Lue uusin Agora printtinä tai netissä.

Lue uusin Agora printtinä tai netissä.
Katso Jalat maassa ja muita SAMKin videoita youtubessa.
Fiksun kaupungin fiksu kampus
Viljami Heinonen: Sweet home inside outside, 145 x 160 cm, akryyli ja spray kankaalle, 2013.
Viljami Heinonen, syntynyt 1986 Tampereella. Kotipaikka Vesilahti. Valmistunut SAMKista kuvataiteilijaksi 2012.
”Työskentelen mielelläni isoille maalauspohjille, joiden avulla pyrin mahdollistamaan rennon ja fyysisen otteen maalatessani. Tasapainottelen kontrollin ja intuition välissä. Intuitiivinen työskentely mahdollistaa tunnelatauksen esiintuomisen, mutta visuaalisesti eheään kokonaisuuteen pyrittäessä on myös osattava pysähtyä järkeilemään. Maalaan enimmäkseen akryyliväreillä käyttäen mukana muun muassa paperikollaasi-tekniikkaa ja spray-maaleja. Teosteni aiheet ja sisältö vaihtelevat teossarjoittain. Uusimmissa maalauksissani käsittelen mm. rakenteellisuutta ja luhistumista, järjestyksen ja epäjärjestyksen vastakohtaisuutta.”
Lisätietoja: viljami.heinonen(at)gmail.com, p. 0400 625 905.
Viljami Heinonen yhteisnäyttelyssä Poriginal Galleriassa Porissa 8.3.-26.3.
Suomen Yrittäjien jäsenistölle toteutetun kyselytutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulut lisäävät alueidensa kilpailukykyä ja vetovoimaa. Suurin osa yrityksistä oli sitä mieltä, että ammattikorkeakoulut vaikuttavat myönteisesti työllisyyteen ja uuden yrittäjyyden luomiseen alueellaan. Satakunnassa on Suomen maakunnista eniten opiskelijayhteistyötä yritysten kanssa.
EU:n komissio on myöntänyt SAMKin tutkintotodistusten englanninkielisille liitteille eli diploma supplementeille Diploma Supplement Labelin. Se todentaa, että liite on eurooppalaisten suositusten mukainen ja kertoo selvästi tutkintotasosta, tutkinnon sisällöstä ja tutkinnon myöntäneestä korkeakoulusta sekä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Supplementiin kuuluu myös englanninkielinen opintosuoritusote, transscript of records.
Diploma Supplementin tarkoitus on helpottaa kansainvälistä liikkuvuutta ja tutkintojen vertailtavuutta.
Jumppakepillä tai vaikka harjan varrella voi tehdä tehokkaita liikkeitä kaikille sopivaan tapaan, ja niska sekä hartiat kiittävät. Mitä sitten kun jumppakeppejä onkin kaksi?
Jo keksityistä asioista voi kehitellä uudenlaisia ja uusia käyttötarkoituksia mielikuvituksen mukaan. Innovaation ja välähdyksen voi kokea milloin vain. Lehtori Tarja Javanainen-Levonen ja fysioterapiaopiskelija Niina Mäkelä ovat yhteistyön tuloksena kehittäneet uuden innovaation, TuplaKeppi-harjoittelun.
Opiskelijaryhmä suunnitteli tunnilla työikäisten aikuisten liikuntatuokiota. Tarja kehotti Niinaa kokeilemaan Gymstick-tunnin alkuverryttelyosuuteen jotain uutta.
– Otimme kepit, olimme vastakkain, nautimme musiikista ja aloimme ideoida peilin edessä Niinan kanssa ensimmäisiä liikkeitä. Niina innostui heti, Tarja kertoo.
Innovaatio syntyi saman tien. Ja tuokion toteutus aidon asiakasryhmän kanssa oli menestys.
– Sitä tarttuu ihan eri lailla tekemiseen, kun tunnilla on mukana oikeat asiakkaat, Niina jatkaa.
Kului tovi ennen kuin asiaa enempää kehiteltiin.
– Seuraavana keväänä ryhmän piti valita opinnäytetyön aiheet. Kysyin Tarjalta ideaani ja hän innostui. Aloitettiin uudestaan keppiharjoittelun kehittämistä, Niina muistelee.
Aihe hyväksyttiin esitettäväksi soveltavan liikunnan kongressin innovatiiviseksi workshopiksi Irlantiin. Tarjan hankkima rahoitus AHOS-säätiöltä toteutti Niinan, Tarjan ja neljän muun fysioterapiaopiskelijan unelman viime keväänä.
Uusi innovaatio nimettiin TuplaKeppi-harjoitteluksi.
– Twin-Stick exercising eli TuplaKeppi-harjoittelu. Keksin sen yhtenä yönä, Tarja kertoo nimen alkuperästä.
Ohjelmassa liikutaan pareittain molempien pitäessä aina keppien päästä kiinni. Liikkeet tehdään yhteistyönä, mutta samalla näppärämpi voi silti vaivihkaa helpottaa toisen liikkumista.
– Kepit voi olla mitä vain, mitä on valmiina jumppapaikoissa. Myös harjanvarret käyvät hyvin, Niina toteaa.
Kongressissa monet innostuivat ideasta. Toteutus oli ryhmämuotoinen.
– Eräskin nainen tuli varta vasten katsomaan meidän workshoppiamme, sillä heidän työpaikallaan on kepit, mutta eivät tiedä, mitä niillä voisi tehdä, Tarja sanoo.
– Nyt kaikki maailmassa voivat vapaasti tutustua ideaamme. Videoita ja haastattelua katsellen, tai tekstiin paneutuen, Niina sanoo.
– Tämä oli alku. Mitä opettajana haluan korostaa, että pienelläkin opintojaksolla voidaan tehdä uudenlainen keksintö. Tein idean kipinänä ja Niina jalosti laajasti, Tarja kehuu.
– Olin isän luona ja kaivoin vanhat barbini esiin varastosta, että pystyin hahmottamaan miten liikkeet menevät, Niina sanoo.
Tanssitaustainen Niina on koko opintojensa ajan ohjannut ryhmiä kuntokeskuksissa ja ainakin siellä aikoo kokeilla TuplaKeppi-harjoittelun toimivuutta.
– Olen ajatellut kokeilla ryhmien ohjauksessa, miten vammattomat aikuiset ottaisivat tämän vastaan.
Niina on myös opinnäytetyön loppuun heijastellut ideaa, miten tätä voitaisiin soveltaa muun muassa näkövammaisille, kehitysvammaisille tai esimerkiksi Parkinson-potilaille.
Opettajan ja oppilaan vuorovaikutus on tärkeää ja yhteistyössä voidaan toteuttaa mielettömiä juttuja.
– Vaatii tietysti, että opettaja tuntee opiskelijan. Minun ryhmäni täyttävät heti opinnot aloittaessaan kaavakkeen, jossa mainitaan omat vahvuudet ja erityisosaaminen. Niinalla vahvuutena oli tanssi ja mielestäni tämä on täydellinen yhteistyön tulos, Tarja sanoo.
Sitä kuinka laaja juttu tästä vielä tulee, ei tiedetä, mutta Niina ja Tarja ovat iloisia onnistuneesta yhteistyöstä, tuplakeppien positiivisesta vastaanotosta sekä tulevaisuudesta.
– On hienoa, että tästä ideasta on niin innostuttu. Paljon on mainoksissa laitteita, joilla kropan saa hyväksi. Tässä on kuitenkin kyse yhdessä tekemisestä ja nauttimisesta, Niina sanoo.
Katso myös tuplakeppivideo ja kokeile kaverin kanssa!
Teksti: Marika Elo
Kuva: Mikko Tornivuori
Kuvassa Niina Mäkelä (vasemmalla), Tarja Javanainen-Levonen – ja tietysti tuplakepit.