Tuotteistamisen ja hankkeen taustaa

Tuotteistamisen taustaa

Elämyksellisiä matkailupalvelupaketteja tuotteistettiin yritysyhteistyössä matkailun koulutusohjelmassa opintojaksolla Elämysten tuotteistaminen. Yhteistyötä koordinoi Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke lehtori Maaria Bergin kanssa.

Hankkeen yhtenä tavoitteena oli tuotteistaa eri yrittäjien palveluista yhteisiä matkailupalvelupaketteja Satakunnan maaseudun vetovoimatekijöihin perustuen. Tuotteistamistyö aloitettiin yrittäjien kanssa keväällä hankkeen tuotteistamistyöpajoissa. Syksyllä tuotteistamistyö integroitiin Elämysten tuotteistamisen opintojaksoon, jotta tuotteet saadaan valmiiksi ja markkinoille.

Tuotteistamisyhteistyöhön osallistui 41 opiskelijaa ja noin 50 yrittäjää. Opiskelijatiimit tuotteistivat opintojaksolla 19 matkailupalvelupakettia eri puolille Satakuntaa. Tuotekirjoon kuuluu elämystuotteita, kokous-, virkistys- ja leirikoulupaketteja, teemallisia luontoretkiä metsä- ja merimaisemissa, satakuntalaiseen kulttuurihistoriaan, maatiloihin ja taide- ja käsityöperinteeseen keskittyviä paketteja – aktiviteetteja, hyvinvointia ja hemmottelua unohtamatta.

---

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke 1.9.2013 – 31.12.2014

Hankkeen tavoitteena on tiivistää sirpaleista maaseutumatkailun kenttää Satakunnassa muun muassa maaseutumatkailuyrittäjille järjestettyjen tuotteistamis- ja hinnoittelutyöpajojen avulla. Työpajojen ja opiskelijayhteistyön tuloksena syntyy syksyn aikana yli kaksikymmentä uutta yhteistyötuotetta Satakunnan matkailumarkkinoille. Hankkeeseen osallistuneet maaseutumatkailuyrittäjät edustavat laajasti kaikkia matkailun osa-alueita.

Rahoittaja: Maaseuturahasto, Satakunnan ELY-keskus

---

 

Kuva: Inna Saarinen

Kuvassa Voimaa metsästä -ryhmä keskustelee matkailupalvelupaketin tulevaisuudesta palautetilaisuudessa.

Peda-Agorassa pohdittiin tekijänoikeuksia

Syksyn ensimmäisessä Peda-Agorassa pohdittiin tekijänoikeuskysymyksiä. Lehtori Henry Merimaa toi alustuksessaan esiin, miten tekijänoikeuskysymykset tulevat esille opettajan työssä ja mikä niissä askarruttaa.

– Opettajan on syytä pohtia koko ajan, mitkä ovat hänen oikeutensa käyttää aineistoja. Olen itse pitänyt ohjenuorana, että voi tehdä mitä vaan, jos ei tee rahaa toisen tuotteella tai ota toisen tekijänoikeuksia omiin nimiinsä, hän summaa.

Merimaa on esitellyt opetuskäyttöön tarkoitetussa blogissaan esimerkiksi tiivisti rajattuja kuvia.

– Ne on rajattu yksityiskohdaksi aiemmasta teoksesta ja ovat tulkintani mukaan ikään kuin sitaatteja kuvista, joten niitä voi käyttää.

Houkutus maksuttomaan materiaaliin

SAMMAKKOn tuutori- ja viestintäsihteeri Jyri Sallinen otti asiaan kantaa opiskelijoiden näkökulmasta.

– Laillinen opiskelumateriaali on kallista ja opiskelijoilla on harvoin ylimääräistä rahaa. Jos materiaalin saa helposti maksutta, sen hankkimiseen on suuri houkutus, Sallinen selvittää perusongelmaa.

Googlea kaikki käyttävät päivittäin. Opiskelijalla ei välttämättä ole tietoa siitä, miten Googlesta löytyvän tiedon kohdalla käytetään lainauksia. – Suorat sitaatit ovat sallittuja, mutta ongelmia alkaa tulla, kun opiskelija ottaa tekstiä ja muotoilee sitä hiukan. Referointi taas on tietenkin sallittua tietojen osalta, hän pohtii.

Miksi tästä on puhuttava?

Tekijänoikeuksien asiantuntija, PsM Tarmo Toikkanen toi alustuksessaan esiin tekijänoikeuksien rajoja ja mahdollisuuksia opettajan näkökulmasta.

– 30 vuotta sitten ei tarvinnut tietää muuta kuin että sivuja sai kopioida enintään 20. Nyt maailma on muuttunut paljon siitä, hän muistuttaa.

Mistä nykyään tietää, että aineistoa ei voi käyttää vapaasti? Perusolettamus on se, että kukaan ei saa tehdä mitään toisen materiaalilla ellei ole hyvää syytä ja käyttötapaa. Esimerkiksi opetustilanteessa tekijänoikeudet kuuluvat sille, joka on teoksen tehnyt. Tietokoneohjelmat tai esim. tunnettua prosessia osoittavat kuvat, joiden ei voida katsoa olevan ainutkertaisia teoksia, ovat poikkeus.

Opetustilanteessa voi olla houkutus käyttää materiaalia esim. Youtubesta. – Youtube-videoiden esittämiselle sanoisin, että jyrkkä ehkä. Suomessa se ole ei sallittua. USAssa on fair use -periaate. Esitä harkiten. Suomessakin kannattaa pohtia, miltä tekijänoikeuksien haltijasta tuntuu, jos videon opetustilanteessa esität.

Opetuksen lisäoikeuksista tärkeimmät ovat digilupa, väliaikainen tallennus, kokoomateokset ja valokopiolupa. – On hyvä muistaa, että tekijänoikeuksien luvallakin käytetystä materiaalista lähde on merkittävä, Toikkanen muistuttaa.

Tallenne Peda-Agorasta tulee Moodleen opetusprosessin koulutukset -alueelle.

Lue lisää aiheesta, kattava tietopaketti. 

Teksti ja kuva: Inna Saarinen

Hyvinvointia edistävä teknologia ja esteettömyys kiinnostivat Hyvä Ikä 2014 -messuilla

Hyvä Ikä -messut järjestettiin 25.–26.9.2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Mukana oli yli 220 näytteilleasettajaa ja kahden päivän aikana tapahtumassa vieraili runsaat 6500 kävijää. Hyvinvointia edistävän teknologian sekä esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimusryhmät Satakunnan ja Turun ammattikorkeakouluista esittelivät messuilla tutkimusryhmien tuotoksia yhteisellä esittelypisteellä.

Messuille osallistuminen oli osa CoastAL-tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä. Esittelypisteessä esiteltiin käynnissä olevaa hyvinvointiteknologian sekä toimivan arjen ja saavutettavuuden tutkimustoimintaa. Tutkimusryhmät ovat aktiivisesti mukana valtakunnallisessa ja eurooppalaisessa keskustelussa, kun kehitetään teknologian uusia käyttäjälähtöisiä sovelluksia kotiin ja muistisairaille, tutkitaan teknologian käytettävyyttä ja kehitetään siihen liittyvää koulutusta CoastAL-liittoumassa ja yhteistyössä kansainvälisten kumppaniverkostojen kanssa.

Pelit saivat kaikenikäiset pysähtymään esittelypisteelle

Aktiivinen ja osallistava esittelypiste kiinnosti kovasti messuyleisöä.  Messuvieraat saivat osallistua taiteilemaan, liikkumaan sekä pinnistämään muistiaan numeroiden ja kirjaimien sekamelskassa. Messuvieraiden oli mahdollista luoda omaa taidettaan tasapainolautamaalauksella. Kännykkä ohjaimena on helposti mukautettavissa yksilöllisen liikunnan tarpeen tai mahdollisuuksien mukaan. Maalauspeli soveltuu erittäin hyvin fysioterapian apuvälineeksi, sillä näkyvä tuotos liikkeestä motivoi suorittamaan tarvittavia liikeharjoituksia.

Esillä oli myös Trail Making -testin pohjalta kehitetty pelisovellus, jonka avulla voidaan testata henkilön muistia ja NFC-teknologiaa yhdistämällä seurata muuttuvatko tulokset ajan myötä. Turkulaisten kehittämä liiketunnistimen avulla ohjattava peli motivoi kaiken ikäisiä liikkumaan. Edellisten lisäksi, tabletilla saattoi pelata muunlaisia liikkuvuutta lisääviä sekä motorisia ja kognitiivisia taitoja parantavia pelejä.

Työkalu esteettömyyskartoitukseen

Esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimusryhmä SAMKista esitteli OIVA-työkalua, joka on kehitetty esteettömyyden arviointiin ja raportointiin. Sähköinen työkalu nopeuttaa ja helpottaa esteettömyyskartoituksen valmistelua, kartoituksen tekemistä sekä raportointivaihetta. Messuvieraat saivat testata työkalun käyttöä tabletilla. OIVA-työkalua esiteltiin myös Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE:n ja Kynnys ry:n järjestämässä Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoittajien tapaamisessa. Turun ammattikorkeakoulu esitteli esteettömyyden tutkimustaan kuvin ja esittein.

Teksti ja kuvat: Meri Olenius

 

Oiva-työkalu kiinnosti monia messukävijöitä ja sai kiitosta helppokäyttöisyydestään.

Esittelypisteemme sai paljon huomiota ja iloisia vierailijoita.