MESSUSTÄNDILLÄ KOHTAA KOKO MAAILMAN

Kansainväliset messut ovat ainutlaatuinen tapa oppia työelämän taitoja.

Minulla oli lokakuussa tilaisuus osallistua kouluprojektin muodossa maailman suurimmille elintarvikealan ammattimessuille Kölnissä FP-Kotaja Oy:n kanssa. Yritys valmistaa Ruusun terälehtihilloa Satakunnassa. Olimme osana Suomen yhteistä Food from Finland -osastoa.

Messuilla sai seurata miten bisnesmaailmassa luodaan kontakteja ja tehdään kauppaa. Sain tietysti itsekin keskustella potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Food from Finland -osastolla pääsi tutustumaan tarkemmin myös suomalaisten yritysten tuotteisiin ja seuraamaan miten yrittäjät kertoivat tuotteistaan ja kävivät myyntineuvotteluja. Mukana Suomen osastolla olivat muun muassa Puhdistamo, Kaskein Marja, Chipsters sekä Pohjolan Peruna.

Vaikka messut järjestettiin Saksassa, keräsi se ihmisiä maailman joka kolkasta. Parhaiten ständillä vierailleiden ihmisten kotipaikoista ovat jääneet mieleen Mauritius, Taiwan sekä Australia. Tietysti myös Euroopan maat olivat hyvin edustettuina.

Vierailijoiden ammatit vaihtelivat todella paljon. Suuri osa jututtamistani henkilöistä olivat joko maahantuojia, jakelijoita tai erilaisten kauppojen omistajia. Näiden lisäksi tapasin muun muassa belgialaisen likööritehtailijan, hollantilaisen ruokalehden toimittajan ja suomalaisen leipomoyrittäjän.

Tällaisessa kansainvälisessä tapahtumassa kielitaito on välttämätöntä. Englannilla pärjäsi melko hyvin ja myyntikeskustelut käytiinkin lähes poikkeuksetta englanniksi. Seuraavaksi eniten puhuin saksaa, mutta myös ranskaa kuuli paljon. Uskallan väittää, että näin kansainvälisillä messuilla pääsee halutessaan käyttämään lähes mitä tahansa kieltä, jos vain omat taidot riittävät.

Ennen kaikkea opin itsevarmuutta. Ständillä huomasi, että ihmisten kanssa tuli hyvin juttuun ja todella monet olivat kiinnostuneita suomalaisista tuotteista. Ulkomailla Suomi nähdään eksoottisena maana revontulineen ja puhtaine luontoineen.

Teksti: Viivi Lähteenmäki, liiketalouden opiskelija

Ruusunterälehtihilloa maistatettiin ruislastujen, juuston ja jugurtin kanssa. Kuva: Viivi Lähteenmäki.

Ruusunterälehtihilloa maistatettiin ruislastujen, juuston ja jugurtin kanssa. Kuva: Viivi Lähteenmäki.

Kirjoittaja on otsikon kuvassa. Kuvan on ottanut Merika Peltola, toinen messuprojektiin osallistuneista opiskelijoista.

Peda-Agora: yhteisopettajuudesta voimaa

Opettajan ei tarvitse opettaa yksin. Yhteistyö teettää alkuun enemmän töitä, mutta on parhaimmillaan hyvin antoisaa. Onnistuneiden kokemusten jälkeen yhdessäopettamisesta ei luopuisi mistään hinnasta. Mutta mikä vie hyviin kokemuksiin? Ainakin h yvä suunnittelu ja käytännöistä sopiminen ovat tärkeitä.

Joukko SAMKin opettajia kokoontui jakamaan omia kokemuksiaan yhteisopettajuudesta ja muusta yhteisasiantuntijuudesta Peda-Agoraan 4.2. Peda-Agora on samkilainen konsepti, jossa opettajat jakavat osaamistaan ja erilaisissa kokeiluissa ja projekteissa saamiaan kokemuksia toisilleen. Runebergin päivän aattona puhuttiin kuin ”ruuneperit”, mutta toki asiaa.

Yhteisopettajuudessa on erilaisia mahdollisuuksia jakaa työtä.  Aina ohjaajan roolissa ei myöskään ole ainoastaan varsinainen opettaja, vaan ohjaavaa asiantuntijuutta voi tulla yrityksistä tai muilta yhteistyökumppaneilta.

Matkailun opettaja Maaria Berg kertoi kokemuksistaan matkailun opiskelijoiden ja alan yrittäjien tuotepakettisuunnittelussa. Kun opinnot viedään ulos luokkahuoneista, kohdataan tietyt haasteet, joita työelämässä aina on. Yrittäjien tilanteet muuttuvat, joten aloitettu tehtäväkin voi vaihtua lennosta.

Mirka Leino, automaatioteknologian opettaja, puolestaan kertoi useammasta opintojaksosta, joita hän toteuttaa eri kollegojen – muun muassa Hannu Asmalan, Timo Suvelan ja Ismo Trastin kanssa – ja usein myös eri yritysten kanssa. Yksi esimerkki on hyvinvointiteknologian ylempi AMK -koulutus. Perinteiset luentomateriaalit ovat luettavissa verkossa, ja perjantaille sijoittuvina lähipäivinä tehdään muuta.

– Päivät ovat olleet todella antoisia. Ei ole kertaakaan ollut sellaista päivää, etteikö viikonlopun aikana olisi tullut useita sähköposteja, sanoo Leino.

Opiskelijat ovat kertoneet innostuneensa ja etsineensä tietoa ja ehdottavat mitä muuta voitaisiin tehdä.

Yhteisopetuksessa voidaan antaa paljon enemmän tarjolle yhdelle opintojaksolle.

– Fokus on koko ajan tulosten tuottamisessa. Miten tuotetaan opintopisteitä, tuloksia yritykselle, käytännön kokemusta opiskelijoille? Ja vaihtelua itselle, naurahtaa Leino.

Teksti: Anne Sankari

 

 

Yritysyhteistyö vei messuille Saksaan

SAMKin yhteistyö yritysten parissa avaa opiskelijoille mahdollisuuksia käytännön työhön. Parhaimmillaan projekti voi tuoda matkan Saksaan hyvällä porukalla. Näin kävi FP-Kotaja Oy:n Ruusunterälehtihillo-projektissa.
FP-Kotaja Oy:n yhteistyö SAMKin kanssa alkoi keväällä 2013. Yritys vastasi SAMKin yhteydenottoon ja ilmoitti halukkuudestaan opiskelijayhteistyöhön. Projektiin mukaan lähteneet lehtorit kokosivat yhteen kolmen hengen opiskelijaporukan: kaksi liiketalouden opiskelijaa ja yhden matkailun opiskelijan. Opiskelijavalinnassa vaatimuksena oli saksan kielen taito, olihan FP Kotajan tavoitteena lähteä lanseeraamaan yrityksen tuotetta Saksaan Kölniin maailman suurimmille elintarvikemessuille. Anuga-messut järjestettiin 5.–9.10.2013.

Ruusunterälehtihilloa Huittisten Vampulasta

Kun tiimi oli saatu kokoon, oli aika tutustua yritykseen ja sen liikeideaan. Yritys sijaitsee Huittisten Vampulassa Lounais-Suomessa. Erilaisten viljelytekniikoiden ja lajien kehittämisen ja tutkimisen jälkeen FP-Kotaja Oy toi vuonna 2012 markkinoille ainutlaatuisen Finnish Plant -ruusunterälehtihillon.
Ensimmäinen tapaaminen Kotajien kanssa oli hyvin lämmin. Saimme myös makuelämyksen, joka oli uusi koko projektiryhmälle. Hillo on valmistettu Suomessa viljeltyjen ruusujen terälehdistä. Maistiaisissa meille kaikille todella valkeni, mihin projektiin oli ryhdytty. Lokakuussa 2013 olisimme yhdessä yrityksen kanssa Kölnissä messuosastolla edustamassa Ruusunterälehtihilloa.

Projekteista lisäarvoa opinnoille

Projektiin kuului paljon erilaista tehtävää. Tapaamisia Kotajien kanssa oli noin kerran kuussa ennen messuja. Niiden aiheiksi nousivat muun muassa Facebook- ja kotisivujen luominen, messuesitteet, asiakaskontaktit sekä itse messuosallistuminen. Projektin aikana käytiin myös Helsingissä Finpron yhteisosaston palaverissa, jossa kokoontuivat kaikki ne kymmenkunta suomalaista yritystä, jotka lähtivät messuille saman yhteisosaston alla. Palaverissa käytiin läpi käytännön asioita tulevista messuista ja valittiin yhteisosaston ulkoinen ilme. Kävimme myös tutustumassa Kotajien ständiin Helsingissä järjestettävässä Herkkujen Suomi -tapahtumassa. Siellä SAMKin porukka sai kokea ensimmäiset kommentit tuotteesta itse asiakkaalta.

Projekti täydensi opiskelijoiden liiketalouden ja matkailun opintoja ja toi kokemuksia kansainvälisen projektin toteuttamisesta. Projektin aikana opimme markkinoinnin taitoja, teimme yhteydenottokirjeitä saksaksi ja näimme miten luodaan houkutteleva messuosasto. Kotajien ansioista olemme päässeet lähemmäksi yrityselämää, joka on ollut todella innostavaa. Olemme päässeet myös tutustumaan muihin suomalaisiin yrityksiin ja tuomaan esille osaamistamme ja innostustamme. Lisäksi pääsimme tutustumaan saksalaiseen kulttuuriin ja ympäristöön sekä käyttämään saksan kieltä.

Kotajat ovat olleet kiitollisia onnistuneesta projektista. He saivat SAMKin kautta tukea suureen haasteeseen. Asiat etenivät aikataulussaan ja onnistuivat. Lisäksi he saivat kielellistä tukea opiskelijoilta ja opettajilta, esimerkiksi kontaktikirjeiden luonnissa ja asiakkaiden kohtaamisessa. Tärkeintä osastolla oli kuitenkin koko porukan tuoma hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Tämän ansioista yritys sai luotua messuilla selvästi enemmän kontakteja kuin odotimme. Yrityksen tulevaisuus näyttää lupaavalta.
Kiitämme SAMKia ja FP-Kotaja Oy:tä tästä upeasta mahdollisuudesta. Toivomme, että SAMKilla olisi tulevaisuudessakin valmiuksia ja halukkuutta tukea tämänkaltaisia projekteja. Ne tuovat lisäarvoa opiskelijoiden opinnoille, yrityksille ja sekä Satakunnan ammattikorkeakoululle.

Teksti ja kuvat: Kati Kannisto

Kirjoittaja on yksi SAMKin kanssa Saksaan -tiimin opiskelijajäsenistä.

Kuvassa vasemmalta oikealle Tuuli Kotaja, Eila Minkkinen, Yki Myntti, Tuuli Pirttikoski, Kati Kannisto, Mirjami Kaski ja Matti Kotaja – yrittäjät, opiskelijat ja opettajat messuosastolla.