Opiskelijat oppivat kansainvälistä myyntityötä ”kädet savessa”

Yksikin uusi asiakas on kilpaillulla alalla iso juttu. SAMKin opiskelijat ovat oppineet kansainvälistä myyntityötä kuumottavin korvin.

Ihan alkuun Tero Tuomi, opettaja SAMKista, maalaa näkyviin ison kuvan Suomen taloudellisesta tilanteesta. Vientiteollisuus on haasteissa. Tuomen johtopäätös ruohonjuuritasolle on se, että nyt pitää tehdä ja toimia. Tutkimuksilla ja selvityksillä on paikkansa, mutta ne eivät meitä pelasta.

– On hyviä tuotteita, sitä ilosanomaa pitää levittää.

Tero Tuomi

Pienillä yrityksillä ei ole resursseja ja aikaa tehdä myyntityötä ulkomaille, silloinkaan kun on tahtoa.

Tuomen vetämällä kansainvälisen markkinoinnin opintojaksolla mentiin keväällä seitsemään satakuntalaiseen yritykseen. Opiskelijat tekivät vientisuunnitelman ja lähes kaikille myös myyntimanuaalin. Muutama yritys sai oheistuotoksena esitteitä ja youtube- ja slideshare-työkaluja eri kielillä. Puolet kurssista oli kuitenkin ”raakaa myyntityötä”.

– Miksi me tehdään tätä? Me harjoitellaan opiskelijoiden kanssa. He saavat itseluottamusta, kun huomaavat, että myynti ulkomaille ei ole mitään sen ihmeellisempää kuin toisen ihmisen lähestymistä, sanoo Tuomi.

Luurin toisessa päässä voi olla vaikka huono päivä.

– Turpaan tulee monta kertaa, mutta ei se sua tapa. Jos se, kelle soitan, ei nyt leiki mun kanssa, niin leikkisikö kuukauden päästä.

 

Myytävänä konepajan kuljettimia ja ruukin matkailutuotteita

Yksi mukanaolevista yrityksistä on Konepaja Wingmet Pomarkusta. Selkeä lähtökohta opiskelijoiden kanssa toimimiselle on, että siitä on hyötyä. Sitä taas ei voi tietää ennakolta.

Vaikka työ on kesken, toimitusjohtaja Petri Wingström puhuu opiskelijoiden kanssa tekemisen puolesta.

– Voi olla ennalta tietämättä vaikka kuinka suuri hyöty. Kilpaillulla alalla yksikin uusi asiakas, jos se saadaan tätä kautta ja vaikka jostain ihan uudesta suunnasta, on kuin lottovoitto, sanoo Wingström

Wingström pitää yritykselle ilman muuta tärkeänä sitä, että tehdään ja kokeillaan, vaikka aina ei onnistuttaisi. Samalla opiskelijoilla on tilaisuus hankkia kannuksiaan.

Ahlströmin ruukki Noormarkussa edustaa toisenlaista yritystä. Siellä opiskelijat kokosivat listan ranskalaisista ja ruotsalaisista yrityksistä ja soittivat heille myydäkseen ruukin majoitus-, kokous- ja ravintola- ja luontopalveluja sekä erilaisia kulttuurikierroksia.

– Saimme heiltä mittavat yhteystietolistat, joita voimme hyödyntää jatkossa, kun mietimme kansainvälistä markkinointiamme, kertoo myyntipäällikkö Milla Laurila.

– Olimme erityisen iloisia, että opiskelijat käänsivät esitteemme ja myyntikirjeemme ranskaksi. Niille on käyttöä vielä pitkäksi aikaa. Opiskelijoilla on usein uusia ja freshejä oivalluksia, jotka ovat aina tervetulleita.

Ruukilla tehdään mielellään yhteistyötä opiskelijoiden kanssa.  Jatkossa toimeksiannoissa supistetaan kuitenkin kohderyhmää.

– Keskitymme vain yhteen palvelutuotteeseen, jonka ympärille on helpompi koota lisämyyntiä

Jatkoa seuraa. Kurssi käynnistyy toista kertaa tammikuussa 2017.

Teksti: Anne Sankari, kuva: Ahlströmin ruukit

Norjan offshoressa mahdollisuuksia suomalaisille

Offshore-teollisuus on Länsi-Suomessa merkittävä teollisuuden ala. Alihankkijoilla on omat riskinsä.
– Saattaisi olla paikallaan, että yritys toimittaisi tuotteensa suoraan ulkomaille. Näin ei ole ollut muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, kuvaa tilannetta Teemu Santanen.

SAMK on aloittanut offshore-hankkeen, jonka tavoitteena on löytää Norjasta sellaisia tuotteita, joita alihankkijat täällä voivat tehdä.
– Tämä on projekti, jossa autetaan luomaan kontakteja ja annetaan koulutusta, sanoo Anssi Pajala.

Lue koko haastattelu yhteystietoineen.

Kuvassa Teemu Santanen (vas.) ja Anssi Pajala. Kuva: Anne Sankari

 

Lue myös Agora-lehden näköislehti verkossa

Lue uusin Agora printtinä tai netissä.

Lue toimitusjohtaja-rehtorin puheenvuoro printistä.

Fiksun kaupungin fiksu kampus

Ammattikorkeakoulut lisäävät alueen vetovoimaa ja kilpailukykyä

Satakunnassa eniten opiskelijoiden ja yritysten yhteistyötä

Suomen Yrittäjien jäsenistölle toteutetun kyselytutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulut lisäävät alueidensa kilpailukykyä ja vetovoimaa. Suurin osa yrityksistä oli sitä mieltä, että ammattikorkeakoulut vaikuttavat myönteisesti työllisyyteen ja uuden yrittäjyyden luomiseen alueellaan. Satakunnassa on Suomen maakunnista eniten opiskelijayhteistyötä yritysten kanssa.

Lue lisää tutkimusraportista.

Vierivä kivi ei sammaloidu

SAMKin Agora-lehti kertoo arkisesta tekemisestä, siitä mitä tapahtuu opetus-, tutkimus- ja kehittämistyössä. Ssiis samkilaisten yhteistyöstä työelämän ja korkeakoulu- ja muiden kumppaneiden kanssa.

Perinteisessä painetussa Agorassa – ja sen verkostakin luettavissa olevassa PDF-versiossa annamme katsauksen SAMKiin neljä kertaa vuodessa. Verkkolehti kertoo monista asioista lisää. Lisäksi siihen mahtuvat ja ehtivät tuoreet uutiset.

Paperilehden pääkirjoituksessa puhuin uteliaisuudesta, oppimisesta ja tiedonhalusta. Siitä on kyse myös täällä – tässä kohdin, kun vasta kokeilemme uutta ja tietysti myös jatkossa. Tarkoitus ei ole myöhemminkään jämähtää. Palautetta saa antaa nyt ja jatkossa.

Anne Sankari,
päätoimittaja