteiden alaan kuuluvaa väitöskirjaansa pelastuspalkkiosäännöistä.  Aihe oli suurimman väännön kohde myös yhteishaverisääntöjen uudistustyössä.

Sandell on vuodesta 2012 lähtien toiminut vuosittain Suomen delegaation oikeudellisena neuvonantajana YK:n merenkulkujärjestön IMO:n Legal Committeen täysistunnoissa Lontoossa. Tällä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa tehtävällä yhteistyöllä varmistetaan Sandellin mukaan se, että SAMKin merenkulkualan koulutus on mukana IMO:n päätöksenteossa, ja pystymme opettamaan erityisesti ylemmän tutkinnon asiantuntijoita tavalla, johon muut merenkulun korkeakoulut eivät Pohjoismaissa pysty.

Opiskelijat oppivat kansainvälistä myyntityötä ”kädet savessa”

Yksikin uusi asiakas on kilpaillulla alalla iso juttu. SAMKin opiskelijat ovat oppineet kansainvälistä myyntityötä kuumottavin korvin.

Ihan alkuun Tero Tuomi, opettaja SAMKista, maalaa näkyviin ison kuvan Suomen taloudellisesta tilanteesta. Vientiteollisuus on haasteissa. Tuomen johtopäätös ruohonjuuritasolle on se, että nyt pitää tehdä ja toimia. Tutkimuksilla ja selvityksillä on paikkansa, mutta ne eivät meitä pelasta.

– On hyviä tuotteita, sitä ilosanomaa pitää levittää.

Tero Tuomi

Pienillä yrityksillä ei ole resursseja ja aikaa tehdä myyntityötä ulkomaille, silloinkaan kun on tahtoa.

Tuomen vetämällä kansainvälisen markkinoinnin opintojaksolla mentiin keväällä seitsemään satakuntalaiseen yritykseen. Opiskelijat tekivät vientisuunnitelman ja lähes kaikille myös myyntimanuaalin. Muutama yritys sai oheistuotoksena esitteitä ja youtube- ja slideshare-työkaluja eri kielillä. Puolet kurssista oli kuitenkin ”raakaa myyntityötä”.

– Miksi me tehdään tätä? Me harjoitellaan opiskelijoiden kanssa. He saavat itseluottamusta, kun huomaavat, että myynti ulkomaille ei ole mitään sen ihmeellisempää kuin toisen ihmisen lähestymistä, sanoo Tuomi.

Luurin toisessa päässä voi olla vaikka huono päivä.

– Turpaan tulee monta kertaa, mutta ei se sua tapa. Jos se, kelle soitan, ei nyt leiki mun kanssa, niin leikkisikö kuukauden päästä.

 

Myytävänä konepajan kuljettimia ja ruukin matkailutuotteita

Yksi mukanaolevista yrityksistä on Konepaja Wingmet Pomarkusta. Selkeä lähtökohta opiskelijoiden kanssa toimimiselle on, että siitä on hyötyä. Sitä taas ei voi tietää ennakolta.

Vaikka työ on kesken, toimitusjohtaja Petri Wingström puhuu opiskelijoiden kanssa tekemisen puolesta.

– Voi olla ennalta tietämättä vaikka kuinka suuri hyöty. Kilpaillulla alalla yksikin uusi asiakas, jos se saadaan tätä kautta ja vaikka jostain ihan uudesta suunnasta, on kuin lottovoitto, sanoo Wingström

Wingström pitää yritykselle ilman muuta tärkeänä sitä, että tehdään ja kokeillaan, vaikka aina ei onnistuttaisi. Samalla opiskelijoilla on tilaisuus hankkia kannuksiaan.

Ahlströmin ruukki Noormarkussa edustaa toisenlaista yritystä. Siellä opiskelijat kokosivat listan ranskalaisista ja ruotsalaisista yrityksistä ja soittivat heille myydäkseen ruukin majoitus-, kokous- ja ravintola- ja luontopalveluja sekä erilaisia kulttuurikierroksia.

– Saimme heiltä mittavat yhteystietolistat, joita voimme hyödyntää jatkossa, kun mietimme kansainvälistä markkinointiamme, kertoo myyntipäällikkö Milla Laurila.

– Olimme erityisen iloisia, että opiskelijat käänsivät esitteemme ja myyntikirjeemme ranskaksi. Niille on käyttöä vielä pitkäksi aikaa. Opiskelijoilla on usein uusia ja freshejä oivalluksia, jotka ovat aina tervetulleita.

Ruukilla tehdään mielellään yhteistyötä opiskelijoiden kanssa.  Jatkossa toimeksiannoissa supistetaan kuitenkin kohderyhmää.

– Keskitymme vain yhteen palvelutuotteeseen, jonka ympärille on helpompi koota lisämyyntiä

Jatkoa seuraa. Kurssi käynnistyy toista kertaa tammikuussa 2017.

Teksti: Anne Sankari, kuva: Ahlströmin ruukit

Suursnautserityttö Muska tarvitsee fysioterapiaa

Muska kulkee kolmella raajalla hyppien. Pian aloitetaan pitkä kuntoutus.

Muskan nykyiset ongelmat ovat peruja jo vuodelta 2013, kun se jäi hevosen alle ja loukkasi vasemman takapolvensa. Tällöin polvea ei tarvinnut vielä operoida. Etummainen ristiside oli kuitenkin sen verran vaurioitunut, että se katkesi seuraavana talvena ja operoitiin. Leikkauksen jälkeen edettiin liikkuvuus- ja painonsiirtoharjoittelusta erilaisten terapeuttisten harjoitteiden ja muun muassa vesijuoksumattoharjoittelun kautta vapaaseen liikkumiseen.

Muska kuntoutui hyvin, mutta syksyllä 2015 samaisesta polvesta vaurioitui nivelkierukka, joka operoitiin loppiaisen jälkeen 2016. Leikkaus ei sujunutkaan oppikirjan mukaan, vaan siitä seurasi komplikaatioita ja niin kova kipu, että Muska ei käytä jalkaa, vaan kulkee kolmella raajalla hyppien. Takajalasta ovat lihakset surkastuneet, eikä Muska pysty aktivoimaan niitä lainkaan.

Aluksi aktivoidaan aivoja

Kipu ja muut hankaluudet on nyt saatu eläinlääkärin keinoin hallintaan ja edessä on aktiivinen ja pitkäaikainen fysioterapia. Ensimmäisessä vaiheessa lisätään tuntoaistin kautta aivoissa alueen aktiivisuutta. Tämä tapahtuu sekä passiivisen liikkeen kautta että pintatunnon kautta.

Passiivinen liike tarkoittaa tässä sitä, että eläinfysioterapeutti tuottaa manuaalisesti takajalkaan samanlaisen liikkeen kuin siinä olisi normaalissa kävelyssä. Pintatuntoa käytetään Muskan harjoituksissa siten, että tassun pohjaan tuotetaan painetta kämmenellä.

Terapeutti tukee muita niveliä niin, että simuloidaan samanlainen aistimus kuin oikeassa painonsiirrossakin tulisi. Passiivisten liikkeiden avulla ylläpidetään myös nivelten normaali liikkuvuus. Nivelet kiristyvät helposti käyttämättöminä.

Kun raaja ”herää”

Kun Muskan raaja vähänkin ”herää”, aloitetaan aktiiviset painonsiirtoharjoitukset.  Terapeuttiset harjoitteet ovat aluksi hyvin yksinkertaisia, esimerkiksi lantiosta työntämällä siirretään painoa heikolle raajalle.

Vähitellen harjoitteet vaikeutuvat, muun muassa terapiapalloja voidaan käyttää vaikeuttamaan alkuasentoa ja tekemään alustasta epävakaan.

Etujalat pallolla. Kuvan koira ei ole Muska – eikä suursnautseri. Muskan kuntoutus on vasta alussa.

Voimaharjoittelua seuraavaksi

Voimaharjoittelu otetaan mukaan heti kun Muska alkaa käyttää jalkaa. Aluksi treeni on superhidasta kävelyä, jolloin heikkoa jalkaa on helppo käyttää. Vähitellen edetään esimerkiksi ”istu-seiso” – harjoituksiin tai suoraan makuuasennosta liikkeelle lähtöön.

Fysioterapeutti auttaa varmistamaan liikkeen symmetrisyyden. Rappukävely on hyvää voimaharjoittelua siinä vaiheessa, kun takajalan käyttö on jo hallittua. Vaativampia harjoitteita ovat sitten myöhemmin ylämäkijuoksu tai hyppyharjoitukset. Näihin päästään kuitenkin vasta kun takajalkojen lihakset ovat vahvistuneet niin, että mitään ontumaa ei enää näy ja liike on kaikin puolin kontrolloitua.

Tarvittaessa fysikaalista hoitoa

Mikäli lihasaktiivisuus ei näillä harjoitteilla herää, voidaan käyttää apuna lihastimulaatiota. Se on tietyllä frekvenssillä ja pulssin pituudella toteutettua sähköhoitoa. Muista fysikaalisen hoidon menetelmistä käytetään muun muassa kylmää, mikäli lisääntynyt kuormitus aiheuttaa kipua.

Teksti on osa eläinfysioterapiaopintoihin liittyvää juttukokonaisuutta (lisää tulevassa Agorassa 1/2016) . Seuraava opintokokonaisuus (30 op) alkaa syksyllä 2016, haku maalis-huhtikuussa 2016.

Teksti: Hanna Tuominen, eläinfysioterapian vastuuopettaja SAMKissa ja Muskan emäntä
Kuvat: Sari Eskelinen; kuvaussuunnittelu ja toteutus: Saara Keränen & Tiina Bång. Kuvissa ei ole Muska, sillä sen kuntous vasta pääsemässä alkuun.

Yhteistyön Satakunta -seminaari mahdollisti järjestöjen ja kuntien välisen vuoropuhelun

Iloista puheensorinaa, Parastamistorin antimia ja yhteinen vankka visio toimivasta maakunnasta – tervetuloa Yhteistyön Satakunta -seminaariin. Tästä artikkelista voit lukea koosteen syksyn 2015 tapaamisesta. Seuraava, kolmas, kunta-, maakunta- ja järjestötoimijoiden yhteinen seminaari on sovittu SAMKin Tiilimäen kampukselle 15.9.2016.

Vuoden 2015 seminaarin tavoite oli yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen sekä yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kesken, tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksia ennakoiden.

Minuun kolahti: ryhmät nostivat esiin kohokohtia.

Asiantuntijapuheenvuoroilla ajatustyöhön

Jaakko Viitala Satakunnan Järjestöyhteistyöryhmästä (JYTRY) siteerasi avauspuheenvuorossaan Jari Sarasvuota: työ on toimintaa, jolla pyritään lisäämään toisten hyvinvointia. Viitala totesi hyvien suunnitelmien jäävän valitettavan usein käsittelemättä. Hän painotti, ettei hyvien ideoiden haaskaamiseen ole enää yhteiskunnallamme varaa.

YTT Juha Heikkala (Valo ry) puhui ennakoinnista, johon kuuluu tulevaisuuskuvien luominen ja johon liittyy epävarmoinakin aikoina tietty yhteiskunnan pysyvyys. Heikkala painotti, että nyt on erityinen aika yhteiskunnassamme, aika jona tarvitaan yhteisiä, ihmisiä kokoavia foorumeja – kuten Yhteistyön Satakunta -tilaisuus.

– Tulevaisuus ei ole päälle tuleva juna, vaan se on tehtävä, Heikkala muistutti puheenvuorossaan. Suuria muutoksia tapahtuu Heikkalan mukaan jatkuvasti. Hän listasi muun muassa vapaaehtoistoiminnan jatkuvan lisääntymisen, väestön muuttamisen maaseudulta kaupunkeihin sekä sosiaalisen median käytön lisääntymisen. Heikkala painotti tulevaisuuden olevan mahdollisuus, johon jokaiselle tulee antaa tilaisuus osallistua matalalla kynnyksellä.

Porin kaupungin kehittämispäällikkö, VTT Timo Aro alusti aiheesta ”Kuntalaisten hyväksi yhteistyötä – miten järjestöt voimavaraksi”. Tulevaisuuden kuntien toimintaympäristö muuttuu globaalien ja kansallisten muutoshaasteiden johdosta. Tärkeintä onkin tietää, mihin suuntaan oma kunta muuttuu ja millainen palvelurakenne siellä on. Näin järjestöjen on helpompi miettiä sopivia yhteistyömuotoja oman alueensa edustajien kanssa. Aro totesi yhdeksi järjestöjen merkittävimmäksi tehtäväksi hiljaisten äänten esille tuomisen.

Tulevaisuuden Satakunnan suunnittelua

Satakunta on ainutlaatuinen maakunta – tästä kertoo oma Satakunnan järjestöstrategia 2035. Sen tarkoitus on olla maakunnan yhdistys- ja vapaaehtoistoimijoiden pitkän tähtäimen suunnitelma, jossa näkyy yhteinen ymmärrys ja näkemys tulevaisuudesta. Keskeisenä osana näkyvät yhteiset toimintaa ohjaavat arvot sekä visio ja toimintalinjat, joilla tulevaisuuden toimintaympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin pystytään vastaamaan. Erityisen huomioitavaa tulevaisuuden kannalta on aktiivisten vapaaehtoistoimintaan osallistuvien määrä. Länsi-Suomessa osallistutaan muuta maata enemmän vapaaehtoistyöhön.

Ryhmätöiden tekemistä ja tulevaisuuden suunnittelua.

Elinvoimainen, yhtenäinen ja tunnustettu yhdistys- ja vapaaehtoistoiminta verkostoituneessa Satakunnassa edellyttää järjestöiltä yhteisvastuullisuutta. Seminaarissa näkyi, kuinka kolmannen sektorin toimijat ovat ottaneet haasteen vastaan ja pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa muuttuvassa yhteiskunnassa.

Yhtenä esimerkkinä nousi kolmannen sektorin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö: opiskelijoiden mukaan ottaminen vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan. Muun muassa tällä tavoin tuodaan järjestö- ja vapaaehtoistyötä tunnetuksi nuorille aikuisille ja luodaan jo opiskeluaikana mahdollisuus verkostoitua oman alueen järjestöjen kanssa. SAMKin sosionomi- ja hoitotyön opiskelijat suorittavat opintoihinsa kuuluvasti vapaaehtoistyötä oppiakseen järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä tiedostaakseen vapaaehtoistyön merkittävyyttä.

Tuloksia saatiin

Ryhmätyössä oli mukana kymmenen ryhmää, jotka työskentelivät aamupäivän aikana Heikkalan alustuksen pohjalta. Ryhmissä nostettiin esiin vapaaehtoisjärjestöjen roolien kirkastaminen ja muutos.

Tämän avulla pyrittäisiin selventämään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työalueet. Iltapäivällä pohdittiin tilaisuudessa esille tulleita kohokohtia ja sitä, mihin mahdollisuuksiin tai haasteisiin käytännössä tartutaan ja mitä lähdetään viemään eteenpäin. Pohdinnoissa korostuivat verkostoituminen ja uudet toimintamallit. Kaksi ryhmää sopi tapaamisen verkostoitumisen tehostamiseksi.

Iltapäivän ryhmätyötulosten esillepanoa

Opiskelijat kokivat olevansa etuoikeutettuja päästyään osallistumaan Yhteistyön Satakuntaan heti opintojensa alettua. Samaan pöytään pääseminen ja Satakunnan tulevaisuudesta keskusteleminen vaikutusvaltaisten satakuntalaisten kanssa oli hieno kokemus.

Suuri osa osallistujista toivoi perinnettä jatkettavan vuoden päästä uudella kokoontumisella. Tapahtumaan osallistuneista 26 % oli miehiä ja 74 % naisia. Kaiken kaikkiaan osallistujia oli jopa 110 – moninkertaisesti edellistä seminaaria enemmän.

Lopuksi osallistujat vastasivat kyselyyn seminaarin kehittämiseksi. He antoivat kouluarvosanaksi 8,7, ja 51 % ilmoitti osallistuvansa ensi vuonna järjestettävään seminaariin, 49 % mahdollisesti osallistuvansa. Osallistujat kertoivat saaneensa runsaasti uusia ideoita oman järjestönsä toiminnan parantamiseksi sekä uusia kontakteja verkostoitumista varten.

—
Yhteistyön Satakunta tarjoaa avoimen foorumin keskinäiseen vuoropuheluun sekä mahdollisuuden vertaisarviointiin. Jokaisella toimijalla on tilaisuus ottaa käyttöön muiden hyväksi havaitsemia toimintakäytäntöjä, ja muokata ne omiin tarpeisiin sopiviksi.

Parastamistorilla tapahtuman osallistujat kiertelivät tutkiskellen kojuja, joissa kerrottiin järjestö- ja vapaaehtoistyön onnistuneista saavutuksista. Mukaan tarttui esite jos toinenkin ja erityisesti käyntikortteja vaihdettiin tiuhaan tahtiin.

Seminaari järjestettiin SAMKin Tiilimäen kampuksella. Järjestäjänä toimi Satakunnan Järjestöyhteistyöryhmä.

Teksti: Tapio Myllymaa, Lehtori, KM, Hanna Rautava-Nurmi, Lehtori, TtM, sekä hoitotyön opiskelijat Pekka Frantsi, Toni Lempinen, Helena Lindberg ja Tiia Mannonen
Kuvat: Kirsi-Maria Rantonen

SAMKissa on meneillään tutkintouudistus

SAMKissa on meneillään tutkintouudistus, jolla tähdätään

– entistä paremmin työelämän osaamistarpeita vastaavaan korkeakoulutukseen

– entistä joustavampaan ja opiskelijalähtöisempään oppimiseen

– entistä parempaan monialaisuuden hyödyntämiseen

– entistä tehokkaampaan asiantuntijaosaamisen hyödyntämiseen opetuksessa

– uusien pedagogisten mallien käyttöönottoon opetuksessa

– uusien oppimisympäristöjen kehittämiseen ja hyödyntämiseen.

Entistä parempi työelämävastaavuus

Perustaitojen osaaminen, monialaisuus, moniosaaminen, asiakas- ja palveluosaaminen, vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidot, yhteisöllisyys, käyttäjälähtöinen ajattelu, liiketoimintaosaaminen, yrittäjyysosaaminen, energia- ja ympäristöosaaminen, elinkaariajattelu, digiosaaminen, turvallisuus ja riskienhallinta, kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaaminen, osaamisen johtaminen, verkostotoiminnan osaaminen, luovuus, eettisyys.

Tuttuja asioita, jotka toistuvat osaamistarvekartoituksissa työhön liittyvinä osaamisodotuksina. Tutkintouudistuksen myötä syntyvissä opetussuunnitelmissa tehdään näkyväksi tällainen geneerinen, korkeakoulutasoinen osaaminen ammatillisen substanssiosaamisen rinnalla.

Entistä joustavampaan ja opiskelijalähtöisempään oppimiseen

Osaamisen personointi on yksi päivän sanoista. Se tarkoittaa vastuun ottamista oman osaamisen kasvusta, mikä näkyy henkilökohtaisessa opintosuunnittelussa ja opintovalintojen tekemisessä. Opiskelijan oma rooli oppimisessa kasvaa. Häneltä odotetaan oman toiminnan johtamista, itsesäätely- ja itsearviointitaitoja, mutta myös verkottumista ja verkostojen hyödyntämistä osana oppimista.

Personointi tarkoittaa myös sitä, että koulutuksessa tarjotaan mahdollisuus opintosuunnitelman henkilökohtaistamiseen. Eri koulutusaloilla valinnan mahdollisuudet ovat erilaiset, riippuen siitä, kuinka säädeltyjä alan tutkinnot ovat. Jossain määrin kuitenkin kaikissa tutkinnoissa valinnaisuutta on jo lakisääteisestikin oltava. Minimissään se SAMKissa tarkoittaa 10–15 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja, jossain koulutuksessa liikkumavara voi olla jopa 45 opintopistettä. Monialaisuus saman katon alla tuo uusia mahdollisuuksia opiskelijalle tutkinnon personointiin.

Opetusmenetelmien kehittyminen edellyttää myös sitä, että opiskelija kantaa oman vastuunsa oppimisesta. Hyvänä esimerkkinä tästä on Flipped Classroomin (käänteinen luokkahuone) tuleminen opetuksen menetelmävalikkoon. Siinä ajatuksena on, että lähiopetus ja opettajan antama ohjaus hyödynnetään erilaisina ohjattuina harjoituksina, jotka perustuvat itsenäisesti opiskeltuun teoria- tai harjoitusta tukevaan aineistoon.

Työelämälähtöisyys on tullut ja tulee koko ajan vahvemmin mukaan koulutukseen. Se näkyy nyt jo laajasti harjoittelussa, erilaisissa työelämän kanssa tehtävissä projekteissa ja opinnäytetöissä. Se tulee näkymään työn opinnollistamisessa silloin, kun työssä käyvän opiskelijan työtehtävät vastaavat meneillään olevaa AMK-koulutusta. Työn opinnollistamisen polulla olemme alkutaipaleella, mutta se tuo kiinnostavan lisän joustavaan, opiskelijalähtöiseen oppimiseen.

Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta on tullut tärkeä osa opiskelupolkua. Puhumme AHOToinnista, joka toteutuessaan poistaa turhaa uudelleen kouluttautumista, nopeuttaa opinnoissa etenemistä ja lisää opintojen mielekkääksi kokemista.

Entistä tehokkaampaan asiantuntijaosaamisen hyödyntämiseen opetuksessa

Oppimaan oppimisen ”just in time” -arvo kasvaa. Opetussuunnitelmien toteutuksessa tulee tärkeäksi tunnistaa, mitä osaamista missäkin vaiheessa koulutusta erityisesti tarvitaan. Tämä edellyttää hyvää suunnitteluyhteistyötä, yhteisopettajuuden toteutumista, toiminnallisten menetelmien käyttöönottoa, projektimaisuutta opetuksen suunnitteluun ja halua kokeilla uutta. Esimerkiksi kansainväliseen projektiin voidaan liittää kielenopetus, talousaineisiin tai tekniikan substanssiaineisiin matematiikka tai fysiikka ja tuotekehitysprojektiin projektiteorian opinnot – yhteisopettajuutena, ajallisesti opetus integroiden. Yhteisopettajuuden lisääntyminen tuo oman mausteensa myös työ- ja työjärjestyssuunnitteluun, joilla tuetaan yhteisen tekemisen toteutumista.

Asiantuntijuuden entistä parempaan hyödyntämiseen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tähdätään SAMKissa osaajapoolityöskentelyllä ja koulutusalarajat ylittävällä vuoropuhelulla. Osaajapoolit muodostuvat asiantuntijaopettajista SAMKin laajuudella. Poolissa määritellään, mitä osaamista sen pitää tuottaa, jotta opetus vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden osaamistarpeeseen. Poolit myös pitävät huolen siitä, että opetussuunnitelmatasolla kuvattu osaaminen on jatkossakin ajantasaista. Opetussuunnitelmaprosessiin uusi työskentelymalli tuo ketteryyttä. Jatkossa OPS-työssä voidaan kehittää entistä joustavammin opetussuunnitelman osia ja luopua laajoista, muutaman vuoden välein toteutetuista OPS-uudistuskierroksista.

Entistä parempaan monialaisuuden hyödyntämiseen

SAMKissa on tutkintouudistukseen liittyen tunnistettu useita ns. rajat ylittäviä osaamisia. Näistä on asiantuntijaopettajien voimin muodostettu osaamiskokonaisuuksia, joita voidaan opintojaksoina toteuttaa. Yhteisiksi osaamistarpeiksi on tunnistettu yrittäjyystaidot, työyhteisötaidot, opiskelun edellyttämät valmiudet, viestintä ja kielet sekä projektitoiminnan osaaminen. Kaikkia koulutuksia koskevat myös korttikoulutukset, joilla osoitetaan oikeus työskennellä harjoittelupaikassa tai osallistua esimerkiksi laboratorio-opetukseen. AMK-tutkintoon sisältyy tyypillisesti myös johtamisen, laadunhallinnan ja markkinoinnin osaamista sekä asiakaspalvelu- ja talousosaamista. Koulutusalarajat ylittävinä tullaan tarjoamaan myös digivalmiuksien osaamista, automaatio-osaamista, oikeudellista osaamista, palvelumuotoilua ja monikulttuurisuusosaamista.

Uusien pedagogisten mallien käyttöönottoon opetuksessa

Digitaalisuus on tullut opetuksen kehittämistavoitteisiin voimalla ja opettajien mahdollisuus täydennyskoulutukseen ja uuteen perehtymiseen on tärkeää. SAMKissa perehdytys verkossa tapahtuvaan opetukseen on jatkuvaa ja apua opettaja saa aina tarvitessaan verkkopedagogiikan ja -ympäristöjen erityisosaajilta. Tämän lisäksi alkamassa on laaja pedagoginen koulutus osana henkilöstökoulutuksia.

Digitaalisuus tuo mukanaan uusia välineitä ja kanavia oppimiseen. Ne puolestaan ovat muovaamassa opettajan työtä entistä enemmän ohjaavaan suuntaan. Painopiste siirtyy opettamisesta oppimiseen ja opettajasta opiskelijaan. Hienoinkaan opetusmenetelmä ei tuota tulosta, jos ei synny oppimista – ja toisaalta hyvin monenlaisin tavoin voidaan oppia uutta.

Digitaalisuus on noussut digiloikkatavoitteiden myötä keskiöön. Sitä edeltävänä ja sen rinnalla on opetusmenetelmiä haluttu kehittää yhteistoiminnalliseen ja vuorovaikutteiseen suuntaan. Nämä eivät ole toisiaan pois sulkevia, vaan täydentäviä. Tärkeää on tullut kyvystä tunnistaa ja hankkia uutta tietoa ja taidosta soveltaa sitä osana ongelmanratkaisua, yhdessä, verkottuen ja tietoa tuottaen.

Uusien oppimisympäristöjen kehittäminen ja hyödyntäminen

SAMK on uuden edessä fyysisiä oppimisympäristöjä kehitettäessä. Raumalle on juuri valmistunut SAMK-kampus Rauma ja Porissa otetaan vuonna 2017 käyttöön uusi SAMK-kampus. Samalla kehitetään digitaalista oppimisympäristöä tuomalla tiloihin uusia verkko-opetuksen ja digitaalisen opetuksen sovelluksia. Opiskelijoiden omat mobiililaitteet tulevat osaksi opetusta ja toisaalta kampusrakennus itsessään on teknologinen oppimislaboratorio.

Yhteistoiminnallisten opetusmenetelmien tulo näkyy tilasuunnittelussa avoimiin tiloihin rakentuvina tiimityön tiloina, myös kirjasto tulee näkyväksi osaksi oppimisympäristöä itseopiskelu- ja ryhmätyötiloineen. Tenttiakvaarion käyttö tuo joustavuutta opintojen suorittamiseen.

Oppiminen edellyttää yhä useammin enemmän oikeanlaista mielentilaa kuin fyysistä luokkahuonetta. Oppimisympäristö on yhä useammin joko kokonaan tai osittain virtuaalinen, hyvin rakennettu, vuorovaikutuksellinen tila, jossa opetus on hyvin suunniteltu ja tapahtuu ohjatusti ja yhdessä. Edelleen tarvitaan myös esim. kädentaitoja soveltavaa ohjattua, tilaankin sidottua oppimista, jos se pedagogisena ratkaisuna tuottaa tavoitellun oppimistuloksen parhaiten.

Uudet oppimisympäristöt tuovat uusia elementtejä ja osaamistarpeita opetukseen, esimerkiksi tietoturvallisuus ja tekijänoikeudet ovat niissä osa oppimista ja verkottuneessa työelämässä tarvittavaa ammattitaidon kehittymistä. Opettajan tulee osata myös ohjata opiskelijaa näissä kysymyksissä osana opintoja.

 

Teksti: Eeva-Leena Forma

Kansainväliset messut vaativat aikaa ja työtä

Messuosaston tulee olla sekä houkutteleva että asiallinen.

Valmisteluiden tekeminen on messuille osallistumisen tärkeä osa. Messujen valmisteluihin menee aikaa muutamasta kuukaudesta vuoteen. Ajantarve riippuu messujen koosta ja pitopaikasta. Kansainvälisille messuille  matkustus- ja kuljetusasioiden järjesteleminen kestää kotimaisia messuja kauemmin.

Valmisteluissa täytyy miettiä kaikki osaston visuaalisesta ilmeestä markkinoitavien tuotteiden määrään. Ensimmäiseksi yrityksessä tulee laatia budjetti messuille. Sitten varataan messuilta paikka itselle.  Tämän jälkeen tulee päättää, ketkä työntekijöistä lähtevät messuille ja varata heidän matkansa. Työntekijöitä kannattaa ottaa messuille sillä periaatteella, ettei yksi henkilö voi tehdä työtä yhtäjaksoisesti kauaa, vaan tarvitsee useita taukoja työpäivän aikana.

Visuaalinen ilme houkuttelee asiakkaat

Yksi tärkeimmistä asioista on messujen visuaalinen ilme, jonka ohjeistus kannattaa aina tarkistaa oman maan messuvastaavalta. Yleensä jokaisella maalla on tietyt yhteiset asiat, kuten värimaailma ja teema, joiden mukaan oman ständin ilme tulee suunnitella. Visuaalinen ilme on juuri, millä houkutellaan asiakkaat yrityksen luokse. Visuaalisen ilmeen tulee aina tukea yritystä ja olla yhdistettävissä yrityksen markkinoimaan tuotteeseen sekä itse yritykseen.

Messuosaston tulee olla sekä houkutteleva että asiallinen. Oikeanlaisella sisustuksella on mahdollisuus saada aikaan asiallinen, elegantti ja kutsuva osasto. Mikäli osastolle laittaa liian paljon isoja tai raskaita elementtejä, tulee osastosta helposti ahdas, mikä karkottaa potentiaaliset asiakkaat. Väreissä kannattaa luottaa paljon valkoiseen ja muihin vaaleisiin sävyihin ja käyttää muita värejä tuomaan eloa osastolle. Lasisilla elementeillä osastolle voidaan luoda elegantti ilme, kun taas puuelementeillä osastosta voidaan tehdä hyvin maanläheinen sekä ekologinen.

Suomen osaston visuaalista ilmettä vallitsivat taustan revontulikuva sekä vaaleat tilanjakajat, joissa oli kuvia yrityksen tuotteista.

Ranskan osaston visuaalinen ilme koostui lasista elementeistä, tummansinisestä kokolattiamatosta sekä sloganista ”Made in France Made with love”.

Teksti ja kuvat: Merika Peltola, liiketalouden opiskelija, joka valmistelee opinnäytetyötään messuosastojen visuaalisesta ilmeestä.

MESSUSTÄNDILLÄ KOHTAA KOKO MAAILMAN

Kansainväliset messut ovat ainutlaatuinen tapa oppia työelämän taitoja.

Minulla oli lokakuussa tilaisuus osallistua kouluprojektin muodossa maailman suurimmille elintarvikealan ammattimessuille Kölnissä FP-Kotaja Oy:n kanssa. Yritys valmistaa Ruusun terälehtihilloa Satakunnassa. Olimme osana Suomen yhteistä Food from Finland -osastoa.

Messuilla sai seurata miten bisnesmaailmassa luodaan kontakteja ja tehdään kauppaa. Sain tietysti itsekin keskustella potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Food from Finland -osastolla pääsi tutustumaan tarkemmin myös suomalaisten yritysten tuotteisiin ja seuraamaan miten yrittäjät kertoivat tuotteistaan ja kävivät myyntineuvotteluja. Mukana Suomen osastolla olivat muun muassa Puhdistamo, Kaskein Marja, Chipsters sekä Pohjolan Peruna.

Vaikka messut järjestettiin Saksassa, keräsi se ihmisiä maailman joka kolkasta. Parhaiten ständillä vierailleiden ihmisten kotipaikoista ovat jääneet mieleen Mauritius, Taiwan sekä Australia. Tietysti myös Euroopan maat olivat hyvin edustettuina.

Vierailijoiden ammatit vaihtelivat todella paljon. Suuri osa jututtamistani henkilöistä olivat joko maahantuojia, jakelijoita tai erilaisten kauppojen omistajia. Näiden lisäksi tapasin muun muassa belgialaisen likööritehtailijan, hollantilaisen ruokalehden toimittajan ja suomalaisen leipomoyrittäjän.

Tällaisessa kansainvälisessä tapahtumassa kielitaito on välttämätöntä. Englannilla pärjäsi melko hyvin ja myyntikeskustelut käytiinkin lähes poikkeuksetta englanniksi. Seuraavaksi eniten puhuin saksaa, mutta myös ranskaa kuuli paljon. Uskallan väittää, että näin kansainvälisillä messuilla pääsee halutessaan käyttämään lähes mitä tahansa kieltä, jos vain omat taidot riittävät.

Ennen kaikkea opin itsevarmuutta. Ständillä huomasi, että ihmisten kanssa tuli hyvin juttuun ja todella monet olivat kiinnostuneita suomalaisista tuotteista. Ulkomailla Suomi nähdään eksoottisena maana revontulineen ja puhtaine luontoineen.

Teksti: Viivi Lähteenmäki, liiketalouden opiskelija

Ruusunterälehtihilloa maistatettiin ruislastujen, juuston ja jugurtin kanssa. Kuva: Viivi Lähteenmäki.

Kirjoittaja on otsikon kuvassa. Kuvan on ottanut Merika Peltola, toinen messuprojektiin osallistuneista opiskelijoista.

Koko kampus on oppimisympäristö

Poriin vuonna 2017 valmistuva SAMK-kampus on kokonaisuutena moderni ja ajanmukainen oppimisympäristö.

Uuden kampuksen laboratoriot suunnitellaan siten, että ne tarjoavat työelämään siirtymistä tukevia harjoitteluympäristöjä. Henkilökunta ja opiskelijat ovat kehitystyössä mukana alusta lähtien.  Esimerkiksi automaation laboratoriossa tutkitaan konenäköä, mallinnusta ja simulointia, 3D-tulostusta, robotiikkaa ja langattomia järjestelmiä.

Kampukselle tuleva aurinkolaboratorio toimii testiympäristönä, joka tuottaa vuodessa energiaa 5400–6600 kWh. Kampus on myös vesiasioiden living lab, jossa tehdään tutkimusta ja tuotekehitystä todellisissa olosuhteissa. Kohteena ovat esimerkiksi eri putkimateriaalit ja muut ratkaisut, kuten kosketusvapaat hanat sekä wc-veden suljettu kierto, jossa puhdistettua vettä käytetään wc:n huuhteluvetenä.

Kampuksesta tehdään esteetön. Kampus suunnitellaan ihmisiä varten ja se on helposti saavutettavissa sekä etukäteen että paikan päällä. Kampukselle tulee uusi esteetöntä asumista esittelevä mallitila.

SAMK Agora maakunnan suurin kokoustila

Monitoimisali, SAMK Agora, tulee olemaan Porin ja lähialueen suurin yksittäinen kokoustila. Saliin mahtuu enimmillään 1300 henkilöä ja se palvelee muun muassa seminaari-, koulutus-, musiikki- ja urheilutapahtumia. SAMK käyttää salia järjestämiinsä kokouksiin, sosiaali- ja terveysalan opetukseen ja opiskelijaliikuntaan.

Alueen ympäristö kehittyy

Porin kaupungilla on kehittämissuunnitelma kampusalueen ympäristöön. Asemanseudun kehittäminen on valtion ja Porin kaupungin sopimassa kasvusopimuksessa keskeisessä osassa. Tarkoituksena on, että sinne muodostuu voimakas, moderni ja kehittyvä elämisen alue työpaikka- ja palvelurakennuksineen.

Merenkulun simulaattorikeskus Raumalle

Raumalle syntyy sataman tuntumaan syksyllä 2015 yhdistetty kampusalue, joka tarjoaa uudistetut oppimisympäristöt. Sinne rakennetaan syksyn 2015 aikana täysin uusittu merenkulun simulaattorikeskus, joka palvelee myös arktisen merenkulun koulutustarpeita.

Vuonna 2016 Raumalle toteutetaan aineenkoetuslaboratorio, jossa voidaan tehdä rikkovaa materiaalitutkimusta ja todentaa muun muassa materiaalien lujuusominaisuuksia. Raumalla toimii myös vesitutkimusta tekevä SAMKin Vesi-Instituutti Wander sekä elektroniikan EMC-testilaboratorio

Teksti ja kuvat: Hanna Valtokivi

 

Esteettömyysasiantuntija Riikka Tupala (vas.) ja vesi-instituutin projektipäällikkö Minna Keinänen-Toivola esittelivät oppimisympäristöjä kampusinfossa kesäkuussa 2015.

Taidekoulun vaiheista kertova näyttely Kankaanpäässä

Kankaanpään taidekoulun 50-vuotisesta taipaleesta kuvin, teoksin ja sanoin kertova näyttely avataan tänään Kankaanpään kaupunginmuseossa Niinisalossa.

Näyttely esittelee välähdyksiä eri teemoista: opetuksesta, opiskelijoista, opettajista, rakennuksista. Koulun aiemmille rehtoreille – ja nykyiselle tiimivetäjä Velhonojalle – on oma huoneensa, jossa heitä esitellään sekä sanoin että erilaisin opiskelijoiden tekemin muotokuvin. Nykyisiltä opiskelijoilta museo pyysi omakuvat – ne ovat esillä käytävän vitriineissä, samoin monet ”luokkakuvat”.

Opiskelijoiden omakuvia 2015.

Museo on avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin. Museonjohtaja Eeva-Kaisa Haikosen näyttelyesittelyn kuulleena suosittelen pyytämään häneltä esittelyn vaikkapa porukalle. Haikonen tuntee asiansa.

Näyttely täydentää todella kiinnostavasti historiikkia, joka ilmestyy aivan toukokuun lopussa SAMKin kustantamana. Historiikin on kirjoittanut kankaanpääläislähtöinen kulttuurihistorijoitsija Johanna Frigård.

Kuvanveistäjä Heli Ryhäsen harjoitustyö opiskeluajalta.

Näyttely on avoinna ensi vuoden vappuun saakka, eikä se tyhjene kerralla. Haikonen kertoo näyttelyn muuttuvan koko ajan. Yleisö voi vuoden mittaan osallistua ainakin tunnistamalla valokuvien henkilöitä.

Teksti ja kuva: Anne Sankari

Ylimässä kuvassa Kankaanpään Seudun toimittaja kuvaa museonjohtaja Eeva-Kaisa Haikosta ja historiikin kirjoittajaa Johanna Frigårdia.

Opiskelijat maalasivat tilaustyön nyrkkeilysalin seinään

Nyrkkeilijä Matti Koota harjoittelee Kankaanpään urheilutalon nyrkkeilysalilla. Nyt hän iskee vastustajaa myös salin seinällä SAMKin opiskelijoiden toteuttamassa työssä.

Viisi kolmannen vuosikurssin kuvataiteen opiskelijaa on tehnyt aktiivisesti töitä opettajansa Viljami Heinosen johdolla. Maalaus on Kankaanpään Nyrkkeilijöiden tilaama työ ja paljolti tilaajan toiveitten mukainen. Lähtökohtana olivat valokuvat, ja lisäksi nyrkkeilytila asetti omat raaminsa.

Opiskelijat ovat selvästi pitäneet selkeistä raameista ja päämäärästä – ja yhdessä tekemisestä.
– Ne ruokkivat ajattelemaan uudella tavalla, sanoo Antti Toivonen.
– Tosi mukava projekti, vaihtelua siihen, että yleensä maalaus on yksinäistä pakertamista, toteaa Samuel Lehikoinen.

Nyt töitä on tehty yhdessä päivittäin, luonnoksesta lopputulokseen. Kuva-aihio valittiin yhdessä. Jokainen teki oman luonnoksensa, ja niiden pohjalta työstettiin yhteinen luonnos värimaailmoineen.

– Tosi helposti on löytynyt se, mitä tehdään, ja työ on edennyt hyvää tahtia, kertoo Hanna Joronen.

Opiskelijoita miellyttää se, että työ on kaikkien nähtävillä. Myös Viljami Heinonen on tyytyväinen.
– Tämä on opiskelijoille hieno CV-merkintä, julkinen teos. Tilaajan toiveiden mukainen työ myös avautuu kaikille.

Opettaja on mielissään myös yhteisöllisyydestä. Tehty työ osaltaan lähentää taiteilijoita ja ei-taiteilijoita, ja muualta tulleet opiskelijat tutustuvat paikkakuntaan, jolloin myös opiskeluympäristön mielekkyys kasvaa. Lisäksi Kankaanpäähän on saatu jättää oma kädenjälki.

Opettaja on SAMKin kasvatteja

Seinämaalausta opettava Viljami Heinonen on valmistunut SAMKista vuonna 2012, ja toiminut sen jälkeen muun muassa taidekoululla maalauksen opettajan assistenttina ja opettajan sijaisena. Hän on tyytyväinen uuteen opettajan rooliinsa.
– On hienoa huomata voivansa antaa neuvoja ja auttaa eteenpäin.
Yhdessä tekeminen on seinämaalauksen opintojaksolla uutta.  Ennen kaikki luonnostelivat, ja vain yksi pääsi toteuttamaan työnsä – tai kaikki jäivät luonnoksiksi.

Kiinnostuitko? Seinämaalauskurssi voidaan toteuttaa uudella opiskelijaryhmällä ensi lukuvuonna – ota yhteyttä Viljami Heinoseen, p.  0400 625 905, viljamiheinonen.com.  Tämä käytännössä kyntensä jo näyttänyt taitelijajoukko voi toteuttaa maalauksen omana työnään jo aiemminkin.  Ota yhteyttä ja kysy lisää: antti.toivonen@live.com

Näin teos valmistui:

Teksti: Anne Sankari Kuvat: Jouni Saarinen (valmis maalaus), Antti Toivonen, & Pekka Söderlund (tekijöiden kuva)