Sandell uudistamassa merenkulun ”yhteisen seikkailun” sääntöjä

Merenkulun kansainväliset yhteishaverisäännöt uudistettiin. Peter Sandell SAMKista osallistui työhön ensimmäisenä suomalaisena.

Jos laiva ajaa karille ja lasti on pelastettava – tai lastia on heitettävä pois, jotta alus ei uppoa – menetetty lasti ja pelastustyön kulut tulevat kaikkien lastinomistajien ja aluksen omistajan hoidettaviksi. Siitä, muun muassa, on kysymys yhteisen haverin säännöissä – ja siitä, miten kulut jaetaan.

Yhteensä sääntökohtia on kolmekymmentä ja sääntöjen soveltamistilanteet ovat vaikeita ja moninaisia.

Yhteisen haverin sääntöjä (York-Antwerp rules) on tehty vuodesta 1864 kansainvälisenä yhteistyönä – asia tosin juontaa juurensa jo muinaisiin kreikkalaisiin ja roomalaisiin. Edelleen englanniksi puhutaan yhteiseen seikkailuun, common adventure, osallistumisesta.

Koko sääntöjen 152-vuotisen historian aikana SAMKin opettaja Peter Sandell on ainoa suomalainen, joka on osallistunut sääntöjen laatimiseen – päässyt osallistumaan, kuten hän toteaa.

Kun kansainväliset yhteishaverisäännöt päätettiin vuonna 2012 uudistaa paremmin vastaamaan elinkeinoelämän nykyisen merenkulun ja kansainvälisen kaupan tarpeita, Sandellia pyydettiin Comite Maritime Internationalin asiantuntijaryhmään. CMI on se elin, joka päättää yhteisen haverin säännöistä – muista päättää YK:n alainen IMO.

Sandell on hyvin tyytyväinen siihen, että työnantaja antoi hänen osallistua sääntötyöhön. Töitä tehtiin 3,5 vuotta.

– Asia on ollut elämässäni merkittävin kokemus sitten lasten syntymän, etenkin kun työstä tuli välittömästi menestys ja se tuli valmistuttuaan osaksi kansainvälisen kaupan sääntelyä poikkeuksellisen nopeasti, kuvaa Sandell.

Sääntöjä modernisoitiin ja kustannusten jakamisesta sovittiin niin, että sekä varustamot että vakuutuslaitokset voivat elää sääntöjen kanssa. Edellisen kerran sääntöjä yritettiin uudistaa 2004. Se kuitenkin epäonnistui, koska säännöt eivät koskaan saaneet maailman suurimman merikuljetusjärjestön BIMCO:n hyväksyntää.

Säännöt valmistuivat toukokuussa ja heti sen jälkeen BIMCO päätti, että uudet säännöt sisällytetään kaikkiin sen ylläpitämiin merenkulun rahtaussopimuksiin ja kansainvälisen kaupan konossementtiasiakirjoihin.

– Noin 90 prosentissa maailman kaupan kuljetuksista ja kauppasopimuksista käytetään siis varmuudella laatimaamme riskinjakojärjestelmää. Merellä kulkevista tavaroista osuus tulee olemaan yli 95 prosenttia, kertoo Sandell.

Teksti ja kuva: Anne Sankari

OTL Peter Sandell on kansainvälisen kauppaoikeuden, merioikeuden ja merenkulkutalouden asiantuntija, joka viimeistelee kauppatieteiden alaan kuuluvaa väitöskirjaansa pelastuspalkkiosäännöistä.  Aihe oli suurimman väännön kohde myös yhteishaverisääntöjen uudistustyössä.

Sandell on vuodesta 2012 lähtien toiminut vuosittain Suomen delegaation oikeudellisena neuvonantajana YK:n merenkulkujärjestön IMO:n Legal Committeen täysistunnoissa Lontoossa. Tällä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa tehtävällä yhteistyöllä varmistetaan Sandellin mukaan se, että SAMKin merenkulkualan koulutus on mukana IMO:n päätöksenteossa, ja pystymme opettamaan erityisesti ylemmän tutkinnon asiantuntijoita tavalla, johon muut merenkulun korkeakoulut eivät Pohjoismaissa pysty.

TuotekehitysPaja tarjoaa projekteja opintojen oheen

TuotekehitysPajassa on luvassa on käytännön kokemusta opintoihin, kontakteja yritysmaailmaan ja vastuuta itsenäiseen projektityöhön , kirjoittaa yritysviestinnän opiskelija Timo Rantanen.

TuotekehitysPaja on SAMKin opiskelijoille suunnattu opintojaksonomainen projektikokonaisuus. Noin puoli lukuvuotta kestävät projektit ovat toimeksiantajalähtöisiä ja niitä suoritetaan opintojen ohella itsenäisesti. Mukaan voi lähteä hakemalla itseään kiinnostavaan projektiin. Osallistuneet opiskelijat muodostavat projektitiimin, joka lähtee suorittamaan määriteltyä toimeksiantoa.

Luvassa on käytännön kokemusta opintoihin, kontakteja yritysmaailmaan, vastuuta itsenäiseen projektityöhön ja opintopisteitä. Projektipäällikkö saa 15 opintopistettä ja tiimin jäsenet 10 opintopistettä. Suoritetut opintopisteet sijoitetaan kunkin opiskelijan kohdalla hänen opetussuunnitelmaansa sopivasti ammattiopintoihin tai vapaasti valittaviin opintoihin.

Mukana kahdeksan toimeksiantajaa

Tänä lukuvuonna ensimmäistä kertaa järjestettävässä TuotekehitysPajassa on mukana kahdeksan toimeksiantajaa. TOpiskelijat pääsevät kuulemaan toimeksiannoista lisää 26.11. pidettävässä Start-tilaisuudessa, Tiedepuiston kampuksen Agoralla Porissa. Tilaisuudessa toimeksiantajat esittelevät projektinsa ja vastaavat esitettyihin kysymyksiin. Opiskelijat hakevat projekteihin nettilomakkeella, jonka löytää TuotekehitysPajan nettisivuilta. Ilmoittautuminen on avoinna ja jatkuu 6.12. saakka.
Projekteja lähdetään suorittamaan heti vuoden vaihduttua. Kick-off tilaisuudessa työryhmät tapaavat toisensa ja toimeksiantajat ja he kuulevat omat roolinsa ryhmissä sekä pääsevät suunnittelemaan alustavasti projektin aikataulua.  Työryhmille järjestetään muutama ohjaustapaaminen, mutta muutoin ryhmät kysyvät apua ja ohjausta vain tarvittaessa.

Projektit ja opiskelijat näkyviksi

TuotekehitysPaja sai alkunsa, kun liiketoimintaosaamisen lehtori Teppo Lundell ja tuotantotalouden yliopettaja Niko Kandelin alkoivat visioida Aalto-yliopiston Product development Project tyylistä toteutusta satakuntalaisittain.

– Projektit ovat opiskelijoillemme erinomainen näytönpaikka ja mahdollisuus niin osaamisen kehittämiseen kuin työelämän verkostojen rakentamiseen. Yksi hankkeen kantavista ajatuksista onkin tehdä kaikki projektit ja niissä työskentelevät opiskelijat näkyviksi ja tarjota jokaisen panokselle mahdollisimman suuri hyöty myös referenssimielessä, Niko Kandelin kertoo.

TuotekehitysPaja lähti toteutumaan käytännössä keväällä 2015 ja sen parissa on uurastanut kaksi SAMKin yritysviestinnän opiskelijaa, Tiina Miettinen ja Timo Rantanen. Opiskelijoiden tehtäviin lukeutuu niin markkinointi ja viestintä kuin nettisivujen ylläpito ja päivittäminen. Opiskelijoista muodostuvan tuotantotiimin jäsenet valmistuvat ensi vuonna, joten uutta tuotantoryhmää TuotekehitysPajalle ollaan rekrytoimassa keväällä 2016. Rekrytoinnista informoidaan lisää lähempänä ajankohtaa.

TuotekehitysPajan nettisivut: www.tuotekehityspaja.fi

Teksti: SAMKin opiskelija Timo Rantanen

Kuva: SAMKin opiskelija Timo Rantanen

Koko kampus on oppimisympäristö

Poriin vuonna 2017 valmistuva SAMK-kampus on kokonaisuutena moderni ja ajanmukainen oppimisympäristö.

Uuden kampuksen laboratoriot suunnitellaan siten, että ne tarjoavat työelämään siirtymistä tukevia harjoitteluympäristöjä. Henkilökunta ja opiskelijat ovat kehitystyössä mukana alusta lähtien.  Esimerkiksi automaation laboratoriossa tutkitaan konenäköä, mallinnusta ja simulointia, 3D-tulostusta, robotiikkaa ja langattomia järjestelmiä.

Kampukselle tuleva aurinkolaboratorio toimii testiympäristönä, joka tuottaa vuodessa energiaa 5400–6600 kWh. Kampus on myös vesiasioiden living lab, jossa tehdään tutkimusta ja tuotekehitystä todellisissa olosuhteissa. Kohteena ovat esimerkiksi eri putkimateriaalit ja muut ratkaisut, kuten kosketusvapaat hanat sekä wc-veden suljettu kierto, jossa puhdistettua vettä käytetään wc:n huuhteluvetenä.

Kampuksesta tehdään esteetön. Kampus suunnitellaan ihmisiä varten ja se on helposti saavutettavissa sekä etukäteen että paikan päällä. Kampukselle tulee uusi esteetöntä asumista esittelevä mallitila.

SAMK Agora maakunnan suurin kokoustila

Monitoimisali, SAMK Agora, tulee olemaan Porin ja lähialueen suurin yksittäinen kokoustila. Saliin mahtuu enimmillään 1300 henkilöä ja se palvelee muun muassa seminaari-, koulutus-, musiikki- ja urheilutapahtumia. SAMK käyttää salia järjestämiinsä kokouksiin, sosiaali- ja terveysalan opetukseen ja opiskelijaliikuntaan.

Alueen ympäristö kehittyy

Porin kaupungilla on kehittämissuunnitelma kampusalueen ympäristöön. Asemanseudun kehittäminen on valtion ja Porin kaupungin sopimassa kasvusopimuksessa keskeisessä osassa. Tarkoituksena on, että sinne muodostuu voimakas, moderni ja kehittyvä elämisen alue työpaikka- ja palvelurakennuksineen.

Merenkulun simulaattorikeskus Raumalle

Raumalle syntyy sataman tuntumaan syksyllä 2015 yhdistetty kampusalue, joka tarjoaa uudistetut oppimisympäristöt. Sinne rakennetaan syksyn 2015 aikana täysin uusittu merenkulun simulaattorikeskus, joka palvelee myös arktisen merenkulun koulutustarpeita.

Vuonna 2016 Raumalle toteutetaan aineenkoetuslaboratorio, jossa voidaan tehdä rikkovaa materiaalitutkimusta ja todentaa muun muassa materiaalien lujuusominaisuuksia. Raumalla toimii myös vesitutkimusta tekevä SAMKin Vesi-Instituutti Wander sekä elektroniikan EMC-testilaboratorio

Teksti ja kuvat: Hanna Valtokivi

 

Esteettömyysasiantuntija Riikka Tupala (vas.) ja vesi-instituutin projektipäällikkö Minna Keinänen-Toivola esittelivät oppimisympäristöjä kampusinfossa kesäkuussa 2015.

Kotitaloudet innostuivat aurinkoenergiasta

Satakunnassa on ilmoittautunut yli 130 kotitaloutta mukaan SAMKin koordinoimaan SOLARLEAP-hankkeeseen, jossa muun muassa kartoitetaan ja toteutetaan omakotitalokokoluokan aurinkoenergiajärjestelmiä.

SOLARLEAP Satakunta -hankkeen tavoitteena on tehostaa aurinkoenergiajärjestelmien kokonaistoimitusprosesseja, poistaa lupa- ja sopimuskäytäntöihin liittyviä pullonkauloja sekä parantaa järjestelmäasennuksien laatua käytännön toimenpitein.

Ilmoittautuneiden joukosta kymmenelle valikoidulle kotitalouskohteelle toteutetaan aurinkoenergiajärjestelmä opiskelijavoimin SAMKin ja WinNovan ammatillisen oppilaitoksen yhteistyönä. SAMKin opiskelijat vastaavat suunnittelusta, järjestelmien hankinnasta sekä koko prosessin läpiviennistä. WinNovan opiskelijat vastaavat järjestelmien asennuksesta kohteisiin. Muut kartoituksessa löydetyt kohteet välitetään hankkeeseen osallistuville yrityksille mahdollista toteutusta varten.

Kohteiden kartoitus

Kohteista pyrittiin jo ilmoitusvaiheessa keräämään kattavasti tietoa, jolla voi olla vaikutusta aurinkoenergiajärjestelmän suunnitteluun. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä, asukkaiden lukumäärä sekä heidän kulutustottumuksensa vaikuttavat järjestelmän mitoitukseen ja valintaan. Myös rakennuksen suuntaus, kattokaltevuus ja mahdolliset varjostukset vaikuttavat oleellisesti järjestelmän tuottopotentiaaliin.

Jokaiseen kohteeseen tehdään erillinen kartoituskäynti, jossa esitäytetyt tiedot varmistetaan sekä täytetään puuttuvat tiedot. Samalla keskustellaan asukkaiden kanssa heidän toiveistaan aurinkoenergiajärjestelmän suhteen ja jaetaan tietoa aurinkoenergia-asioista. Asukkaiden toiveiden sekä kohteista saatujen tietojen perusteella tehdään tarkempi arvio soveltuvasta järjestelmästä ja sen asennuspaikasta.

Valittujen kotitalouskohteiden aurinkoenergiajärjestelmien tuottoa seurataan viiden vuoden ajan SAMKin asentamilla etämittausjärjestelmillä. Tällä tavoin pyritään saamaan ensikäden tietoa aurinkoenergiajärjestelmien todellisesta tuotosta Satakunnan alueella.

Mistä innostus viriää?

Aurinkoenergiaa kohtaan tunnettuun kiinnostukseen löytyy monia syitä. Yksi merkittävä syy on, että järjestelmien hinnat ovat laskeneet voimakkaasti viime vuosien aikana. Ilmastonmuutoksesta on keskusteltu viime vuodet ahkerasti ja monet kokevat, että uusiutuvien energioiden käytön lisääminen on tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Ihmisiä myös kiehtoo ajatus siitä, että he voivat itse tuottaa osan käyttämästään energiasta. Parhaimmillaan tämä johtaa omatoimiseen kulutuksen seurantaan ja energiansäästötoimenpiteisiin. Julkisuudessa on paljon puhuttu nettolaskutuksesta, jossa sähkön kulutuksesta vähennetään verkkoon tuotettu sähkö samassa suhteessa ennen laskutusta. Toteutuessaan tällä on ratkaiseva positiivinen merkitys aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaikaan.

Merkittävä syy on myös asumisen helpottuminen, kun lämmittämisen tarve vähenee kesäaikaan. Tuomalla esimerkiksi nykyisen puukattilan rinnalle aurinkolämpöjärjestelmä päästään kattilalämmityksestä eroon useiksi kuukausiksi. Toisaalta aurinkosähköjärjestelmän hankinta voi lisätä ilmalämpöpumpun jäähdytysominaisuuden käyttöä ja lisätä näin asumisviihtyvyyttä.

Yleensäkin aurinkoenergiajärjestelmien yleistyminen luo positiivista jatkumoa: mitä enemmän toimivia järjestelmiä lähiympäristöstä löytyy, sitä enemmän se houkuttelee asiaa vielä pohtivia ottamaan ratkaisevan askeleen kohti omaa energiantuotantoa.

Teksti: Petri Lähde & Marko Kukka

Rakennusmessut – iso opiskelijaprojekti

SAMKin rakennustekniikan opiskelijat puhaltavat vuosittain yhteen hiileen. Tämä ”hiili” on Porin rakennus- ja LVI-messut, perinteinen tapahtuma, jonka opiskelijat järjestävät. Tänä vuonna messut ovat yleisölle avoinna 21.–22.3. kello 10–17.

Messuista on vastuussa Porin valmistuvat rakennusinsinöörit ry, joka koostuu neljännen vuoden opiskelijoista. Alempien vuosikurssien opiskelijat auttavat talkoissa, joissa tapahtuma rakennetaan tyhjään Karhuhalliin tekonurmen päälle ja viikonlopun jälkeen puretaan alkutilaansa. Joka vuosi messujärjestäjät pyrkivät siirtämään perintöä ja oppia messujen järjestämisestä seuraavana vuonna projektiin tarttuville kolmannen vuoden opiskelijoille.

Messut 2015

Lama ja vaikea taloustilanne ovat viime vuosina näkyneet rakennusalalla erityisesti yksityisen sektorin rakennushankkeissa. Messujen järjestämiselle aika ei ole kaikkein otollisin, mutta tilanne messujen kannalta ole niin paha kuin aluksi pelättiin.
– Rakennusalalla voidaan puhua rajusta laskusuhdanteesta. Yksityinen taho ei tällä hetkellä rakenna. Pelkäsimme tämän vaikuttavat radikaalisti messujen myyntilukuihin, mutta muutos on ollut pientä ja myynti sujunut odotettua paljon paremmin, toteaa messupäällikkö Topi Lehtikangas.

Messuilla panostetaan siihen, että tarjonta vastaisi asiakkaiden ja yritysten toiveita yhä paremmin. Näytteilleasettajia on niin rakentamisen, remontoinnin, sisustamisen kuin talotekniikan saralta. Laajentuneen sisustuskorttelin rinnalla on uusi pihan ja puutarhan kunnostamiseen liittyvä osasto, jossa voi lopputalvella jo suunnitella tulevaa kesää ja uutta ilmettä pihalle.

Ohjelmistoon on palautettu viihde-esitykset, joista tänä vuonna vastaavat Putous 2014 -voittaja Pasi Salmi, porilaisittain Salme Pasi, ja sunnuntaina musiikkiviihteen monitoimija Janne Tulkki. Paikalla nähdään myös hyväntekeväisyyshuutokauppaa isännöivä Jethro Rostedt sekä Kymppi-Katon osastolla Juha Mieto.

Energiasta asiaa

Tänä vuonna messujen teemana on aina puhuttava energian ja ympäristön säästäminen. Viime vuonna lanseeratut paneelikeskustelut pysyvät osana ohjelmistoa. Viikonlopun aikana muun muassa energiatuotannosta keskustellaan poliitikkojen ja eri energiamuotojen tuotannon asiantuntijoiden voimin. Aihe on ajankohtainen erityisesti Satakunnan alueella, sillä Nakkilaan on suunnitteilla yksi Pohjois-Euroopan suurimmista aurinkovoimaloista. Keskusteluissa käydään läpi myös monia muita energiantuotantomuotoja.

Työnäytöksistä on edellisiä vuosia monipuolisempi tarjonta. Näytteilleasettajat esittelevät tuotteitaan ja työtapojaan käytännössä. Luennoista vastuussa ovat muun muassa Jethro Rostedt, Porin ympäristövirasto ja Sisäilmayhdistys ry.

Tarjonnasta löytyy siis varmasti jokaiselle jotakin. Porin valmistuvat rakennusinsinöörit ry toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi messuille!

Lisätiedot osoitteessa: www.porinrakennusmessut.fi

Teksti: Katariina Riihimäki, rakennustekniikan opiskelija, messujen tiedotusvastaava

Kuvassa vasemmalta messujärjestäjät: Juha Kamberg, Maksim Somelar, Joni Rosenberg, Juha Kulmala, Topi Lehtikangas, Ann-Maria Heinonen ja Katariina Riihimäki. Kuvasta puuttuu Rami Lammi.

Työikäisten muistiongelmat uusi haaste

Muistin ongelmat eivät ole ainoastaan ikääntymiseen liittyviä asioita, vaan myös työikäisten muistiongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina. Suomessa on arvioitu olevan 7000 – 10 000 jonkinasteista muistisairautta potevaa alle 65-vuotiasta työikäistä henkilöä. Vaikka työelämä paljastaakin muistiongelmat usein varhaisessa vaiheessa, saatetaan muistisairaus helposti diagnosoida työuupumukseksi tai masennusoireeksi.

Työelämän aivokuormituksen nähdään lisääntyneen muun muassa tietotekniikan kehittymisen myötä. Teknologiakehitystä voidaan myös hyödyntää muistihäiriöiden hoitamisessa ja kuntoutuksessa. Satakunnan ammattikorkeakoulun Hyvinvointia edistävän teknologian tutkimusryhmä (HET) on ottanut haasteen vastaan ja kehittänyt erilaisia muistitoimintoja edistäviä pelejä. Muistipelejä on jo testattu sekä Suomessa että Irlannissa ikääntyneillä muistihäiriöitä potevilla henkilöillä viimeisen parin vuoden ajan.

Työikäisten muistipelien kehittämisessä on aiheellista lähteä rakentamaan pelejä muistia rasittavista tekijöistä käsin. Tällöin oleellisia elementtejä voisivat olla esimerkiksi tunteiden käsittely, rentoutuminen, pelielementtien avulla ”oman maailman luominen” ja järjesteleminen. Kyseisten pelien kehittämistä toteutetaan yhteistyössä Dundalk Institute of Technologyn peliteknologiaopiskelijoiden kanssa.

HET oli esittelemässä muistipelejään Work Goes Happy -työterveysmessuilla 11.11.2014 Turun Logomossa yhteistyönä Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen kanssa. Muistiyhdistys on nähnyt peleillä olevan runsaasti potentiaalia muun mussa erityyppisissä muistia kuntouttavissa ja ohjauksellisissa toiminnoissa.

Teksti ja kuva: Andrew Sirkka

Opiskelijat tutkivat LED-lamppujen vaikutusta sähkön laatuun

Sähköalan opiskelijat Tony Katajisto ja Juhani Leino tutkivat LED-lamppujen vaikutusta sähkön laatuun. Tutkimustyö on vasta alussa, mutta opiskelijoiden tarkoitus on laatia opinnäytetyönsä aiheesta ensi keväänä. Toinen työ käsittelee LED-lamppujen verkkovaikutuksia ja toinen lamppujen sähkömagneettisia vaikutuksia.

Verkkovaikutusten mittaukset on jo aloitettu SAMKin sähkölaboratoriossa Porissa. Sähkömagneettisia häiriöpäästöjä siirrytään mittaamaan Raumalle SAMKin EMC-laboratorioon.

– Aihe on todella ajankohtainen. Nyt kun on siirrytty pitkälti käyttämään LED-lamppuja, puhutaan paljon niiden tuomasta sähkön säästöstä. Toisaalta pitäisi kiinnittää huomiota myös mahdollisiin negatiivisiin ilmiöihin, joita tavalliset kuluttajakäyttöön tarkoitetut LED-lamputkin saattavat tuottaa. Samalla tulisi kiinnittää huomiota lamppujen laatuun. Jo nyt on huomattu, että korkeampi hinta korreloi korkeampaan laatuun, kertoo hanketta ohjaava lehtori Ari Lehtio.

Vaikutukset laajoja

Mittausten perusteella pyritään muun muassa löytämään keinoja sähkömagneettisten häiriöiden päästöjen sekä yliaaltojen haittavaikutusten poistamiseksi. Vaikutukset voivat heijastua sähköyhtiön verkkoon asti.

– Vaikka lamppujen tehon kulutus on hyvin pieni, niiden ottama virta on vääristynyttä. Se lisää jakeluverkon virran yliaaltosisältöä ja sähkönjakeluverkon jännitteen säröä. Lisäksi niiden virtalähteet säteilevät ympäristöön sähkömagneettisia häiriöitä, jotka vaikeuttavat esimerkiksi langatonta tiedonsiirtoa erilaisten digitaalisten laitteiden välillä, Lehtio jatkaa.

Opinnäytetöiden tekijät ovat jo saaneet aiheesta uutta tietoa.

– Meille on tullut nyt jo yllätyksenä se, kuinka suuria käynnistysvirrat ovat, Tony Katajisto kertoo. – Ja lamppujen suuret laatuerot suhteessa hintaluokkiin ovat myös yllättäneet, lisää Juhani Leino.

Aiemmin tutkittu katuvalaisinten ominaisuuksia

Valaistukseen liittyvää tutkimusta on tehty SAMKissa aiemminkin. Edellinen tutkimus koski uusien katuvalaisimien ominaisuuksia. Tutkimuksen kohteena oli muun muassa valolähteiden sähköenergian kulutus, sähkön laatu ja valaistustehokkuus.

Tuolloin tulokseksi tuli, että uudet valaisimet tuottavat enemmän valoa aiempiin elohopealamppuihin verrattuna. Todettiin myös, että kaikki uudet valaisimet kuormittivat syöttävää sähkönjakeluverkkoa huomattavasti vähemmän kuin vanhat valaisimet, joskin eräät lamput aiheuttivat verkkoon yliaaltoja. Hankkeen tulokset on julkaistu Universal Journal of Applied Sciences –lehdessä sekä Sähkö & Tele-lehden sivulla 30.
Lisätiedot hankkeen henkilöstöltä:

Lehtori Ari Lehtio p. 044 710 3291

Yliopettaja Tauno Perkiö p. 044 710 3311

 

Kuvassa opiskelijat TonyKatajisto (oik.) ja Juhani Leino (vas.) tekemässä LED-valoihin liittyvää tutkimusta sähkölaboratoriossa.

 

Teksti ja kuva: Inna Saarinen

Hyvinvointiteknologia ikäystävällisellä vierailulla Irlannissa

Osa SAMKin hyvinvointiteknologian tutkimusryhmää sekä hyvinvointiteknologian ylemmän AMK:n opiskelijoita vieraili marraskuussa 2014 SAMKin irlantilaisessa yhteistyökorkeakoulussa Dundalk Institute of Technology’ssa sekä alueella olevissa ”ikäystävällisissä” (age-friendly) -kohteissa.

Vaikka matkalla ei nähtykään suoranaista hyvinvointiteknologiaa käytössä, antoi erilaisiin toimintaympäristöihin ja – kulttuureihin tutustuminen paljon uusia ajatuksia ja virikkeitä ikääntyneiden ihmisten arjessa selviytymisen avustamiseen myös käyttäjäystävällistä teknologiaa hyödyntämällä ja kehittämällä.

Alzheimer-paivähoitokeskus inspiroi asiakaslähtöisyydellään

Vierailukohteista ensimmäinen oli The Birches –alzheimer-päivähoitokeskus. The Birches on mukana SAMKin GaMeR-hankkeessa tehtyjen hyvinvointipelien testauksessa. Testi on toteutettu myös Porissa Diakonialaitoksella asukkailla, joilla on todettu lievä dementia. Irlantilaisen alzheimer-päivähoitokeskuksen asiakkailla on kaikilla joko keskivaikea tai vaikea dementia.

Päiväkeskus inspiroi matkalaisia asiakaslähtöisyydellään ja yhteisöllisyydellään. Erityistä huomiota kiinnitti se, että toiminnan rahoitus riippui varainkeruusta sekä vapaaehtoistyön määrä, joka takasi toimintaan monia eri osa-alueita.

Vuokra-asuntoja teknologian testausympäristössä

Ohjelmaan kuului myös tutustuminen Great Northern Haven älyasuntoihin. Great Northern Haven on 16 asunnon rivitalo, joka on erityisesti rakennettu asumis- ja turvateknologian testausympäristöksi. Asunnoissa asuu vuokralaisia, jotka ovat antaneet kirjallisen suostumuksensa älyasuntotutkimusten koehenkilöinä toimimiselleen.

Huoneistoissa on liiketunnistimia, paineantureita, auki- ja kiinniolon tunnistavia ovi- ja ikkunakytkimiä ja niin edelleen. Lisäksi huoneissa on hälytyspainikkeet, ja verhojen ja ikkunoiden avaaminen onnistui seinällä olevista painikkeista.

Huoneistoista kerätään tietoa siitä, miten asukkaat toimivat päivittäin. Tietojen avulla pyritään luomaan algoritmejä poikkeuksien löytämiseksi. Esimerkiksi jos asukas on yleensä hereillä ennen kello 9:ää, mutta jonakin päivänä ei ole noussut kello 11:een mennessä, voidaan asukkaalle soittaa tilanteen tarkistamiseksi ja tarvittaessa käydä tarkistamassa tilanne. Asukkaille voidaan antaa myös ilmoitus esimerkiksi avoimesta ikkunasta tai ovesta heidän mennessään nukkumaan.

Ikäihmiset tarjoavat tukipalveluja alueen iäkkäille ihmisille

District Support 4 Older People on vapaaehtoisorganisaatio, jossa ikäihmiset tarjoavat tukipalveluja alueen toisille iäkkäille ihmisille. Toiminta perustuu osallistujien vapaaehtoisuuteen sekä eri tavoin toteutettavaan varainkeruuseen. Organisaatio tarjoaa iäkkäille muun muassa seuraavia palveluita:

– kaupungin keskustassa toimisto, jossa henkilöitä paikalla avustamassa arkisin
– tietokoneen käytön kurssit
– care & repair, pienten huoltotoimenpiteiden hoidot, kuten nurmikon leikkuu
– trusted traders, isompien huoltojen tekemiseen lista luotettavista toimijoista
– Fáilte Isteach, maahanmuuttajien kielikurssi.

Näiden palvelujen hoitamisen lisäksi vapaaehtoiset soittavat joka aamu läpi noin 70 henkilön listan ja kysyvät vointia ja kuulumisia. Jos soittolistalla olevaa ei saada kiinni, yrittävät he päivän mittaan soittaa tälle tai tämän naapureille uudestaan. Järjestön vapaaehtoiset kertoivat että sadat alueen asukkaat käyttävät soittopalvelua erityisesti yksinasuvien turvatoimena.

Toimistolta saa apua esimerkiksi  laskujen maksamiseen ja lomakkeiden täyttämiseen. Siellä voi myös poiketa kupillisella teetä, jos kaipaa seuraa päivän aikana.

Omaa taidetta vanhainkodin seinillä

Vierailimme myös Trimin kaupungissa Dundalk Institute of Technology’sta  valmistuneen hoitotyön maisterin johtamassa St. Joseph’s Care Unit -vanhainkodissa, jossa tehdään parhaillaan muutostöitä tilojen päivittämiseksi nykyvaatimusten mukaisiksi. Suurin fyysinen muutos on oma yksityinen huone jokaiselle asiakkaalle. Seinillä oli asukkaiden tekemiä taideteoksia ja huoneissa hieman omia kalusteita. Vanhainkodissa oli myös dementiapotilaiden osasto, jonne saattoi tulla myös vain päivähoitoon.

Lue myös irlantilaislehden juttu SAMKin ryhmän vierailusta District Support 4 Older People’ssa. [linkki tulossa]

Teksti: Meri Olenius, Tommi Lehtinen ja Andrew Sirkka

Kuvassa District Support 4 Older People vapaaehtoisorganisaation väkeä sekä samkilaisia marraskuisella vierailulla.

Hyvinvointia edistävä teknologia ja esteettömyys kiinnostivat Hyvä Ikä 2014 -messuilla

Hyvä Ikä -messut järjestettiin 25.–26.9.2014 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Mukana oli yli 220 näytteilleasettajaa ja kahden päivän aikana tapahtumassa vieraili runsaat 6500 kävijää. Hyvinvointia edistävän teknologian sekä esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimusryhmät Satakunnan ja Turun ammattikorkeakouluista esittelivät messuilla tutkimusryhmien tuotoksia yhteisellä esittelypisteellä.

Messuille osallistuminen oli osa CoastAL-tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä. Esittelypisteessä esiteltiin käynnissä olevaa hyvinvointiteknologian sekä toimivan arjen ja saavutettavuuden tutkimustoimintaa. Tutkimusryhmät ovat aktiivisesti mukana valtakunnallisessa ja eurooppalaisessa keskustelussa, kun kehitetään teknologian uusia käyttäjälähtöisiä sovelluksia kotiin ja muistisairaille, tutkitaan teknologian käytettävyyttä ja kehitetään siihen liittyvää koulutusta CoastAL-liittoumassa ja yhteistyössä kansainvälisten kumppaniverkostojen kanssa.

Pelit saivat kaikenikäiset pysähtymään esittelypisteelle

Aktiivinen ja osallistava esittelypiste kiinnosti kovasti messuyleisöä.  Messuvieraat saivat osallistua taiteilemaan, liikkumaan sekä pinnistämään muistiaan numeroiden ja kirjaimien sekamelskassa. Messuvieraiden oli mahdollista luoda omaa taidettaan tasapainolautamaalauksella. Kännykkä ohjaimena on helposti mukautettavissa yksilöllisen liikunnan tarpeen tai mahdollisuuksien mukaan. Maalauspeli soveltuu erittäin hyvin fysioterapian apuvälineeksi, sillä näkyvä tuotos liikkeestä motivoi suorittamaan tarvittavia liikeharjoituksia.

Esillä oli myös Trail Making -testin pohjalta kehitetty pelisovellus, jonka avulla voidaan testata henkilön muistia ja NFC-teknologiaa yhdistämällä seurata muuttuvatko tulokset ajan myötä. Turkulaisten kehittämä liiketunnistimen avulla ohjattava peli motivoi kaiken ikäisiä liikkumaan. Edellisten lisäksi, tabletilla saattoi pelata muunlaisia liikkuvuutta lisääviä sekä motorisia ja kognitiivisia taitoja parantavia pelejä.

Työkalu esteettömyyskartoitukseen

Esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimusryhmä SAMKista esitteli OIVA-työkalua, joka on kehitetty esteettömyyden arviointiin ja raportointiin. Sähköinen työkalu nopeuttaa ja helpottaa esteettömyyskartoituksen valmistelua, kartoituksen tekemistä sekä raportointivaihetta. Messuvieraat saivat testata työkalun käyttöä tabletilla. OIVA-työkalua esiteltiin myös Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE:n ja Kynnys ry:n järjestämässä Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoittajien tapaamisessa. Turun ammattikorkeakoulu esitteli esteettömyyden tutkimustaan kuvin ja esittein.

Teksti ja kuvat: Meri Olenius

 

Oiva-työkalu kiinnosti monia messukävijöitä ja sai kiitosta helppokäyttöisyydestään.

Esittelypisteemme sai paljon huomiota ja iloisia vierailijoita.

Namibia horisontissa – SAMK laajentamassa monialaista yhteistyötään

Eteläisellä pallonpuoliskolla, Afrikan mantereen eteläosissa Namibiakin siintää Horisontissa.  Vesi-Instituutti WANDERissa valmistellaan vesiaiheista tutkimusprojektia EU:n Horisontti2020-hakuun. Osana valmistelua projektipäällikkö Minna Keinänen-Toivola Energian ja rakentamisen osaamisalueelta ja hankepäällikkö Heikki Koivisto Logistiikan ja merenkulun osaamisalueelta vierailivat toukokuun puolivälissä Namibiassa.  Matkan rahoitus oli UniPID:n  (The Finnish University Partnership for International Development) FinCEAL-projektin valmisteluapurahaa. Yhteistyötahojen kanssa käytyjen neuvottelujen lisäksi he vierailivat maailmanluokan vesilaitoksella, joka valmistaa jätevedestä 30 prosenttia pääkaupungin Windhoekin juomavedestä. Juomavesi on Widhoekissa hanasta otettuna yhtä laadukasta, ellei jopa laadukkaampaa kuin Suomessa.  Maisemakuvia matkalta on nähtävissä Minnan henkilökohtaisessa blogissa.

SAMKilla on parhaillaan kaksi merenkulun koulutukseen liittyvää projektia logistiikan ja merenkulun osaamisalueella. Horisontti2020:ssa valmisteilla olevassa kokonaisuudessa yhdistyy SAMKin laaja osaaminen vesi-, uusiutuvan energian (kuten aurinkoenergian) ja logistiikan sekä merenkulun alalla. Vuoden 2015 aikana selviää, käynnistyykö yksi ensimmäisistä satakuntalaisen toimijan vetämistä projekteista EU-rahoituksella.  

Lisätietoja projektipäällikkö Minna Keinänen-Toivola, minna.keinanen-toivola(at)samk.fi, p. 044 7103063

Teksti: Minna Keinänen-Toivola
Kuva:  Suomen Namibian suurlähettiläs Anne Saloranta, SAMKin projektipäällikkö Minna Keinänen-Toivola ja hankepäällikkö Heikki Koivisto keskustelivat Suomen ja Namibian hyvistä suhteista ja vesialan tarjoamista uusista mahdollisuuksista. Kuvaaja: Namibian Suomen suurlähetystön harjoittelija.

Vesi-Instituutti WANDER on Satakunnan ammattikorkeakoulun  Energia- ja rakentaminen osaamisalueen tki-yksikkö. Vesi-Instituutti WANDER on ollut osa SAMKia 1.9.2013 alkaen.