Green Care –toiminta ja yrittäjyys

Green Care -toiminnassa otetaan yhä vahvemmin huomioon eläinten hyvinvointi. Eläinsuojelullinen näkökulma tuleekin aina ottaa huomioon ja se tulee edelleen vahvistumaan Green Care -toiminnassa. Näin avasi projektipäällikkö Jaana Ruoho Green Care -tapaamisen Porissa huhtikuussa.

–  Esimerkiksi koirakaveritoiminnassa pitää osata aina tehdä huomioita siitä, ettei koira stressaannu tilanteissa.

Green Care -toiminnan kannattavuus

Kati Liikonen varoitti tapahtumassa pitkäaikaisen yrittäjäkokemuksensa perusteella, että asiakkaiden profiili muuttuu yrityksen elinkaaren aikana.

– Se pitää nähdä ja huomioida, erityisesti ennen suuria investointeja.

Bulkkituotteita isoille massoille tarjoava joutuu haalimaan suuremman asiakaskunnan, asiakkaiden määrän vuoksi on palkattava lisää henkilökuntaa ja siinä samassa yrittäjän oma jaksaminen joutuu koetukselle. Lisäksi katteet tipahtavat bulkkituotteissa rajusti, koska isoja määriä asiakkaita joudutaan houkuttelemaan edullisemmalla hintatasolla.

– Kun tavoitellaan jokaiselle jotakin, lopulta se ei kiinnosta ketään.

Saman rahallisen tuloksen voi saada keskittymällä liiketoiminta-ajatukseen tarkemmin rajatulle kohderyhmälle, hinnoitteluun, brändiin ja erityisesti siihen kohderyhmään – kenelle tätä tarjoan – ja kehittää toimintaa sen mukaisesti.

Toiminnan riskit

GC-toimintaan liittyvät riskit ovat Liikosen mukaan verrattain globaaleja. Säätä ja ilmastoa emme voi hallita, erityisesti rannikot ovat nykyään riskialttiita. Myös eläimillä on ja saa olla oma tahto.

– Jossakin yhä uudestaan samaa reittiä turisteja vetävät koirat tekivät yksinkertaisesti juoksulakon.

Yrittäjien auttaviin ja neuvoviin palveluihin panostetaan Suomessa jatkuvasti kiitettävästi.

– Miten olisi, jos yrittäjän jaksamiseen panostettaisi samassa mittakaavassa, heittää Kati Liikonen.

Toiminnan hyöty

Green Care –toiminta sopii hyvin ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi. Omassa toiminnassaan Kati Liikonen on saanut palautetta ja itse nähnyt, miten se on lisännyt asiakkaiden hyvinvointia ja parhaimmillaan aiheuttanut merkittävän elämänmuutoksen.

–  Kyllähän se on tutkittua, että luonto ja eläimet laskevat ihmisen stressitasoa. Itse sain aikoinaan yrittäjänä jaksamista juuri eläinten kanssa touhuamisesta.

Esimerkiksi vanhemmat ikäluokat saavat Liikosen mukaan aivan uutta virtaa luontolähtöisistä elämyksistä.

– Tämä jos mikä edistää vanhusten omatoimisuutta.

Näyttökuva 2016-04-18 kello 14.53.52

Katso Kati Liikosen videokommentti yrittäjyydestä

Green Care -tiedonvälityshanke Satakunnassa
1.11.2015–28.2.2018
Jaana Ruoho, jaana.ruoho(a)samk.fi, 044 710 3825
http://www.gcsatakuntasamk.fi
Green Care -koulutuspilotti ja muut tapahtumat SAMKissa

Teksti, kuvat ja video: Katri Väkiparta, SAMK Viestintä

Kohti Satakunnan luontomatkailuohjelmaa

On tärkeää määritellä Satakuntaan luontomatkailun kärkikohteet sisäänheittotuotteiksi ja muistaa pitää niiden laatu korkealla. Tätä korosti Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola Maakunnan luontomatkailuohjelman kommentointitilaisuudessa maaliskuun lopussa.

– Hyvät kärkikohteet nostavat myös meidän identiteettiämme luontomatkailumaakuntana, muistuttaa Savola.

Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola ja opinnäytetyönään neljää Satakuntalaista luontoreittin vaativuusluokitusta ja arviointia tuotteistamista varten tehnyt Hanna Marttila

Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savola ja opinnäytetyönään neljän Satakuntalaisen luontoreitin vaativuusluokituksen ja arvioinnin tuotteistamista varten tehnyt Hanna Marttila vaihtoivat kommentointitilaisuuden lomassa ajatuksia luontomatkailusta.

Mikä tilanne Satakunnassa on?

Savolan mukaan omassa maakunnassamme usein vähättelemme matkailukohteitamme, vaikka meillä on niitä niin paljon. Satakunta on erittäin otollinen matkailukohde eri ikäryhmille. Hänen mukaansa maakunnassa on myös liikuntaesteisille ja ikääntyneille kohteita luontomatkailuun.

– Toki niitä voisi olla enemmänkin.

Satakunnan luontokohteiden tunnettuus on kasvanut ja Kokemäenjoen tila on menneistä vuosikymmenistä kohentunut, vaikka Lounais-Suomen vesistöjen tila onkin huonompi kuin Suomessa keskimäärin.

Itse aktiivisena omatoimimatkailijana hän muistuttaa, että virkistyskäyttö ja luontomatkailu kulkevat käsi kädessä.

– Molempien mahdollistamiseksi tarvitaan myös kuntien panostusta, muun muassa kaavoitus ja luontokohteiden ylläpito vaativat yhteistyötä, vastuunottoa ja vetäjää.

Uusi luontomatkailuohjelma korostaa liiketoimintanäkökulmaa

Satakunnan luontomatkailuohjelma 2020 täydentää Satakuntaliiton vuonna 2012 laatimaa Matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelmaa. Kesällä 2016 valmistuvassa ohjelmassa keskitytään luonnon matkailulliseen hyödyntämiseen liiketoiminnan näkökulmasta.

Savola kuitenkin muistuttaa, että luontomatkailun edellytysten säilyttämisen ja kehittämisen pitäisi nousta ohjelmassa riittävästi esille.

– Unohtamatta yhteyttä maakunnassa tapahtuvaan ympäristökasvatukseen. Luonnossa ja luonnosta voi oppia.

Keskeiset luontomatkailun kehittämisteemat ovat:

  • toimintaympäristön tukeminen ja vahvistaminen
  • tuotekehityksen lisääminen
  • markkinoinnin ja myynnin kehittäminen
  • yhteistyön vahvistaminen.

Luontomatkailuohjelman aineistoraportti luettavissa

SAMKissa valmisteilla oleva maakunnan luontomatkailuohjelman 60-sivuinen aineistoraportti on maksutta luettavissa pdf:nä Theseus-julkaisuarkistossa sekä tilattavissa verkkokaupasta osoitteessa samk.pikakirjakauppa.fi

Raportti on laadittu kyselyiden ja haastatteluiden pohjalta Outdoors Satakunta -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on Satakunnan vetovoiman kehittäminen valtakunnallisena ja kansainvälisenä luontomatkailukohteena (1.9.2015–28.2.2017).

Lisätietoja hankkeesta ja ohjelman etenemisestä

Projektipäällikkö Sanna-Mari Renfors, SAMK
Outdoors Satakunta -hanke
Matkailuliiketoiminnan tutkimusryhmän vetäjä
sanna-mari.renfors(a)samk.fi
044 710 3821

Kuvat ja teksti: Katri Väkiparta, SAMK viestintä

Pyöräreitti miehen nenässä ja muita huimia juttuja? – Tulevaisuuden leikkipuisto tukee kaikkien liikuntaa esteettömästi

Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ja Turun ammattikorkeakoulun (Turku AMK) yhteistyönä on käynnistetty liikuntapaikkojen esteettömyyshanke Liikuntaa tukeva leikkipuisto kaikille 20152017.

Eri organisaatioden ja alojen toimijat kokoontuivat leikkipuistohankkeen ideointipäivään.

Eri organisaatioden ja alojen toimijat kokoontuivat leikkipuistohankkeen ideointipäivään.

Tarkoituksena on ideoida paikka, joka on sopiva kaiken ikäisille ja -kuntoisille. Puisto, jossa voi liikkua, leikkiä, osallistua ja luoda yhteisiä kokemuksia. Uusina näkökulmina ovat peliteknologian käytön mahdollisuudet ja aistitiedon käsittelyn tukeminen liikuntaa tukevissa leikkipuistotoiminnoissa.

Yltiöturvallisuuteen ei kannata jäädä jumiin, vaikka turvallisuusnäkökulmaa ei tietenkään saa sivuuttaakaan. Esteettömyys kirjoitetaan suunnittelussa kaikkeen sisään. Esteettömässä ympäristössä yksilön ei tarvitse mukautua, vaan ympäristö mukautuu erilaisiin tarpeisiin.

Hankkeen ideointipäivässä pohdittiin, mitä syntyy pienin muutoksin ja miten voitaisi luoda esimerkiksi pop up- kohteita. Myös luonnon omien muotojen säilyttämistä pidetään tärkeänä.

Jokainen hyötyy esteettömyysratkaisuista elämänsä jossain vaiheessa, liittyi se sitten liikkumiseen, ymmärtämiseen, näkemiseen tai kuulemiseen. Hankkeessa on jo kartoitettu olemassa olevia leikkipuistoja ja pohdittu esteettömiä toteutustapoja.

– Puistoon tultaisiin esimerkiksi sisääntuloalueelta, jossa olisi opastus ja ideat leikkipuiston käyttöön. Itse puistossa olisi luonnonmukainen alue, jossa voisi tuoda aistielementtejä mukaan. Perinteisellä leikkivälinealueella olisi osallistavia esteettömiä leikkivälineitä ja pelialueella vaikka omalla keholla toimivia pelejä. Vapaan oleskelun alueella voisi vaikka syödä eväät, Minna Huhtala kertoo.

-Puistosta tulee monipuolinen, kiinnostava ja sen sisään voi tulla ihan erilaisilla näkökulmilla, kertoo hankkeen projektipäällikkö Raija Luona-Helminen Turku AMKista.

– Tärkeää puistojen ideoinnissa on tarinallisuuden ruokkiminen. Tarkoituksemme on vapauttaa energiaa, hän jatkaa.

– Olemme tutustuneet esimerkiksi Tanskan Holten Cykelmyggens Cykellegepladsiin. Se on polkupyöräpuisto, jossa pääsee tutustumaan moniin huimiin tarinoihin, esimerkiksi nukkuvaan mieheen, jonka sierainten kautta menee polkupyörärata, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Minna Huhtala SAMKista.

Hankkeessa tuotetaan sähköinen opas asiantuntijoille, jotta liikuntaa tukevia leikkipuistoja voitaisiin suunnitella ja rakentaa Design for All -periaatteella. Oppaassa kerätään yhteen olemassa olevat hyvät käytännöt, päivitetään ohjeistus rakennus- ja esteettömyysmääräyksien ja suositusten käyttöön ja luodaan innovatiivisia ratkaisumalleja suunnittelun pohjaksi ja sovellettavaksi erilaisiin tarpeisiin. Suunnittelua on tehty paikallistahojen kanssa sekä Porissa että Turussa. Projektiryhmässä asiantuntijoina on kaupunkien työntekijöitä. Myös SAMKin opiskelijat ovat innovoineet leikkipuistosuunnitelmia ideakilpailussa.

Teksti ja kuva: Inna Saarinen

Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö (Liikuntapaikkojen rakentamista, ylläpitoa ja käyttöä palveleva tutkimus- ja kehitystyö) sekä ammattikorkeakoulut. Hankkeeseen on saatu 52 000 euroa jatkorahoitusta.

INFO:

Esteettömyydellä tarkoitetaan sitä, että kaikki ovat yhdenvertaisia ja voivat osallistua arjen ja vapaa-ajan toimintaan riippumatta fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta, kulttuurisesta tai taloudellisesta tilanteesta.

Yhteistyön Satakunta -seminaari mahdollisti järjestöjen ja kuntien välisen vuoropuhelun

Iloista puheensorinaa, Parastamistorin antimia ja yhteinen vankka visio toimivasta maakunnasta – tervetuloa Yhteistyön Satakunta -seminaariin. Tästä artikkelista voit lukea koosteen syksyn 2015 tapaamisesta. Seuraava, kolmas, kunta-, maakunta- ja järjestötoimijoiden yhteinen seminaari on sovittu SAMKin Tiilimäen kampukselle 15.9.2016.

Vuoden 2015 seminaarin tavoite oli yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen sekä yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kesken, tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksia ennakoiden.

Minuun kolahti: ryhmät nostivat esiin kohokohtia.

Minuun kolahti: ryhmät nostivat esiin kohokohtia.

Asiantuntijapuheenvuoroilla ajatustyöhön

Jaakko Viitala Satakunnan Järjestöyhteistyöryhmästä (JYTRY) siteerasi avauspuheenvuorossaan Jari Sarasvuota: työ on toimintaa, jolla pyritään lisäämään toisten hyvinvointia. Viitala totesi hyvien suunnitelmien jäävän valitettavan usein käsittelemättä. Hän painotti, ettei hyvien ideoiden haaskaamiseen ole enää yhteiskunnallamme varaa.

YTT Juha Heikkala (Valo ry) puhui ennakoinnista, johon kuuluu tulevaisuuskuvien luominen ja johon liittyy epävarmoinakin aikoina tietty yhteiskunnan pysyvyys. Heikkala painotti, että nyt on erityinen aika yhteiskunnassamme, aika jona tarvitaan yhteisiä, ihmisiä kokoavia foorumeja – kuten Yhteistyön Satakunta -tilaisuus.

– Tulevaisuus ei ole päälle tuleva juna, vaan se on tehtävä, Heikkala muistutti puheenvuorossaan. Suuria muutoksia tapahtuu Heikkalan mukaan jatkuvasti. Hän listasi muun muassa vapaaehtoistoiminnan jatkuvan lisääntymisen, väestön muuttamisen maaseudulta kaupunkeihin sekä sosiaalisen median käytön lisääntymisen. Heikkala painotti tulevaisuuden olevan mahdollisuus, johon jokaiselle tulee antaa tilaisuus osallistua matalalla kynnyksellä.

Porin kaupungin kehittämispäällikkö, VTT Timo Aro alusti aiheesta ”Kuntalaisten hyväksi yhteistyötä – miten järjestöt voimavaraksi”. Tulevaisuuden kuntien toimintaympäristö muuttuu globaalien ja kansallisten muutoshaasteiden johdosta. Tärkeintä onkin tietää, mihin suuntaan oma kunta muuttuu ja millainen palvelurakenne siellä on. Näin järjestöjen on helpompi miettiä sopivia yhteistyömuotoja oman alueensa edustajien kanssa. Aro totesi yhdeksi järjestöjen merkittävimmäksi tehtäväksi hiljaisten äänten esille tuomisen.

Tulevaisuuden Satakunnan suunnittelua

Satakunta on ainutlaatuinen maakunta – tästä kertoo oma Satakunnan järjestöstrategia 2035. Sen tarkoitus on olla maakunnan yhdistys- ja vapaaehtoistoimijoiden pitkän tähtäimen suunnitelma, jossa näkyy yhteinen ymmärrys ja näkemys tulevaisuudesta. Keskeisenä osana näkyvät yhteiset toimintaa ohjaavat arvot sekä visio ja toimintalinjat, joilla tulevaisuuden toimintaympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin pystytään vastaamaan. Erityisen huomioitavaa tulevaisuuden kannalta on aktiivisten vapaaehtoistoimintaan osallistuvien määrä. Länsi-Suomessa osallistutaan muuta maata enemmän vapaaehtoistyöhön.

Ryhmätöiden tekemistä ja tulevaisuuden suunnittelua.

Ryhmätöiden tekemistä ja tulevaisuuden suunnittelua.

Elinvoimainen, yhtenäinen ja tunnustettu yhdistys- ja vapaaehtoistoiminta verkostoituneessa Satakunnassa edellyttää järjestöiltä yhteisvastuullisuutta. Seminaarissa näkyi, kuinka kolmannen sektorin toimijat ovat ottaneet haasteen vastaan ja pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa muuttuvassa yhteiskunnassa.

Yhtenä esimerkkinä nousi kolmannen sektorin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö: opiskelijoiden mukaan ottaminen vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan. Muun muassa tällä tavoin tuodaan järjestö- ja vapaaehtoistyötä tunnetuksi nuorille aikuisille ja luodaan jo opiskeluaikana mahdollisuus verkostoitua oman alueen järjestöjen kanssa. SAMKin sosionomi- ja hoitotyön opiskelijat suorittavat opintoihinsa kuuluvasti vapaaehtoistyötä oppiakseen järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä tiedostaakseen vapaaehtoistyön merkittävyyttä.

Tuloksia saatiin

Ryhmätyössä oli mukana kymmenen ryhmää, jotka työskentelivät aamupäivän aikana Heikkalan alustuksen pohjalta. Ryhmissä nostettiin esiin vapaaehtoisjärjestöjen roolien kirkastaminen ja muutos.

Tämän avulla pyrittäisiin selventämään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työalueet. Iltapäivällä pohdittiin tilaisuudessa esille tulleita kohokohtia ja sitä, mihin mahdollisuuksiin tai haasteisiin käytännössä tartutaan ja mitä lähdetään viemään eteenpäin. Pohdinnoissa korostuivat verkostoituminen ja uudet toimintamallit. Kaksi ryhmää sopi tapaamisen verkostoitumisen tehostamiseksi.

Iltapäivän ryhmätyötulosten esillepanoa

Iltapäivän ryhmätyötulosten esillepanoa

Opiskelijat kokivat olevansa etuoikeutettuja päästyään osallistumaan Yhteistyön Satakuntaan heti opintojensa alettua. Samaan pöytään pääseminen ja Satakunnan tulevaisuudesta keskusteleminen vaikutusvaltaisten satakuntalaisten kanssa oli hieno kokemus.

Suuri osa osallistujista toivoi perinnettä jatkettavan vuoden päästä uudella kokoontumisella. Tapahtumaan osallistuneista 26 % oli miehiä ja 74 % naisia. Kaiken kaikkiaan osallistujia oli jopa 110 – moninkertaisesti edellistä seminaaria enemmän.

Lopuksi osallistujat vastasivat kyselyyn seminaarin kehittämiseksi. He antoivat kouluarvosanaksi 8,7, ja 51 % ilmoitti osallistuvansa ensi vuonna järjestettävään seminaariin, 49 % mahdollisesti osallistuvansa. Osallistujat kertoivat saaneensa runsaasti uusia ideoita oman järjestönsä toiminnan parantamiseksi sekä uusia kontakteja verkostoitumista varten.


Yhteistyön Satakunta tarjoaa avoimen foorumin keskinäiseen vuoropuheluun sekä mahdollisuuden vertaisarviointiin. Jokaisella toimijalla on tilaisuus ottaa käyttöön muiden hyväksi havaitsemia toimintakäytäntöjä, ja muokata ne omiin tarpeisiin sopiviksi.

Parastamistorilla tapahtuman osallistujat kiertelivät tutkiskellen kojuja, joissa kerrottiin järjestö- ja vapaaehtoistyön onnistuneista saavutuksista. Mukaan tarttui esite jos toinenkin ja erityisesti käyntikortteja vaihdettiin tiuhaan tahtiin.

Seminaari järjestettiin SAMKin Tiilimäen kampuksella. Järjestäjänä toimi Satakunnan Järjestöyhteistyöryhmä.

Teksti: Tapio Myllymaa, Lehtori, KM, Hanna Rautava-Nurmi, Lehtori, TtM, sekä hoitotyön opiskelijat Pekka Frantsi, Toni Lempinen, Helena Lindberg ja Tiia Mannonen
Kuvat: Kirsi-Maria Rantonen

Ylemmän tutkinnon kuvataiteilijat esittäytyvät Kankaanpäässä

Yhteinen AikaMatka Kerrostumiin on nimeltään ylempää AMK-tutkintoa opiskelevien kuvataiteilijoiden näyttely Kankaanpään taidekoulun galleriassa. Näyttely on esillä 4.12.2015 asti. Kuvassa Harri Rauhaniemen installaatio Lay-Lines.

Ensimmäinen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävä opiskeluryhmä aloitti Kankaanpäässä elokuussa 2015. Kuukausittaisten kontaktipäivien ja opiskelutehtävien varaan rakentuva opiskelu on itsenäistä ja kunkin omista tavoitteista rakentuvaa. Yhteiseksi oppimiskokemukseksi haluttiin toteuttaa näyttely, jonka yhteydessä konkretisoituu kunkin opiskelijan osaaminen ja siihen liittyvät kehittämistavoitteet. Sen avulla opiskeluryhmä saa vertaistukea ja palautetta myös ohjaajilta ja muilta näyttelyyn tutustuvilta näyttelyvierailta. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa vuoropuheluja ja uusia näkökulmia omaan työskentelyyn. Opinnäytetyöprosessin etenee tämän näyttelyn jälkeen kunkin oman kehittämissuunnitelman suuntaan.

Videot: Hanna Valtokivi

 

Näyttelyyn osallistuvien taiteilijoiden ajatuksia teoksistaan:

Tuomas Hallivuo: Uusimmat teokseni ovat ensimmäisiä askelia siirtymisessäni kertovasta ilmaisusta lähemmäs pelkistetympää ja maalauksellisempaa kuvamaailmaa. Etenen pienin harppauksin kohti jotain uutta, joka voi olla myös harhareitti tai sitten tie, josta avautuu uusia kiinnostavia näköaloja matkallani seuraaviin risteyksiin.

Janne Hokkanen: Olen asettanut ihmisen, luonnon ja teknologian törmäyskurssille, jossa jokainen vaikuttaa toisiinsa.  Koneiden olomuodot kertovat mm. ihmisen tunnetiloista, joita koemme tai jätämme kokematta omissa vajavaisuuksissamme. Toteutan teoksia välillä vahvan intuition vallassa sekä harkitusti visioita työstäen.

Soila Jokinen-Lywood: Työni on jatkumo aikaisemmalle työlleni, Lumme. Sarjan ensimmäinen työ korosti yhteyttämisen tuloksena syntyvää vihreää kasvustoa. Toinen työni kiinnittää huomion lahoamiseen, joka tapahtuu suureksi osaksi sienirihmastojen kautta. Sienet näyttelevät suurta roolia luonnossa tapahtuvassa kierrätyksessä.

Marika Kaipainen: Omassa taiteessani keskeistä on kokemus ja elämys. Olen viimeaikaisissa teoksissa ja taiteellisessa toiminnassani keskittynyt muun muassa leikkiin, vuorovaikutukseen, yhteisölähtöiseen toimintaan ja maailman hieman paremmaksi muuttamiseen. Elämyksellinen ja moniaistinen taiteilijalähtöinen toiminta tarjoaa juuri tätä.

Maijariitta Karhulahti: Taiteessani käsittelen luonnon, rakennetun fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä ihmisen itsensä välistä suhdetta. Käytän etupäässä tekstiilimateriaaleja, -tekniikoita yhdistäen niitä muuhun löydettyyn, käytettyyn ja sopivaksi valittuun materiaaliin. Kuten teosteni aiheet, myös ilmaisu, on runsasta, kerroksellista ja täynnä yksityiskohtia.

Niina Laitonen: Luonto ja eläimet ovat innoittaneet taidettani sekä aiemmin että tulevaisuudessa. Näissä teoksissa hevonen on edelleen läsnä, mutta tulevissa töissä jäämässä hieman taka-alalle. Näyttelyssä esitettävät teokset heijastavat omaa elämääni sekä sisältävät elementtejä, joilla minulle on suuri symboliarvo.

Harri Rauhaniemi: Installaationi postmoderni ilme rakentuu arkielämässä usein väheksyttyjen materiaalien varaan. Readymade -elementtien hyödyntäminen konstruktiivisessa ilmaisussa virittää postmodernin vuoropuhelun abstraktin käsitteellistämisen ja arkielämän kertakäyttöisen kulutuskäyttäytymisen välille.

Annamari Salmi: Työskentelyni on tutkimusta ympäröivän maailman vaikutuksesta
ihmiseen. Taiteen kautta voin kokea löytämisen iloa, jonka haluaisin myös vastaanottajan kokevan. Visuaaliset metaforat luovuttavat vastaanottajalle tulkinnan, uusien ajatusten ja tuntemisen mahdollisuuden.

————–

Kankaanpään Kuvataiteen ensimmäisten ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoiden näyttely
14.11.–4.12. aukioloajat ma-pe 9.00–16.00. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Kankaanpään taidekoulun galleria, Paasikivenkatu 24, 38700 Kankaanpää

Anna Perho

Anna Perho kehottaa ottamaan arjesta kaiken irti

Arki on hyvä sana, joka on turhaan saanut negatiivisen kaiun. Tätä mieltä on Anna Perho, joka luennoi SAMKissa superarjesta marraskuisena perjantaina.
– Puhutaan arkisista ihmisistä ja harmaasta arjesta. Ihmisen elämä on kuitenkin suurelta osin arkea ja siitä on tärkeää saada kaikki mahdollinen irti.

Perhon mukaan elämän kolme peruspilaria ovat raha-asiat, terveys ja ihmissuhteet. Niistä on otettava vastuu. Onni ei ole hänen mukaansa pienissä asioissa. Jos peruspilarit eivät ole kunnossa, ei paljon auta, jos näkee ulkona kastepisaroita tai söpön oravan.

Monenkaan ei ole mahdollista jättää kaikkea ja heittäytyä elämän vietäväksi, ”irti oravanpyörästä”. Silti paljon on tehtävissä, jotta voisi hyvin. Useimmat ihmiset eivät vanhainkodissa kadu asioita, joita he olivat elämässään tehneet. He katuvat asioita, jotka jättivät tekemättä.

Anna Perhon teesejä:

  • Tarkista, vastaako toimintasi arvojasi. Teetkö oikeita asioita? Jos toiminta ja arvot ovat ristiriidassa, ihminen voi pahoin.
  • Tunnet sitä, mitä itsellesi kerrot. Jokaisella on vastuu siitä, mitä ajattelee. Äläkä usko kaikkea, mitä ajattelet. Sisälläsi on ääniä, jotka koettavat harhauttaa. Täydellisyydentavoittelija ei päästä sinua helpolla. Huolehtija murehtii, ettei vaan mitään sattuisi. Kriitikko tuomitsee itseä ja muita. Uhri luovuttaa jo ennen kuin on yrittänyt.
  • Stressi on ystävä. Se koetaan usein negatiivisena, mutta oikeasti stressi on yleensä positiivista. Esimerkiksi urheilusuorituksien yhteydessä tulevat flow-tunteet ovat positiivista stressiä. Vain jos voimakas stressintunne jatkuu pitkään, on syytä huolestua.
  • Kaikki muuttuu, vaikka et muuttaisi mitään.
  • Rakastu rutiineihin. Tee yksi asia kerrallaan. Aloita tärkeimmästä. Älä keskeytä.
  • Liikunta lisää tuntuvasti onnellisuutta. Muista myös nukkua ja palautua.

Innostu aiheesta ja lue lisää esimerkiksi kirjailijoilta:

Sonja Lyubomirsky, Kuinka onnelliseksi

Viktor Frankl, Ihmisyyden rajalla

Teksti ja kuva: Inna Saarinen