Positiivisen energian reitti, paju- ja risutaidetta, kuntalaisten muotokuvia, monialaista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Yhteisötaiteilija Saija Mustaniemen silmät loistavat, kun hän kertoo, mitä kaikkea hänen vetämässään Yhteisötaiteilija-hankkeessa on saatu aikaan.
Hankkeeseen on osallistunut suoran kontaktin kautta noin 500 henkilöä. Välillinen vaikuttaminen on ollut paljon laajempaa. Hanke lähti käyntiin vuosi sitten keväällä. Tavoitteena on ollut laajentaa yhteisöllistä taidetta kuntiin ja maaseutumaisille paikkakunnille.
− Vaikka tämä on taidekoulun ulkopuolella olevaa toimintaa, saamme samalla testaus- ja työkokeilumahdollisuuksia opiskelijoille, kertoo Saija Mustaniemi. Mukana hankkeessa on ollut harjoittelijoina opiskelijat Mika Korhonen, Anni Hurmila ja Katarina Stålhammar. Hurmila ja Stålhammar toteuttivat myös osana hanketta muistisairaiden keskuksen päiväsalin Tuokio-näyttelyn.
Loistavaa oppilastyötä
Hankkeen nuorimmat osallistujat olivat vastaanottokeskuksessa asuvia vauvoja ja muita alle kouluikäisiä lapsia, jotka pääsivät osallistumaan elintarvikemaalauspajaan. – Paja sai suorastaan ahnaan vastaanoton. Lapset nauttivat kovasti itsensä ilmaisusta. Turvapaikanhakijanaiset olivat myös innokkaita, mutta heille oman minän ilmaiseminen taiteen avulla tuntui olevan uutta, Saija Mustaniemi kertoo.
Vatajankosken Sähkön kanssa toteutetussa Loistavaa-projektissa ideana oli valon näkyväksi tekeminen ja positiivinen energia. Työpajoihin osallistui Kankaanpään Keskustan koulun oppilaita, jotka tekivät omakuvat ja heille järjestettiin positiivisen energian sanapaja. – Saimme ihan huipputuotoksia. Lapset näkevät niin paljon aikuisia syvemmälle, Saija Mustaniemi ihailee. Kymmenen teksti-kuva-yhdistelmää valittiin sähkökaappiteippauksiin, niistä muodostuu positiivisen energian reitti. Loput koulun oppilaista osallistuivat paju- ja risutaidekurssille. He suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä taideopiskelijoiden kanssa merihirviön.
Loistavaa-projektissa lapset pääsivät ideoimaan sähkökaappiteippauksia, joista muodostuu positiivisen energian reitti. − Ajatus mukailee taidekehän reittiä, ollen Taidekehän väliaikainen ja toiminnallinen lisä, Saija Mustaniemi kertoo.
Taiteilija asuu pöntössä ja syö kanaa
Painavaa asiaa – kuntalaisten muotokuvat suunniteltiin eri kuntien kanssa yhteistyössä. Kunnista kerättiin kymmenen hengen sekaryhmät; lapsia, vanhuksia, erityisryhmiä, yrittäjiä. Ryhmät pohtivat sanallisesti, millainen kuntalainen on ja kaikki osallistujat tekivät teokset, jotka valettiin pronssiin ja yhdistettiin yhdeksi teokseksi. – Työt luovutetaan kuntien hallinnolle päätöksenteon tukipilariksi. Päättäjät voivat siitä muistaa, että heidän kuntansa on tämän näköinen, Saija Mustaniemi naurahtaa.
Tärkeää on ollut taiteen harrastaminen matalalla kynnyksellä. − Järjestimme sosiaalisen minitaidekoulun. Ja melkein viisikymmentä taideharrastajaa teki yhteisöllisen taideteoksen, Saija Mustaniemi kertoo PoSan kanssa tehdystä yhteistyöstä.
Paikallinen kansalaisopisto, Petäjä-opisto, järjesti lapsille taideviikon. Lapset saivat kuvata performatiivisen videon, jonka nimeksi tuli ”Taiteilijan kuva”. – Lapset keskustelevat videolla siitä, millainen taiteilija on. Lasten mukaan taiteilijalla on töttöröötukka ja eriparikengät. Hän asuu pöntössä ja syö kanaa. Saija Mustaniemi on kuvauksesta yhtä mieltä.
Taiteilijuus on jaettua
Saija Mustaniemelle on tärkeää jakaa taiteilijuus. − Yhteisöllinen taiteen tekeminen on aina ollut itselleni tärkeää. Taide tuntuu silloin hyvältä, kun sen jakaa jo tekovaiheessa. En ole mitenkään auktoriteettina, vaikka ohjaankin työskentelyä. Olen itsekin oppimassa, tasa-arvoisena samassa rivissä. Esiin tulee myös taiteen moninainen asiakkuus.
Vaikka hanke on kesällä päättymässä, työ jatkuu. Esimerkiksi yhteisötaidekurssilaisten kanssa tehdään jatkossakin yhteistyötä vastaanottokeskuksen kanssa. Taide on tärkeä osa Kankaanpään kaupungin identiteettiä. − Tämä työ on pieniä juttuja eikä niinkään suuria innovaatioita. Asioita, joita on helppo, nopea, kiistaton ja vaivaton toteuttaa.
Myös Taide Art -hanke jatkuu. Kaikki Suomen kuvataidetta tarjoavat ammattikorkeakoulut ovat tässä mukana. SAMKin vastuulla tässä hankkeessa on rakentaa kuvataiteilijan kommunikaatiopolku. − Opettelemme ymmärtämään toisenlaisten työkenttien lainalaisuudet. Olemme tiiviissä kontaktissa yhteiskunnan kanssa, kuten taiteilijan kuuluukin. Myös abstraktin asian kertominen vastaanottajalle esimerkiksi yhteisötaiteessa on vaikeaa. Näitä asioita hyödynnämme sitten myös opetukseen.
Teksti ja kuva: Inna Saarinen
Lue lisää hankkeesta: https://yhteisotaiteilija.wordpress.com/
Hankkeesta on tulossa julkaisu SAMKin julkaisusarjaan.
INFO:
Yhteisötaiteilija-näyttely kokosi yhteen Pohjois-Satakunnan yhteisötaiteilija -hankkeen tuotantoa. Näyttelyssä olevien teosten tekijöinä on Keskustan ala-asteen oppilaita, Tähden toimintakeskuksen asiakkaita, Petäjä-opiston taideleirin lapsia, Vastaanottokeskuksen naiset ja lapset, Hyvinvoinnin portaat -asiakkaita sekä monimuotoisesti kuntalaisia Jämijärveltä, Karviasta ja Siikaisista. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet Kankaanpään kaupunki, PoSa, Kankaanpään taideyhdistys ja Vatajankosken Sähkö Oy.
AGORA 