Sandell uudistamassa merenkulun ”yhteisen seikkailun” sääntöjä

Merenkulun kansainväliset yhteishaverisäännöt uudistettiin. Peter Sandell SAMKista osallistui työhön ensimmäisenä suomalaisena.

Jos laiva ajaa karille ja lasti on pelastettava – tai lastia on heitettävä pois, jotta alus ei uppoa – menetetty lasti ja pelastustyön kulut tulevat kaikkien lastinomistajien ja aluksen omistajan hoidettaviksi. Siitä, muun muassa, on kysymys yhteisen haverin säännöissä – ja siitä, miten kulut jaetaan.

Yhteensä sääntökohtia on kolmekymmentä ja sääntöjen soveltamistilanteet ovat vaikeita ja moninaisia.

Yhteisen haverin sääntöjä (York-Antwerp rules) on tehty vuodesta 1864 kansainvälisenä yhteistyönä – asia tosin juontaa juurensa jo muinaisiin kreikkalaisiin ja roomalaisiin. Edelleen englanniksi puhutaan yhteiseen seikkailuun, common adventure, osallistumisesta.

Koko sääntöjen 152-vuotisen historian aikana SAMKin opettaja Peter Sandell on ainoa suomalainen, joka on osallistunut sääntöjen laatimiseen – päässyt osallistumaan, kuten hän toteaa.

Kun kansainväliset yhteishaverisäännöt päätettiin vuonna 2012 uudistaa paremmin vastaamaan elinkeinoelämän nykyisen merenkulun ja kansainvälisen kaupan tarpeita, Sandellia pyydettiin Comite Maritime Internationalin asiantuntijaryhmään. CMI on se elin, joka päättää yhteisen haverin säännöistä – muista päättää YK:n alainen IMO.

Sandell on hyvin tyytyväinen siihen, että työnantaja antoi hänen osallistua sääntötyöhön. Töitä tehtiin 3,5 vuotta.

– Asia on ollut elämässäni merkittävin kokemus sitten lasten syntymän, etenkin kun työstä tuli välittömästi menestys ja se tuli valmistuttuaan osaksi kansainvälisen kaupan sääntelyä poikkeuksellisen nopeasti, kuvaa Sandell.

Sääntöjä modernisoitiin ja kustannusten jakamisesta sovittiin niin, että sekä varustamot että vakuutuslaitokset voivat elää sääntöjen kanssa. Edellisen kerran sääntöjä yritettiin uudistaa 2004. Se kuitenkin epäonnistui, koska säännöt eivät koskaan saaneet maailman suurimman merikuljetusjärjestön BIMCO:n hyväksyntää.

Säännöt valmistuivat toukokuussa ja heti sen jälkeen BIMCO päätti, että uudet säännöt sisällytetään kaikkiin sen ylläpitämiin merenkulun rahtaussopimuksiin ja kansainvälisen kaupan konossementtiasiakirjoihin.

– Noin 90 prosentissa maailman kaupan kuljetuksista ja kauppasopimuksista käytetään siis varmuudella laatimaamme riskinjakojärjestelmää. Merellä kulkevista tavaroista osuus tulee olemaan yli 95 prosenttia, kertoo Sandell.

Teksti ja kuva: Anne Sankari

OTL Peter Sandell on kansainvälisen kauppaoikeuden, merioikeuden ja merenkulkutalouden asiantuntija, joka viimeistelee kauppatieteiden alaan kuuluvaa väitöskirjaansa pelastuspalkkiosäännöistä.  Aihe oli suurimman väännön kohde myös yhteishaverisääntöjen uudistustyössä.

Sandell on vuodesta 2012 lähtien toiminut vuosittain Suomen delegaation oikeudellisena neuvonantajana YK:n merenkulkujärjestön IMO:n Legal Committeen täysistunnoissa Lontoossa. Tällä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa tehtävällä yhteistyöllä varmistetaan Sandellin mukaan se, että SAMKin merenkulkualan koulutus on mukana IMO:n päätöksenteossa, ja pystymme opettamaan erityisesti ylemmän tutkinnon asiantuntijoita tavalla, johon muut merenkulun korkeakoulut eivät Pohjoismaissa pysty.

Opiskelijat oppivat kansainvälistä myyntityötä ”kädet savessa”

Yksikin uusi asiakas on kilpaillulla alalla iso juttu. SAMKin opiskelijat ovat oppineet kansainvälistä myyntityötä kuumottavin korvin.

Ihan alkuun Tero Tuomi, opettaja SAMKista, maalaa näkyviin ison kuvan Suomen taloudellisesta tilanteesta. Vientiteollisuus on haasteissa. Tuomen johtopäätös ruohonjuuritasolle on se, että nyt pitää tehdä ja toimia. Tutkimuksilla ja selvityksillä on paikkansa, mutta ne eivät meitä pelasta.

– On hyviä tuotteita, sitä ilosanomaa pitää levittää.

Tero Tuomi

Pienillä yrityksillä ei ole resursseja ja aikaa tehdä myyntityötä ulkomaille, silloinkaan kun on tahtoa.

Tuomen vetämällä kansainvälisen markkinoinnin opintojaksolla mentiin keväällä seitsemään satakuntalaiseen yritykseen. Opiskelijat tekivät vientisuunnitelman ja lähes kaikille myös myyntimanuaalin. Muutama yritys sai oheistuotoksena esitteitä ja youtube- ja slideshare-työkaluja eri kielillä. Puolet kurssista oli kuitenkin ”raakaa myyntityötä”.

– Miksi me tehdään tätä? Me harjoitellaan opiskelijoiden kanssa. He saavat itseluottamusta, kun huomaavat, että myynti ulkomaille ei ole mitään sen ihmeellisempää kuin toisen ihmisen lähestymistä, sanoo Tuomi.

Luurin toisessa päässä voi olla vaikka huono päivä.

– Turpaan tulee monta kertaa, mutta ei se sua tapa. Jos se, kelle soitan, ei nyt leiki mun kanssa, niin leikkisikö kuukauden päästä.

 

Myytävänä konepajan kuljettimia ja ruukin matkailutuotteita

Yksi mukanaolevista yrityksistä on Konepaja Wingmet Pomarkusta. Selkeä lähtökohta opiskelijoiden kanssa toimimiselle on, että siitä on hyötyä. Sitä taas ei voi tietää ennakolta.

Vaikka työ on kesken, toimitusjohtaja Petri Wingström puhuu opiskelijoiden kanssa tekemisen puolesta.

– Voi olla ennalta tietämättä vaikka kuinka suuri hyöty. Kilpaillulla alalla yksikin uusi asiakas, jos se saadaan tätä kautta ja vaikka jostain ihan uudesta suunnasta, on kuin lottovoitto, sanoo Wingström

Wingström pitää yritykselle ilman muuta tärkeänä sitä, että tehdään ja kokeillaan, vaikka aina ei onnistuttaisi. Samalla opiskelijoilla on tilaisuus hankkia kannuksiaan.

Ahlströmin ruukki Noormarkussa edustaa toisenlaista yritystä. Siellä opiskelijat kokosivat listan ranskalaisista ja ruotsalaisista yrityksistä ja soittivat heille myydäkseen ruukin majoitus-, kokous- ja ravintola- ja luontopalveluja sekä erilaisia kulttuurikierroksia.

– Saimme heiltä mittavat yhteystietolistat, joita voimme hyödyntää jatkossa, kun mietimme kansainvälistä markkinointiamme, kertoo myyntipäällikkö Milla Laurila.

– Olimme erityisen iloisia, että opiskelijat käänsivät esitteemme ja myyntikirjeemme ranskaksi. Niille on käyttöä vielä pitkäksi aikaa. Opiskelijoilla on usein uusia ja freshejä oivalluksia, jotka ovat aina tervetulleita.

Ruukilla tehdään mielellään yhteistyötä opiskelijoiden kanssa.  Jatkossa toimeksiannoissa supistetaan kuitenkin kohderyhmää.

– Keskitymme vain yhteen palvelutuotteeseen, jonka ympärille on helpompi koota lisämyyntiä

Jatkoa seuraa. Kurssi käynnistyy toista kertaa tammikuussa 2017.

Teksti: Anne Sankari, kuva: Ahlströmin ruukit

Kansainväliset messut vaativat aikaa ja työtä

Messuosaston tulee olla sekä houkutteleva että asiallinen.

Valmisteluiden tekeminen on messuille osallistumisen tärkeä osa. Messujen valmisteluihin menee aikaa muutamasta kuukaudesta vuoteen. Ajantarve riippuu messujen koosta ja pitopaikasta. Kansainvälisille messuille  matkustus- ja kuljetusasioiden järjesteleminen kestää kotimaisia messuja kauemmin.

Valmisteluissa täytyy miettiä kaikki osaston visuaalisesta ilmeestä markkinoitavien tuotteiden määrään. Ensimmäiseksi yrityksessä tulee laatia budjetti messuille. Sitten varataan messuilta paikka itselle.  Tämän jälkeen tulee päättää, ketkä työntekijöistä lähtevät messuille ja varata heidän matkansa. Työntekijöitä kannattaa ottaa messuille sillä periaatteella, ettei yksi henkilö voi tehdä työtä yhtäjaksoisesti kauaa, vaan tarvitsee useita taukoja työpäivän aikana.

Visuaalinen ilme houkuttelee asiakkaat

Yksi tärkeimmistä asioista on messujen visuaalinen ilme, jonka ohjeistus kannattaa aina tarkistaa oman maan messuvastaavalta. Yleensä jokaisella maalla on tietyt yhteiset asiat, kuten värimaailma ja teema, joiden mukaan oman ständin ilme tulee suunnitella. Visuaalinen ilme on juuri, millä houkutellaan asiakkaat yrityksen luokse. Visuaalisen ilmeen tulee aina tukea yritystä ja olla yhdistettävissä yrityksen markkinoimaan tuotteeseen sekä itse yritykseen.

Messuosaston tulee olla sekä houkutteleva että asiallinen. Oikeanlaisella sisustuksella on mahdollisuus saada aikaan asiallinen, elegantti ja kutsuva osasto. Mikäli osastolle laittaa liian paljon isoja tai raskaita elementtejä, tulee osastosta helposti ahdas, mikä karkottaa potentiaaliset asiakkaat. Väreissä kannattaa luottaa paljon valkoiseen ja muihin vaaleisiin sävyihin ja käyttää muita värejä tuomaan eloa osastolle. Lasisilla elementeillä osastolle voidaan luoda elegantti ilme, kun taas puuelementeillä osastosta voidaan tehdä hyvin maanläheinen sekä ekologinen.

Suomen osaston visuaalista ilmettä vallitsivat taustan revontulikuva sekä vaaleat tilanjakajat, joissa oli kuvia yrityksen tuotteista.

Ranskan osaston visuaalinen ilme koostui lasista elementeistä, tummansinisestä kokolattiamatosta sekä sloganista ”Made in France Made with love”.

Teksti ja kuvat: Merika Peltola, liiketalouden opiskelija, joka valmistelee opinnäytetyötään messuosastojen visuaalisesta ilmeestä.

MESSUSTÄNDILLÄ KOHTAA KOKO MAAILMAN

Kansainväliset messut ovat ainutlaatuinen tapa oppia työelämän taitoja.

Minulla oli lokakuussa tilaisuus osallistua kouluprojektin muodossa maailman suurimmille elintarvikealan ammattimessuille Kölnissä FP-Kotaja Oy:n kanssa. Yritys valmistaa Ruusun terälehtihilloa Satakunnassa. Olimme osana Suomen yhteistä Food from Finland -osastoa.

Messuilla sai seurata miten bisnesmaailmassa luodaan kontakteja ja tehdään kauppaa. Sain tietysti itsekin keskustella potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Food from Finland -osastolla pääsi tutustumaan tarkemmin myös suomalaisten yritysten tuotteisiin ja seuraamaan miten yrittäjät kertoivat tuotteistaan ja kävivät myyntineuvotteluja. Mukana Suomen osastolla olivat muun muassa Puhdistamo, Kaskein Marja, Chipsters sekä Pohjolan Peruna.

Vaikka messut järjestettiin Saksassa, keräsi se ihmisiä maailman joka kolkasta. Parhaiten ständillä vierailleiden ihmisten kotipaikoista ovat jääneet mieleen Mauritius, Taiwan sekä Australia. Tietysti myös Euroopan maat olivat hyvin edustettuina.

Vierailijoiden ammatit vaihtelivat todella paljon. Suuri osa jututtamistani henkilöistä olivat joko maahantuojia, jakelijoita tai erilaisten kauppojen omistajia. Näiden lisäksi tapasin muun muassa belgialaisen likööritehtailijan, hollantilaisen ruokalehden toimittajan ja suomalaisen leipomoyrittäjän.

Tällaisessa kansainvälisessä tapahtumassa kielitaito on välttämätöntä. Englannilla pärjäsi melko hyvin ja myyntikeskustelut käytiinkin lähes poikkeuksetta englanniksi. Seuraavaksi eniten puhuin saksaa, mutta myös ranskaa kuuli paljon. Uskallan väittää, että näin kansainvälisillä messuilla pääsee halutessaan käyttämään lähes mitä tahansa kieltä, jos vain omat taidot riittävät.

Ennen kaikkea opin itsevarmuutta. Ständillä huomasi, että ihmisten kanssa tuli hyvin juttuun ja todella monet olivat kiinnostuneita suomalaisista tuotteista. Ulkomailla Suomi nähdään eksoottisena maana revontulineen ja puhtaine luontoineen.

Teksti: Viivi Lähteenmäki, liiketalouden opiskelija

Ruusunterälehtihilloa maistatettiin ruislastujen, juuston ja jugurtin kanssa. Kuva: Viivi Lähteenmäki.

Kirjoittaja on otsikon kuvassa. Kuvan on ottanut Merika Peltola, toinen messuprojektiin osallistuneista opiskelijoista.

Terveysala haki simulaatio-opetuksen ideoita Skotlannista

Robert Gordonin yliopistossa käytetään vapaaehtoisia siviilejä hoitotyön kliinisiä taitoja simuloitaessa. Satakunnan ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa simulaatiovälitteistä oppimista hiotaan osaksi opiskelijan oppimisprosessia koulutuksen alusta alkaen. Simulaatio-opetuksen kehitystyössä luodaan sekä rakennettua oppimisympäristöä että erilaisia simulaatio-opetuksen pedagogisia ratkaisuja.

Simulaatio-opetusta kehittäville opettajille tarjottiin mahdollisuutta lähteä tutustumaan yhteistyöyliopiston ratkaisuihin.  Kaksi meistä tarttui tilaisuuteen. Valitsimme kohteeksi Skotlannissa sijaitsevan Robert Gordonin yliopiston. He ovat kehittäneet simulaatio-opetusta omassa hoitotyön koulutusohjelmassaan jo vuosia.

Opimme paljon. Ymmärsimme myös nopeasti, että esimerkiksi heidän erittäin mielenkiintoinen systeeminsä vapaaehtoisten siviilein hyödyntämiseksi simulaatio-opetuksessa ja opiskelijan oppimisprosessin tukena edellyttää yliopistolta merkittävää panostusta resursseina sekä sitoutuneita opettajia ja huolellisesti suunniteltua toimintaohjelmaa systeemin pyörittämiseksi.

Simulaatiotilanteen toimintaympäristö muokkautuu

Robert Gordonin yliopistossa simulaatio-opetus on jo vakiinnuttanut asemansa tuettaessa hoitotyön opiskelijan ammatillista kasvua ja kliinisten taitojen oppimista. Simulaatio-opetus tapahtuu Hoitotyön ja sosiaalityön kliinisten taitojen keskuksen (The Faculty of Health and Social Care Clincal Skills Centre) omassa rakennetussa simulaatio-oppimisympäristössä. Ympäristö on muunneltavissa joustavasti kulloisenkin tarpeen mukaan vaikkapa kodinomaisesta ympäristöstä synnytyssaliin tai vakavasti sairaan potilaan tehohoitohuoneeksi.

Rakennetun oppimisympäristön ohella simulaatio-opetuksen kokonaisuudesta erityisen mielenkiintomme kohteeksi nousi vapaaehtoisten siviilien osaamisen hyödyntäminen ja tähän luotu toimintamalli. Heillä vapaaehtoisille siviileille annetaan erilaisia rooleja näyteltäväksi – aina todellisuutta jäljittelevissä, vaihtelevissa toimintaympäristöissä. Vapaaehtoisen näyttelemä rooli voi olla esimerkiksi kotona yksin asuva toimintakyvyltään rajoittunut vanhus, joka on kaatunut, loukannut itsensä ja makaa sotkun keskellä oksennettuaan lattialle.

Vapaaehtoinen näyttelee roolin saamansa ohjeistuksen mukaan ja opiskelijan pitäisi osata auttaa vanhusta ja hoitaa tilanne opiskelemansa teorian ja harjoittelemiensa taitojen avulla. Vapaaehtoisena toimivat henkilöt ovat pääasiassa eläkeläisiä. Usein he ovat itsekin työskennelleet terveysalan tehtävissä. He viihtyvät hyvin tutussa ja turvallisessa simulaatioympäristössä ja osallistuvat vuodesta toiseen mielellään ja sitoutuneesti uusien sairaanhoitajasukupolven ammattitaidon kehittämiseen. He matkustavat kotoaan jopa kymmeniä kilometrejä yliopistolle osallistuakseen simulaatiotilanteisiin.

Simulaatiotilanteiden toimintaympäristö toimii kohtaamispaikkana yliopiston, yhteiskunnallisen todellisuuden ja ihmisten arjen välillä ja luo toden totta hoitotyön opiskelijoille edellytykset saada todellisuuden mukaisia oppimiskokemuksia.

Yhdessä vapaaehtoisten kanssa kohti hoitotyön kliinisten taitojen osaamista

Kliinisten hoitotyön harjoittelupaikkojen riittävyydessä Robert Gordonin yliopistolla on samat haasteet kuin suomalaisilla koulutusorganisaatioilla.  Yksinkertaisesti kliinisiä hoitotyön harjoittelupaikkoja eri lääketieteen erikoisaloilla ei ole tasaisesti eikä riittävästi tarjolla kaikille opiskelijoille. Lisäksi asiakas- tai potilasturvallisuuden näkökulmasta on paljon hoitotyöntaitoja ja hoitotilanteita, joita ei voi harjoitella ensimmäistä kertaa reaalielämässä.

Robert Gordonin yliopiston ratkaisu näihin käytännön haasteisiin on ollut simulaatio-opetuksen yksikön perustaminen. Perustamisen taustalla on upea idea yhdistää opetus, oppiminen, tutkimustyö, käytännön työelämän tarpeet sekä yhteiskunnan tarpeet toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Toimintamallissa kaikkien osa-alueiden toimijat ovat aktiivisia, tekevät yhteistyötä, tulevat kuulluksi, saavat mahdollisuuden vaikuttaa ja siten myös hyötyvät yhteistyöstä. Sektorit ylittävän yhteistyön näkökulmasta erityisesti vapaaehtoisten käyttäminen ilman palkkaa apuna simulaatio-opetuksessa on kiehtova ajatus.

Valikoituminen vapaaehtoiseksi, vapaaehtoisena toimiminen, tehtävään kouluttautuminen ja erityisesti vapaaehtoisista tai heidän reservistään huolehtiminen erilaisten fasiliteettien avulla (aikataulut, yhteyshenkilöt ja yhteydenpidon helppous, matkalippuja tarjolla, juhlat kerran vuodessa, kahvia tarjolla jne.) on vakiinnutettu toimivaksi systeemiksi. Se on myös dokumentoitu käsikirjaksi.

Robert Gordonissa vapaaehtoisten käyttäminen opetuksen ja oppimisen tukena on osoittautunut tutkitusti vaikuttavaksi toiminnaksi. Sen kautta saadaan myös varmuutta siihen, että opiskelijat oppivat koulutuksensa aikana asioita, joita he tarvitsevat työelämässä.

Teksti: Sirpa Kangas-Dahl & Kirsti Virta, hoitotyön opettajia
Kuva:  Veera Korhonen (SAMKin sairaanhoidon aikuisopiskelijoita talvella 2015)

Hankehauissa 54 partneria 22 maasta

Kansainvälinen hankevuosi 2015 on käynnistynyt SAMKissa aktiivisesti. Niissä 12 hankkeessa, joille on jo haettu rahoitusta ja kevätkaudella vielä suunnittelussa olevissa 5 muussa hankkeessa on mukana peräti 54 kansainvälistä partneria 22:sta eri maasta. Niistä 8 on EU:n ulkopuolella. 20 ulkomaisen korkeakoulun, 22 yrityksen ja 12 julkishallinnollisen toimijan lisäksi hankkeissa on mukana myös kotimaisia kumppaneita, kuten Turun ammattikorkeakoulu CoastAL-liittouman kautta.

Euroopan alueellisista kehittämisrahoituksista Interreg Central Baltic (CB), jossa Satakunta on ensimmäistä kertaa mukana, rahoittaa Itämeren keskialueen hankkeita. Viron, Etelä- ja Lounais-Suomen, Latvian länsialueiden sekä Ruotsissa pääkaupunkialueen rannikon kattavassa ohjelmassa tavoitellaan seitsemän ohjelmavuoden aikana muun muassa ympäristöystävällisyyttä rannikkoseutujen liikenteeseen, vahvuutta pienyritysten kilpailukykyyn sekä Itämereen valuvien myrkyllisten aineiden vähentymistä.

Satakunnan odotetaan olevan vahvasti mukana uusissa hankesuunnitelmissa toteuttajana sekä hallinnoijana. Kaksivaiheisen rahoitushaun ensimmäisellä kierroksella SAMK on jättänyt kaksi omaa kansainvälistä laajan mittakaavan hankehakemusta. Lisäksi olemme partnerina neljässä muussa CB-hankkeessa.

Laajemmin Itämeren aluetta kehittävä Interreg Baltic Sea Region (BSR) tukee yhtenäistä aluekehitystä ja alueyhteistyötä ja sitä kautta innovointia, saavutettavuutta ja kestävää kehitystä Itämeren alueella. SAMKin logistiikan ja merenkulun osaamisalue on jättänyt ensimmäisen vaiheen hakemuksen liikennöintipalvelujen saatavuuden kehittämisestä reuna-alueilla. Vahvan verkoston kautta olemme mukana myös kahdessa muussa BSR-hankkeessa osatoteuttajana.

EU:lla on myös Aasian kehittämiseen liittyvä rahoitusohjelma, jossa eurooppalaisilta toimijoilta edellytetään välittömiä ympäristövaikutuksia Aasian alueella. SAMKin energian ja rakentamisen osaamisalue on tehnyt SWITCH-Asia II -ohjelmaan rahoitushaun hankkeelle, jossa kehitetään ympäristöystävällistä rakentamista Vietnamissa.

Lisäksi SAMK on kansainvälisissä konsortioissa mukana partnerina
– kehittämässä senioriturismin esteettömyyttä Espanjan Andaluciassa (COSME-ohjelma)
– ikääntyneiden naisten kokeman väkivallan ehkäisymallin suunnittelussa ja koulutuksessa (DAPHNE)
– vähentämässä hotellivieraiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta Aasiassa (SWITCH-Asia II)
– luomassa yrittäjyydelle kansainvälistä Living Lab -ympäristöä (ERASMUS +).

Kevään 2015 aikana hakemukset jätetään lisäksi neljään muuhun hakuun ja aloitetaan syksyllä haettavien hankkeiden suunnittelu.

Teksti: Jaana Sävel, kv-hankesuunnittelija
Kuva: Minna Keinänen-Toivola; SAMKin tiimi viimeistelee SmallPorts365 -hankehakemusta

 

SAMKin merenkulun koulutus ja kehittämishankkeet esillä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa 9.-12.11.2014 järjestetty African Maritime Domain Conference 2014 –konferenssi keräsi meriklusterin edustajia yhteen Afrikan ja Pohjoismaiden lisäksi Kauko-Idästä  ja koko Amerikan mantereelta. Konferenssin keskeisenä asiana oli Afrikan meristrategia 2050 ja sen implementointi koulutukseen ja tutkimukseen.

SAMKilaiset, hankepäällikkö, merikapteeni Heikki Koivisto ja koulutuspäällikkö Meri-Maija Marva, edustivat Suomea kutsuttuina. Lisäksi Suomesta olivat mukana Etelä-Afrikan suurlähettiläs Petri Salo ja ulkoasiainsihteeri Anu-Elina Autio.

SAMKin edustajat esittelivät konferenssissa Suomen meriliikennestrategiaa 2014 – 2022, Suomen koulutusjärjestelmää ja merenkulunkoulutusta sekä SAMKin Namibiaan suuntautuvia merenkulun koulutus- ja kehittämishankkeita. Konferenssin yhteydessä merikapteeni Koivisto ja koulutuspäällikkö Marva neuvottelivat myös mahdollisesta tulevasta koulutuksen kehittämishankkeesta Etelä-Afrikan Nelson Mandelan Metropolitan yliopiston edustajien kanssa.

Konferenssin yhteistyökumppanina olivat South African Maritime Safety Authority, International Ocean Institute, Unical Shipping ja Wärtsilä.

Teksti: Meri-Maija Marva

SAMK kouluttaa matkapuhelinosaajia maailmalle

Satakunnan ammattikorkeakoulussa toimii New Generation Networks -laboratorio (NGN). Se on yhdessä laitetoimittajien ja teleoperaattorien kanssa kehitetty mobiiliverkkojen ja IP-pohjaisen televerkkojen opetuksen oppimisympäristö. Laboratorion ydin on sama kuin teleoperaattorien kaupallisissa verkoissa – tällä hetkellä 3G.

Laboratorio toimii SAMKin tietotekniikan opiskelijoiden oppimisympäristönä, mutta yhä enemmän myös kansainvälisenä oppimisympäristönä, viimeisimpänä esimerkkinä tämän kevään opiskelijat Budapestista ja Prahasta. Budapestiin on virkistetty kaksi vuotta sitten rakennettua yhteyttä, ja Prahaan on rakennettu uutta. Miksi ihmeessä? Siksi, että tällaisen laboratorion rakentaminen on erittäin kallista ja SAMKin laboratoriota voivat muutkin hyödyntää etänä. Opiskelijat oppivat uutta ja kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus lisääntyy.

Rahalla tätä olisi ollut vaikea saada

– Akateemisena verkkona SAMKin NGN-laboratorio on ainutlaatuinen, ilmeisesti koko maailmassa.  Täysin samantasoinen järjestelmä kuin teleoperaattoreilla. Tällaisen kokonaisuuden hankkiminen rahalla olisi ollut hyvin vaikeaa, kertoo NGN-laboratoriosta vastaava Juha Aromaa.
– Olemme olleet uskottava yhteistyökumppani operaattoreille ja laitetoimittajille, muun muassa Nokialle, Ericsonille ja DNA:lle. Olemme näyttäneet, että pystymme hyödyntämään heiltä saamaamme tekniikkaa. He näkevät, että tässä tehdään töitä suomalaisen insinöörikoulutuksen hyväksi.

On saatu aikaan lumipalloefekti. Laitteita ei ole saatu vain ”vuonna nolla”, vaan jatkuvasti.

– Kun he tukevat meitä, he saavat hyviä tekijöitä. Hyvä ruokkii hyvää. Olennaista on, että ihmiset tuntevat toisensa – eiväthän organisaatiot yhteistyötä tee.

Ei ole syntynyt yhdessä yössä

Kaikki alkoi siitä, kun Porin teknologiakeskus Pripoliin perustettiin älyverkkolaboratorio 1990-luvulla. Arto Mustosen johdolla rakennettiin lankapuhelinkeskus ja IP-tekniikkaa. (IP eli Internet Protocol on tekniikkaa, joka vastaa siitä, miten verkon kautta lähetetyt ”viestipaketit” löytävät lähettäjältä vastaanottajalle.) Syntyi ajatus, että Porissa voisi olla korkean tason televerkkokoulutusta. Mukana olivat muun muassa SAMK, Hewlett-Packard, Nokia ja Cisco. Siitä se on paisunut ja muuttunut mobiiliverkoksi.

– Kehitys on tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Se on systemaattisen ja pitkäjänteisen työskentelyn ja yritysyhteistyösuhteiden luonnin tulos, korostaa Aromaa.

Tätä tehdään oppimisen takia

Aromaa korostaa, että NGN on nimenomaan oppimisympäristö. Nykyiset kansainväliset korkeakoulukumppanit on löydetty kansainvälisten opettajavaihtojen kautta. Myös Suomeen, Savonia-ammattikorkeakouluun on rakenteilla 3G-puhelinverkon tukiasema ja etäpääsy, remote access, SAMKin verkkoon. Turun kanssa tullaan tekemään liittoumayhteistyötä.

– Emme ole koskaan täysin tyytyväisiä, vaan koko ajan on päästävä eteenpäin, kuvaa Aromaa.

Hän kertoo monen opiskelijan pitävän aktiivisesti yhteyttä valmistuttuaan SAMKista.

– Se on hyvä signaali. Opiskelijat ovat tyytyväisiä, että heitä on potkittu ylös- ja eteenpäin.

Jos aihe kiinnostaa ota yhteyttä: Lehtori Juha Aromaa, 044 710 3966

 

Teksti ja kuva: Anne Sankari. Kuvassa maisteritutkintoaan suorittava Zagroz Aziz Czech Technical Universitystä Pahasta, Juha Aromaa SAMKista ja bachelor-tutkintoa suorittava Zsombor Feher Óbuda Universitystä Budapestista.

Japanilaiset opiskelijat suksilla SAMKissa

SAMKin japanilaisesta Osaka Gakuin -partneriyliopistosta vieraili helmi-maaliskuussa opiskelijoita sekä heidän opettajansa Daryl Arakaki. Opiskelijat – kaikki nuoria naisia – tutustuivat toimintaan SAMKin eri kampuksilla ja suomalaiseen kulttuuriin. Lisäksi he osallistuivat englanninkielisille luennoille esimerkiksi bloggaamisen alkeista ja Suomen kaupasta ja teollisuudesta. Japanilaiset matkailun sekä kansainvälisten opintojen ja kielten opiskelijat viipyivät Suomessa kaksi viikkoa. Heitä ohjaamassa oli kansainvälisten asioiden koordinaattori Marina Wikman Raumalta.

SAMKista lähtee vastavuoroisesti vaihto-opiskelijoita Osaka Gakuin -yliopistoon. Osaka Gakuinin opiskelijamäärä on noin 6000, hiukan pienempi kuin SAMKissa. Isona erona on kuitenkin SAMKin jakautuminen useaan kampukseen.
– Täällä on vähemmän ihmisiä, totesivat vierailijat Kanalin kampuksesta.

Opiskelijat nauttivat erilaisista talviurheiluaktiviteeteista ja pääsivät tutustumaan tarkemmin jopa suomalaiseen hääkulttuuriin. Ohjelmaan kuului myös pitsinnypläämistä, jääkiekkoa ja poroja(!).

Yllättäväksi Suomessa japanilaiset mainitsivat esimerkiksi lumen puutteen.
– Luulin, että poroja kulkisi täällä pitkin katuja, kertoi yksi opiskelijoista.

Muita yllätyksiä olivat saunojen yleisyys ja toisaalta kylpyammeiden puute – niitä Japanissa on joka kodissa. Japanilaiset kokivat vierailunsa hyödylliseksi, ja voivat hyvinkin suositella kokemusta ystävilleen. Vinkiksi kavereilleen he kuitenkin antaisivat suomen ja englannin opiskelun ennen Suomeen saapumista. Kielistä on iso apu.

Kirjoittanut: Jenna Hietavirta
Kuva: Joni Palola. Hiihtämisen lisäksi vierailijat tutustuivat myös luistelemiseen. Osalle talviurheilukokemukset olivat laatuaan ensimmäiset.

Jenna Hietavirta on viestinnän opiskelija, joka suoritti opintoihin kuuluvan harjoittelunsa SAMKin viestinnässä. Joni Palola on liiketalouden (IBML) opiskelija, joka työskenteli Winter adventure -vierailuprojektissa.