KUUKAUDEN KUVA: Isoveljen syli

Paula Majuri: Isoveljen syli, öljyvärimaalaus 45 x 60 cm, 2014.
”Tällä hetkellä eniten kiinnostaa maalaaminen. Aikoinaan hain opiskelemaan Kankaanpään taidekouluun kuvanveiston vuoksi, mutta maalaaminen vei voiton. Muotokuvamaalaaminen on nyt suuri intohimoni. Hyviä malleja ja inspiraation lähteitä ovat omat lapset ja lähellä oleva luonto. Viimeisimmissä maalauksissani olen keskittynyt öljyvärimaalaamiseen. Öljyvärimaalaaminen kerrostekniikalla on hyvin haastavaa, mutta lopputulos palkitsee. Etenkin muotokuvamaalaamisessa kerrostekniikalla saa erityisen elävän näköistä jälkeä.

Haaveena on myös tehdä seinämaalauksia tai muita suuria teoksia. Suuria teoksia maalatessa tuntee helposti itse olevansa osa maalausta. Maalausten koko on mietittävä järkevästi nyt kun työhuoneen koko ei ole kovin suuri. Tulevaisuudessa teemme vanhaan piharakennukseen isomman ateljeen, jossa on mahdollista toteuttaa suurempia maalauksia ja veistoksiakin.

Isoveljen syli -teos on kuva omista pojistani. Siihen on ikuistettu hetki, jona isoveli pitää ensimmäistä kertaa sylissään kahden päivän ikäistä pikkuveljeään.”

Paula Majuri on syntynyt Oulunsalossa vuonna 1985. Hän asuu perheensä kanssa vanhassa hirsitalossa Parkanon maaseudulla. Majuri on valmistumassa kuvataitelijaksi keväällä 2015.

> Paula Majuri, paula.majuri@hotmail.com

2014_4_Tarpit_kuukaudenkuva_PaulaMajuri_isoveljen syli_netti

KUUKAUDEN KUVA: Paikkoja, joissa olemme olleet, joita emme enää muista

Janelin Kinnunen: Linnun sulilla päällystetyt korkokengät. Yksityiskohta installaatiosta ”Paikkoja, joissa olemme olleet, joita emme enää muista”, 2014. Kuva: Janelin Kinnunen.

Janelin Kinnunen (s. 1984) opiskelee kuvataidetta kolmatta vuotta Kankaanpäässä. Hänen teoksensa ovat usein sekoituksia erilaisista tekniikoista: installaatioista videoihin ja miniatyyriteoksista kollaasinomaisiin teippimaalauksiin. Kuvan installaatio on nimeltään ”Paikkoja, joissa olemme olleet, joita emme enää muista”. Siinä hän kuvaa ihmisen mahdottomuutta todella päästä takaisin siihen hetkeen, joka on joskus ollut. Se on samanaikaisesti sekä äärettömän surullista, mutta myös kaunista. Vaikka siitä hetkestä olisi todisteena valokuva, on sekin vain yksi tapa vääristää mennyt. Muisti on olemukseltaan myös valikoiva ja sidoksissa identiteettiimme. Muistammeko sen minkä haluamme muistaa ja kun emme enää muista, keitä silloin todella olemme? Teoksessa nivoutuu yhteen myös ympäristön ja ihmisen suhde toisiinsa. Kuinka suuri vaikutus on elinympäristöllä siihen, keitä olemme ja miten arvomaailmamme rakentuu? Installaatio koostuu untuvilla päällystetystä ovesta, sulkakengistä ja ikkunakehyksiin kiinnitetystä valokuvateoksesta..

> janelin.kinnunen@gmail.com, janelinkinnunen.com

Tarpit_kuukauden_kuva_JanelinKinnunen (1)_small

Matkailun alumnitapaamisessa kerrattiin vanhaa ja suunniteltiin uutta

Matkailun koulutuksesta järjestettiin alumnitapaaminen, johon oli kutsuttu puhujiksi matkailun koulutusohjelmasta valmistuneita restonomeja (AMK). Kuulijoina oli matkailun opiskelijoita eri vuosikursseilta. Alumnit rohkaisivat opiskelijoita tarttumaan mahdollisuuksiin ja löytämään omat urapolkunsa.

Pois mukavuusalueilta

Heli Jokela ei lukiossa vielä tiennyt, mitä haluaa tehdä.

– Tykkäsin matkustaa, joten tulin opiskelemaan matkailua SAMKiin, hän kiteyttää opiskelupäätöksen taustaa. Nykyisin hän toimii matkailutiedottajana Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredeassa. Takana on myös esimerkiksi työloma Australiassa vuosina 2012–2013.

Omat haaveet ja aktiivisuus ovat Jokelan mukaan tärkeitä. Hän muistuttaa, että uusia mahdollisuuksia saa, kun uskaltaa poistua mukavuusalueilta. Kannattaa olla se, joka nostaa käden ylös, kun pyydetään tekemään jotain uutta. Pelkällä tutkintotodistuksella ei tee mitään.

Alan trendejä ovat hänen mukaansa monialaisuus, perinteisen työnkuvan katoaminen, digitaalisuus, innovatiivisuus, pätkätyöläisyys ja yrittäjyys.

– Yrittäjähenkisyys on tärkeää, vaikka ei olisi suunnitellut yrittäjyyttä.

SAMK matkailun koulutuksesta hän on saanut lisäarvoa erityisesti kielivalinnoista.

– Harjoittelu opetti työelämätaitoja ja verkostoitumaan, hän kertoo.

Sano mahdollisuuksille kyllä

Mirka Metsävainio-Tuomi toimii projektipäällikkönä Restel-Ravintolat Oy:ssa. Hän vastaa ravintoloiden avaus- ja muutosprojekteista. Aiemmin hän toimi ravintolapäällikkönä ja vuoropäällikkönä. Opintojen ohella hän oli töissä kassa-tarjoilijana, myyjänä, kioskinmyyjänä ja keittiöapulaisena.

Hän valmistui SAMKista restonomiksi 2013 ja suoritti samaan aikaan johtamisen erikoisammattitutkintoa.

Keskeistä on Metsävainio-Tuomen mukaan oppia laadukasta asiakaspalvelua. Se tulee käytännön kautta. Kannattaa myös perehtyä alan palvelutarjontaan.

– Hyvä, että SAMKissa ollaan aidosti kiinnostuneita siitä, mitä yrityselämässä tapahtuu, hän kiittää.

Tärkeitä ovat myös työelämän taidot.

– Sosiaalinen media kannattaa ottaa tosissaan. Se on osa ihmisen profiilia nykyisin.

– Jos saat mahdollisuuden, etkä ole varma, osaatko asian, sano kyllä. Voit oppia sen myöhemmin, Metsävainio-Tuomi kehottaa.

Paneelikeskustelussa pohdittiin matkailun ylempää tutkintoa

Paneelikeskustelussa pohdittiin, millaisia muotoja alumnitoiminnalle toivotaan jatkossa.

– Tämä on hyvä aloitus, alumnit toteavat kuin yhdestä suusta.

– Olisi mukava tietää, missä kukin nykyään vaikuttaa. Verkostoituminen olisi tärkeää monella alalla. SAMK voisi olla alumnien törmäyttäjä, pohtii alumni, myyntipäällikkönä Sokos Hotel Vaakunassa toimiva Carin Liuskallio.

Matkailusta suunnitellaan parhaillaan ylempää AMK-tutkintoa, joka alkaa vuonna 2016. Alumnit toivoivat ylempään tutkintoon käytännönläheisyyttä, yhteistyötä yritysten kanssa, projekteja, monialaista tuotteistamista, asiakaskokemuksen hallintaa ja ennen kaikkea verkostoitumista.

– Haaste on siinä, että koulutuksen opetussuunnitelman tekemisestä opiskelijan valmistumiseen menee monia vuosia. Matkatoimistoalalla, kuten monilla muillakin aloilla, toimintaympäristö muuttuu todella nopeasti, kertoo päivässä alumnipuheenvuoronkin käyttänyt, nykyään matkailun lehtorina toimiva Sanna-Mari Renfors.

Alumni, Restel-ketjun ravintolapäällikkö Marjo Mäkelä on suorittanut jo aiemmin ylemmän AMK-tutkinnon, liiketalouden alalta. Hän koki saaneensa siitä paljon irti.

– Näen, että ylemmän tutkinnon opinnoissa sain paljon vastauksia. Oli hyvä, että opiskelijoita oli eri aloilta.

Kuvassa paneelikeskustelussa alumnit Mirka Metsävainio-Tuomi (vas.), Heli Jokela, Carin Liuskallio ja Marjo Mäkelä. Edessä keskustelua seuraa lehtori Maaria Berg.

Be humble. Be hungry. And always be the hardest worker in the room. – Mirka Metsävainio lainaa Dwayne “The Rock” Johnsonia

Teksti ja kuva: Inna Saarinen

Metsäterapiaa alpakoiden kanssa ja pirullisia pikkujouluja

Matkailun opiskelijat saivat tuotteistettavakseen elämyksellisiä matkailupalvelupaketteja yhteistyössä yritysten kanssa. Paketteja on tuotteistettu Elämysten tuotteistaminen -opintojaksolla.

Lehtori Maaria Berg on tyytyväinen opiskelijoiden ideoimiin paketteihin.

– Fantasiaa ja tarinaa tarvitaan matkailutuotteisiin entistä enemmän, hän toteaa.

Voimaa metsästä – ja eroon metsäpelosta

”Voimaa metsästä – Kurjen huminaterapiaa” esittelivät Sami Nurminen, Hanna Marttila ja Jaana Lehtola. Paketin yhteistyökumppaneina olivat yritykset Humiseva Harju, Metsäterapia ja Kurkikorpi.

Ideana on retki Joutsijärven alueella. Päivä sisältää luontopolun, joka kävellään luonnossa alpakoiden kanssa, ruokailun laavupaikalla suon keskellä ja metsäterapiaa. Pakettiin voi yhdistää yöpymisen Kurkikorvessa.

– Metsäterapiaan sisältyy verenpaineen mittaus ennen ja jälkeen terapian, villiyrttijuoma, rummutusta ja luontoharjoitteita, sairaanhoitaja ja metsäterapeutti Jaana Korkiamäki-Villanen kertoo.

– Metsäterapia auttaa myös metsäpelkoon, hän muistuttaa.

Opiskelijat kertoivat idean nousseen virkistäytymisen tarpeesta. Se auttaa myös, jos tuntee vieraantuneensa luonnosta tai itsestä. Ihminen saa aikaa rauhoittua ja nauttia luonnosta.

Humisevan Harjun yrittäjä Carita Saarinen toteaa, että haasteita on ollut, koska nyt on luotu koko paketti alusta asti. Yhteistyö on ollut kannattavaa, sillä on saatu luotua uudenlaista toimintaa.

– On ollut hienoa tutustua samanhenkisiin yrittäjiin, joille luonto on tärkeää, kertoo Kankaanpäässä sijaitsevan Varamummola Kurkikorven yrittäjä Sirkka Riitahuhta.
– Meille on ollut tärkeää saada myös Pohjois-Satakunta mukaan satakuntalaisten matkailuyrittäjien verkostoon , hän kertoo.

Pirullinen peikko Pirunpesässä

Opiskelijat Mikko Ilonen, Iiro Hänninen ja Elina Norrbacka tuotteistivat Inkun Aalloilla -yrityksen kanssa Pirunpesän Pirulliset Pikkujoulut. Se on luontoelämysmatka Porin Lyttylässä sijaitsevassa Pirunpesä-luolastossa. Lisäpalveluna tarjotaan illallista Ravintola Wanha Juhanassa.

– Luolasto on saanut nimensä siitä, että ihmiset luulivat ennen tuolla asuvan piruja ja maahisia, Mikko Ilonen kertoo.

Idea elämyspakettiin syntyi opiskelijoiden tutustuessa luolastoon yrittäjä Inkeri Hannulan johdolla.

Tiimi päätti, että Hannula ottaa peikon roolin ja nappaa osallistujat luolastossa mukaan tarinaan. Sitten on vuorossa mehutarjoilua ja elämyksellisiä, tarinaan liittyviä tehtäviä kynttilän valossa.

Hannula kehuu tiimiä.
– Ideointi oli vapaata. Tämä oli tiimityötä parhaimmillaan. Ehdotin jotain ja opiskelijat nappasivat pointin. Paketti on toimiva ja se tehtiin alusta asti yhdessä, Hannula kertoo.
– Se on juuri sellainen, joka voidaan toteuttaa saman tien ja ottaa käyttöön koko talvikaudeksi pienin muunnoksin.

Opiskelijoiden tuotteistettavana ovat myös muun muassa aseeton metsästysretki, lintubongausta, pyöräretkeä, taidekäsityökierros syvässä Satakunnassa ja muinaispidot.

Yläkuvassa Voimaa metsästä -ryhmä keskustelee matkailupalvelupaketin tulevaisuudesta.

Keskikuvassa Inkeri Hannula antaa palautetta opiskelijoille.

Alakuvassa on kansainvälinen projektiryhmä viime kesänä testaamassa alpakkapatikkaa.

 

Teksti: Inna Saarinen

Kuvassa kansainvälinen projektiryhmä testaa viime kesänä alpakkapatikkaa. 

 

Lue lisää tuotteistamisen taustasta ja sen takana olevasta Sata Matkaa Maalle -hankkeesta.

Opiskelijat tutkivat LED-lamppujen vaikutusta sähkön laatuun

Sähköalan opiskelijat Tony Katajisto ja Juhani Leino tutkivat LED-lamppujen vaikutusta sähkön laatuun. Tutkimustyö on vasta alussa, mutta opiskelijoiden tarkoitus on laatia opinnäytetyönsä aiheesta ensi keväänä. Toinen työ käsittelee LED-lamppujen verkkovaikutuksia ja toinen lamppujen sähkömagneettisia vaikutuksia.

Verkkovaikutusten mittaukset on jo aloitettu SAMKin sähkölaboratoriossa Porissa. Sähkömagneettisia häiriöpäästöjä siirrytään mittaamaan Raumalle SAMKin EMC-laboratorioon.

– Aihe on todella ajankohtainen. Nyt kun on siirrytty pitkälti käyttämään LED-lamppuja, puhutaan paljon niiden tuomasta sähkön säästöstä. Toisaalta pitäisi kiinnittää huomiota myös mahdollisiin negatiivisiin ilmiöihin, joita tavalliset kuluttajakäyttöön tarkoitetut LED-lamputkin saattavat tuottaa. Samalla tulisi kiinnittää huomiota lamppujen laatuun. Jo nyt on huomattu, että korkeampi hinta korreloi korkeampaan laatuun, kertoo hanketta ohjaava lehtori Ari Lehtio.

Vaikutukset laajoja

Mittausten perusteella pyritään muun muassa löytämään keinoja sähkömagneettisten häiriöiden päästöjen sekä yliaaltojen haittavaikutusten poistamiseksi. Vaikutukset voivat heijastua sähköyhtiön verkkoon asti.

– Vaikka lamppujen tehon kulutus on hyvin pieni, niiden ottama virta on vääristynyttä. Se lisää jakeluverkon virran yliaaltosisältöä ja sähkönjakeluverkon jännitteen säröä. Lisäksi niiden virtalähteet säteilevät ympäristöön sähkömagneettisia häiriöitä, jotka vaikeuttavat esimerkiksi langatonta tiedonsiirtoa erilaisten digitaalisten laitteiden välillä, Lehtio jatkaa.

Opinnäytetöiden tekijät ovat jo saaneet aiheesta uutta tietoa.

– Meille on tullut nyt jo yllätyksenä se, kuinka suuria käynnistysvirrat ovat, Tony Katajisto kertoo. – Ja lamppujen suuret laatuerot suhteessa hintaluokkiin ovat myös yllättäneet, lisää Juhani Leino.

Aiemmin tutkittu katuvalaisinten ominaisuuksia

Valaistukseen liittyvää tutkimusta on tehty SAMKissa aiemminkin. Edellinen tutkimus koski uusien katuvalaisimien ominaisuuksia. Tutkimuksen kohteena oli muun muassa valolähteiden sähköenergian kulutus, sähkön laatu ja valaistustehokkuus.

Tuolloin tulokseksi tuli, että uudet valaisimet tuottavat enemmän valoa aiempiin elohopealamppuihin verrattuna. Todettiin myös, että kaikki uudet valaisimet kuormittivat syöttävää sähkönjakeluverkkoa huomattavasti vähemmän kuin vanhat valaisimet, joskin eräät lamput aiheuttivat verkkoon yliaaltoja. Hankkeen tulokset on julkaistu Universal Journal of Applied Sciences –lehdessä sekä Sähkö & Tele-lehden sivulla 30.
Lisätiedot hankkeen henkilöstöltä:

Lehtori Ari Lehtio p. 044 710 3291

Yliopettaja Tauno Perkiö p. 044 710 3311

 

Kuvassa opiskelijat TonyKatajisto (oik.) ja Juhani Leino (vas.) tekemässä LED-valoihin liittyvää tutkimusta sähkölaboratoriossa.

 

Teksti ja kuva: Inna Saarinen

Hyvinvointiteknologia ikäystävällisellä vierailulla Irlannissa

Osa SAMKin hyvinvointiteknologian tutkimusryhmää sekä hyvinvointiteknologian ylemmän AMK:n opiskelijoita vieraili marraskuussa 2014 SAMKin irlantilaisessa yhteistyökorkeakoulussa Dundalk Institute of Technology’ssa sekä alueella olevissa ”ikäystävällisissä” (age-friendly) -kohteissa.

Vaikka matkalla ei nähtykään suoranaista hyvinvointiteknologiaa käytössä, antoi erilaisiin toimintaympäristöihin ja – kulttuureihin tutustuminen paljon uusia ajatuksia ja virikkeitä ikääntyneiden ihmisten arjessa selviytymisen avustamiseen myös käyttäjäystävällistä teknologiaa hyödyntämällä ja kehittämällä.

Alzheimer-paivähoitokeskus inspiroi asiakaslähtöisyydellään

Vierailukohteista ensimmäinen oli The Birches –alzheimer-päivähoitokeskus. The Birches on mukana SAMKin GaMeR-hankkeessa tehtyjen hyvinvointipelien testauksessa. Testi on toteutettu myös Porissa Diakonialaitoksella asukkailla, joilla on todettu lievä dementia. Irlantilaisen alzheimer-päivähoitokeskuksen asiakkailla on kaikilla joko keskivaikea tai vaikea dementia.

Päiväkeskus inspiroi matkalaisia asiakaslähtöisyydellään ja yhteisöllisyydellään. Erityistä huomiota kiinnitti se, että toiminnan rahoitus riippui varainkeruusta sekä vapaaehtoistyön määrä, joka takasi toimintaan monia eri osa-alueita.

Vuokra-asuntoja teknologian testausympäristössä

Ohjelmaan kuului myös tutustuminen Great Northern Haven älyasuntoihin. Great Northern Haven on 16 asunnon rivitalo, joka on erityisesti rakennettu asumis- ja turvateknologian testausympäristöksi. Asunnoissa asuu vuokralaisia, jotka ovat antaneet kirjallisen suostumuksensa älyasuntotutkimusten koehenkilöinä toimimiselleen.

Huoneistoissa on liiketunnistimia, paineantureita, auki- ja kiinniolon tunnistavia ovi- ja ikkunakytkimiä ja niin edelleen. Lisäksi huoneissa on hälytyspainikkeet, ja verhojen ja ikkunoiden avaaminen onnistui seinällä olevista painikkeista.

Huoneistoista kerätään tietoa siitä, miten asukkaat toimivat päivittäin. Tietojen avulla pyritään luomaan algoritmejä poikkeuksien löytämiseksi. Esimerkiksi jos asukas on yleensä hereillä ennen kello 9:ää, mutta jonakin päivänä ei ole noussut kello 11:een mennessä, voidaan asukkaalle soittaa tilanteen tarkistamiseksi ja tarvittaessa käydä tarkistamassa tilanne. Asukkaille voidaan antaa myös ilmoitus esimerkiksi avoimesta ikkunasta tai ovesta heidän mennessään nukkumaan.

Ikäihmiset tarjoavat tukipalveluja alueen iäkkäille ihmisille

District Support 4 Older People on vapaaehtoisorganisaatio, jossa ikäihmiset tarjoavat tukipalveluja alueen toisille iäkkäille ihmisille. Toiminta perustuu osallistujien vapaaehtoisuuteen sekä eri tavoin toteutettavaan varainkeruuseen. Organisaatio tarjoaa iäkkäille muun muassa seuraavia palveluita:

– kaupungin keskustassa toimisto, jossa henkilöitä paikalla avustamassa arkisin
– tietokoneen käytön kurssit
– care & repair, pienten huoltotoimenpiteiden hoidot, kuten nurmikon leikkuu
– trusted traders, isompien huoltojen tekemiseen lista luotettavista toimijoista
– Fáilte Isteach, maahanmuuttajien kielikurssi.

Näiden palvelujen hoitamisen lisäksi vapaaehtoiset soittavat joka aamu läpi noin 70 henkilön listan ja kysyvät vointia ja kuulumisia. Jos soittolistalla olevaa ei saada kiinni, yrittävät he päivän mittaan soittaa tälle tai tämän naapureille uudestaan. Järjestön vapaaehtoiset kertoivat että sadat alueen asukkaat käyttävät soittopalvelua erityisesti yksinasuvien turvatoimena.

Toimistolta saa apua esimerkiksi  laskujen maksamiseen ja lomakkeiden täyttämiseen. Siellä voi myös poiketa kupillisella teetä, jos kaipaa seuraa päivän aikana.

Omaa taidetta vanhainkodin seinillä

Vierailimme myös Trimin kaupungissa Dundalk Institute of Technology’sta  valmistuneen hoitotyön maisterin johtamassa St. Joseph’s Care Unit -vanhainkodissa, jossa tehdään parhaillaan muutostöitä tilojen päivittämiseksi nykyvaatimusten mukaisiksi. Suurin fyysinen muutos on oma yksityinen huone jokaiselle asiakkaalle. Seinillä oli asukkaiden tekemiä taideteoksia ja huoneissa hieman omia kalusteita. Vanhainkodissa oli myös dementiapotilaiden osasto, jonne saattoi tulla myös vain päivähoitoon.

Lue myös irlantilaislehden juttu SAMKin ryhmän vierailusta District Support 4 Older People’ssa. [linkki tulossa]

Teksti: Meri Olenius, Tommi Lehtinen ja Andrew Sirkka

Kuvassa District Support 4 Older People vapaaehtoisorganisaation väkeä sekä samkilaisia marraskuisella vierailulla.