KUUKAUDEN KUVA: Isoveljen syli

Paula Majuri: Isoveljen syli, öljyvärimaalaus 45 x 60 cm, 2014.
”Tällä hetkellä eniten kiinnostaa maalaaminen. Aikoinaan hain opiskelemaan Kankaanpään taidekouluun kuvanveiston vuoksi, mutta maalaaminen vei voiton. Muotokuvamaalaaminen on nyt suuri intohimoni. Hyviä malleja ja inspiraation lähteitä ovat omat lapset ja lähellä oleva luonto. Viimeisimmissä maalauksissani olen keskittynyt öljyvärimaalaamiseen. Öljyvärimaalaaminen kerrostekniikalla on hyvin haastavaa, mutta lopputulos palkitsee. Etenkin muotokuvamaalaamisessa kerrostekniikalla saa erityisen elävän näköistä jälkeä.

Haaveena on myös tehdä seinämaalauksia tai muita suuria teoksia. Suuria teoksia maalatessa tuntee helposti itse olevansa osa maalausta. Maalausten koko on mietittävä järkevästi nyt kun työhuoneen koko ei ole kovin suuri. Tulevaisuudessa teemme vanhaan piharakennukseen isomman ateljeen, jossa on mahdollista toteuttaa suurempia maalauksia ja veistoksiakin.

Isoveljen syli -teos on kuva omista pojistani. Siihen on ikuistettu hetki, jona isoveli pitää ensimmäistä kertaa sylissään kahden päivän ikäistä pikkuveljeään.”

Paula Majuri on syntynyt Oulunsalossa vuonna 1985. Hän asuu perheensä kanssa vanhassa hirsitalossa Parkanon maaseudulla. Majuri on valmistumassa kuvataitelijaksi keväällä 2015.

> Paula Majuri, paula.majuri@hotmail.com

KUUKAUDEN KUVA: Paikkoja, joissa olemme olleet, joita emme enää muista

Janelin Kinnunen: Linnun sulilla päällystetyt korkokengät. Yksityiskohta installaatiosta ”Paikkoja, joissa olemme olleet, joita emme enää muista”, 2014. Kuva: Janelin Kinnunen.

Janelin Kinnunen (s. 1984) opiskelee kuvataidetta kolmatta vuotta Kankaanpäässä. Hänen teoksensa ovat usein sekoituksia erilaisista tekniikoista: installaatioista videoihin ja miniatyyriteoksista kollaasinomaisiin teippimaalauksiin. Kuvan installaatio on nimeltään ”Paikkoja, joissa olemme olleet, joita emme enää muista”. Siinä hän kuvaa ihmisen mahdottomuutta todella päästä takaisin siihen hetkeen, joka on joskus ollut. Se on samanaikaisesti sekä äärettömän surullista, mutta myös kaunista. Vaikka siitä hetkestä olisi todisteena valokuva, on sekin vain yksi tapa vääristää mennyt. Muisti on olemukseltaan myös valikoiva ja sidoksissa identiteettiimme. Muistammeko sen minkä haluamme muistaa ja kun emme enää muista, keitä silloin todella olemme? Teoksessa nivoutuu yhteen myös ympäristön ja ihmisen suhde toisiinsa. Kuinka suuri vaikutus on elinympäristöllä siihen, keitä olemme ja miten arvomaailmamme rakentuu? Installaatio koostuu untuvilla päällystetystä ovesta, sulkakengistä ja ikkunakehyksiin kiinnitetystä valokuvateoksesta..

> janelin.kinnunen@gmail.com, janelinkinnunen.com

Kuukauden kuva: Aino-Maria Myllykosken totuudet, osa 2

Maire Karuvuori: perfomanssi, kesto 5 min, Kankaanpäässä keväällä 2013. Kuvat: Amandus Pedaspea.

Kaikenlainen ajatusten ohjaaminen ja muukin saarnaaminen performanssin keinoin on paitsi lähes mahdotonta, myös täysin tarpeetonta. Yleisö näkee esityksestä joka tapauksessa olennaisen. On turha yrittää korostaa tai peittää mitään. Aiemmin saatoin hakemalla hakea tärkeää aihetta. Nyt osaan antaa arvoa sellaisillekin asioille, jotka ovat minulle arkipäiväisiä. Voin tehdä esityksen dementoituvasta naispastorista, joka pelkää Obamaa ja Osamaa sekä laskee kalenterinsa sivuilla pedon lukuja, sillä siitä tiedän jotakin. Tähän perustuu sarja ”Aino-Maria Myllykosken totuuksia”.

En tee henkilökohtaisia terapiatöitä, vaan kyse on aina kommunikaatiosta.  Minua ohjaavat intuitio, luottamus, rohkeus ja rakkaus, tärkeimpänä rakkaus, josta syntyy kaikki muu. Käsittelen ihmisiä ja aiheita lempeästi, rakkaudella. Samalla koen saavani tosi paljon siitä rakkaudesta takaisin. Olen lempeä myös itseäni kohtaan. Kaikkein ihanin ja sitä kautta paras teos, minkä voisin tehdä, olisi sellainen, jossa yleisö saa multa jonkin lahjan.

Minulla on ollut sekä pitkäkestoisia, usean tunnin esityksiä, joissa yleisö on hyvinkin läsnä ja kaikki perustuu vuorovaikutukseen, mutta myös videoperformansseja ja show-henkisiä lavaesityksiä, joissa yleisö lähinnä vastaanottaa. Yleisö on aina syy esitykseen.

Maire Karuvuori on syntynyt 1984 Helsingissä.
> mairekoo.wix.com/mairekoo

 

Kuukauden kuva: Taiteilija

Merilii Simonen: Taiteilija, serigrafia seitsemälle vedosarkille, n. 0,5m x 4,9m, 2013

”Tämän hetken teokset syntyvät elämän luonteesta ja epätoivoisista yrityksistä hallita sitä. Pyrin yksinkertaistamaan monisäikeiset ajatukset ja tunteet visuaalisuudeksi.

Yhä uudelleen ja uudelleen huomaan palaavani luontoon – maan, ilman, tulen ja veden maisemiin. Sieltä saan kuvallisen ilmaisuni perustan. Tietyt, luonnosta tutut elementit ovat viime aikoina toistuneet töissäni symboloiden muun muassa muutosta ja pysyvyyttä.

Mahdollisuuden vierittäminen katsojalle on kuitenkin yksi kantavista voimista tekemisessäni. En tahdo liiaksi rajata taidettani omiin lähtökohtiini, vaan tahdon sen lopulta olevan juuri sitä, mitä kukin siinä näkee.

Grafiikan tekniikoista olen löytänyt sydämen valitukseni serigrafian. Sen lisäksi hyödynnän vaihtelevasti muitakin menetelmiä, kuten valokuvaa ja akryylimaalausta.”

Merilii Simonen on syntynyt vuonna 1991 Porissa, ja opiskelee viimeistä vuottaan taidegrafiikkaa kuvataiteen koulutusohjelmassa.

Kuvassa on osa alunperin pystysuuntaisesta teoksesta.

Kuukauden kuva: Hahmo

Tapani Saraste: Hahmo. Öljyvärit mdf-levylle, 2013.

Tapani Saraste on syntynyt 1985 Oulussa ja opiskelee tällä hetkellä kuvataiteilijaksi SAMKissa, erikoistuen maalaustaiteeseen. Isona hänestä tulee taikuri.

Tapanin työskentelyssä ovat vahvasti läsnä poikkitaiteellisuus ja -tieteellisyys. Hän pyrkii toimimaan visuaalisen alan asiantuntijana jatkuvasti muutoksessa olevassa taiteen ja viestinnän kentässä. Luovalla alalla kokemuksen luonnollisuus ja etääntynyt tutkiva lähestyminen kulkevat käsi kädessä. Joskus hän räiskii maalia yhteistyössä vaikkapa musiikkiterapeutin kanssa, joskus hän linnoittautuu työhuoneelle kirjoittamaan ja lukemaan alan uusia julkaisuja.

Vahvoja teemoja Tapanin ilmaisussa ovat kommunikaatio, transformaatio ja yksilön rooli nykyisessä kansainvälistyneessä kulttuurissa ja ympäristön asettamissa haasteissa.

Kuukauden kuva: Suojelija

Reetta Partanen: Suojelija, sekatekniikka, 2013.

Reetta Helmi Partanen on syntynyt 1982 Iisalmessa ja opiskelee SAMKissa kuvataiteilijaksi, erityisesti kuvanveistoa. Reetta on myös sosionomi (AMK) ja suorittaa kuvataideterapian erikoistumisopintoja.

– Kuvanveistossa nautin erityisesti luovan prosessin yhdistymisestä käsillä tekemisen taitoihin. Käytän teoksissani usein kierrätys- ja luonnonmateriaaleja ja veistoksiini päätyykin aarteita, joita löydän luonnossa ja kirpputoreilla liikkuessani tai joita hyödynnän arkipäivän elämässäni.

– Teosteni teemat löytyvät kohtaamisista ihmisten ja ympäristön kanssa, muutoksesta sekä omasta kokemuksestani ihmisenä olemisesta. Teoksissani voi olla esimerkiksi osia unimaailmastani tai tarinoista, joita olen sosiaalialalla kohdannut. Taiteen tekeminen on minulle halua kommunikoida itseni ja ympäristön kanssa, saada ja antaa kysymyksiä ja oivalluksia vastausten sijaan. Koska ensikokemus taiteen kanssa tapahtuu usein tunne- ja aistitasolla puhe- ja älytason sijaan, välillä teos yllättää kokijan ja tekijänsäkin.

 

Alinen

Teostiedot: Alinen. Monotypia, tussi, 2013, 60cm x 87cm

Tekijä: Kerttu Helena Sallinen on syntynyt 1989 Vihdissä. Valmistunut SAMKista kuvataiteilijaksi 2013.

– Työskentelyni lähtökohtana toimii ihmisen psyyke, luontosuhde ja alitajunnan maailma. Lähestyn näitä aiheita eri menetelmin maalaamisesta grafiikkaan ja yhdistelmätekniikoihin. Työn aiheesta ja ilmaisusta riippuen lopputuloksena on maalaus, vedos, printti jne. Tällä hetkellä työni käsittelevät unimaailmaa: tapaa, jolla ihminen käsittelee muistojaan ja tunteitaan alitajunnassaan ja sitä, miten ne heijastuvat unissa.

Lisätietoja: kerttu.sallinen(at)kolumbus.fi  p. 0400 768 242

Sweet home inside outside

Viljami Heinonen: Sweet home inside outside, 145 x 160 cm, akryyli ja spray kankaalle, 2013.
Viljami Heinonen, syntynyt 1986 Tampereella. Kotipaikka Vesilahti. Valmistunut SAMKista kuvataiteilijaksi 2012.

”Työskentelen mielelläni isoille maalauspohjille, joiden avulla pyrin mahdollistamaan rennon ja fyysisen otteen maalatessani. Tasapainottelen kontrollin ja intuition välissä. Intuitiivinen työskentely mahdollistaa tunnelatauksen esiintuomisen, mutta visuaalisesti eheään kokonaisuuteen pyrittäessä on myös osattava pysähtyä järkeilemään. Maalaan enimmäkseen akryyliväreillä käyttäen mukana muun muassa paperikollaasi-tekniikkaa ja spray-maaleja. Teosteni aiheet ja sisältö vaihtelevat teossarjoittain. Uusimmissa maalauksissani käsittelen mm. rakenteellisuutta ja luhistumista, järjestyksen ja epäjärjestyksen vastakohtaisuutta.”

Lisätietoja: viljami.heinonen(at)gmail.com, p. 0400 625 905.

Viljami Heinonen yhteisnäyttelyssä Poriginal Galleriassa Porissa 8.3.-26.3.