Yhteistyön Satakunta -seminaari mahdollisti järjestöjen ja kuntien välisen vuoropuhelun

Iloista puheensorinaa, Parastamistorin antimia ja yhteinen vankka visio toimivasta maakunnasta – tervetuloa Yhteistyön Satakunta -seminaariin. Tästä artikkelista voit lukea koosteen syksyn 2015 tapaamisesta. Seuraava, kolmas, kunta-, maakunta- ja järjestötoimijoiden yhteinen seminaari on sovittu SAMKin Tiilimäen kampukselle 15.9.2016.

Vuoden 2015 seminaarin tavoite oli yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen sekä yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kesken, tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksia ennakoiden.

Minuun kolahti: ryhmät nostivat esiin kohokohtia.

Asiantuntijapuheenvuoroilla ajatustyöhön

Jaakko Viitala Satakunnan Järjestöyhteistyöryhmästä (JYTRY) siteerasi avauspuheenvuorossaan Jari Sarasvuota: työ on toimintaa, jolla pyritään lisäämään toisten hyvinvointia. Viitala totesi hyvien suunnitelmien jäävän valitettavan usein käsittelemättä. Hän painotti, ettei hyvien ideoiden haaskaamiseen ole enää yhteiskunnallamme varaa.

YTT Juha Heikkala (Valo ry) puhui ennakoinnista, johon kuuluu tulevaisuuskuvien luominen ja johon liittyy epävarmoinakin aikoina tietty yhteiskunnan pysyvyys. Heikkala painotti, että nyt on erityinen aika yhteiskunnassamme, aika jona tarvitaan yhteisiä, ihmisiä kokoavia foorumeja – kuten Yhteistyön Satakunta -tilaisuus.

– Tulevaisuus ei ole päälle tuleva juna, vaan se on tehtävä, Heikkala muistutti puheenvuorossaan. Suuria muutoksia tapahtuu Heikkalan mukaan jatkuvasti. Hän listasi muun muassa vapaaehtoistoiminnan jatkuvan lisääntymisen, väestön muuttamisen maaseudulta kaupunkeihin sekä sosiaalisen median käytön lisääntymisen. Heikkala painotti tulevaisuuden olevan mahdollisuus, johon jokaiselle tulee antaa tilaisuus osallistua matalalla kynnyksellä.

Porin kaupungin kehittämispäällikkö, VTT Timo Aro alusti aiheesta ”Kuntalaisten hyväksi yhteistyötä – miten järjestöt voimavaraksi”. Tulevaisuuden kuntien toimintaympäristö muuttuu globaalien ja kansallisten muutoshaasteiden johdosta. Tärkeintä onkin tietää, mihin suuntaan oma kunta muuttuu ja millainen palvelurakenne siellä on. Näin järjestöjen on helpompi miettiä sopivia yhteistyömuotoja oman alueensa edustajien kanssa. Aro totesi yhdeksi järjestöjen merkittävimmäksi tehtäväksi hiljaisten äänten esille tuomisen.

Tulevaisuuden Satakunnan suunnittelua

Satakunta on ainutlaatuinen maakunta – tästä kertoo oma Satakunnan järjestöstrategia 2035. Sen tarkoitus on olla maakunnan yhdistys- ja vapaaehtoistoimijoiden pitkän tähtäimen suunnitelma, jossa näkyy yhteinen ymmärrys ja näkemys tulevaisuudesta. Keskeisenä osana näkyvät yhteiset toimintaa ohjaavat arvot sekä visio ja toimintalinjat, joilla tulevaisuuden toimintaympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin pystytään vastaamaan. Erityisen huomioitavaa tulevaisuuden kannalta on aktiivisten vapaaehtoistoimintaan osallistuvien määrä. Länsi-Suomessa osallistutaan muuta maata enemmän vapaaehtoistyöhön.

Ryhmätöiden tekemistä ja tulevaisuuden suunnittelua.

Elinvoimainen, yhtenäinen ja tunnustettu yhdistys- ja vapaaehtoistoiminta verkostoituneessa Satakunnassa edellyttää järjestöiltä yhteisvastuullisuutta. Seminaarissa näkyi, kuinka kolmannen sektorin toimijat ovat ottaneet haasteen vastaan ja pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa muuttuvassa yhteiskunnassa.

Yhtenä esimerkkinä nousi kolmannen sektorin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö: opiskelijoiden mukaan ottaminen vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan. Muun muassa tällä tavoin tuodaan järjestö- ja vapaaehtoistyötä tunnetuksi nuorille aikuisille ja luodaan jo opiskeluaikana mahdollisuus verkostoitua oman alueen järjestöjen kanssa. SAMKin sosionomi- ja hoitotyön opiskelijat suorittavat opintoihinsa kuuluvasti vapaaehtoistyötä oppiakseen järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä tiedostaakseen vapaaehtoistyön merkittävyyttä.

Tuloksia saatiin

Ryhmätyössä oli mukana kymmenen ryhmää, jotka työskentelivät aamupäivän aikana Heikkalan alustuksen pohjalta. Ryhmissä nostettiin esiin vapaaehtoisjärjestöjen roolien kirkastaminen ja muutos.

Tämän avulla pyrittäisiin selventämään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työalueet. Iltapäivällä pohdittiin tilaisuudessa esille tulleita kohokohtia ja sitä, mihin mahdollisuuksiin tai haasteisiin käytännössä tartutaan ja mitä lähdetään viemään eteenpäin. Pohdinnoissa korostuivat verkostoituminen ja uudet toimintamallit. Kaksi ryhmää sopi tapaamisen verkostoitumisen tehostamiseksi.

Iltapäivän ryhmätyötulosten esillepanoa

Opiskelijat kokivat olevansa etuoikeutettuja päästyään osallistumaan Yhteistyön Satakuntaan heti opintojensa alettua. Samaan pöytään pääseminen ja Satakunnan tulevaisuudesta keskusteleminen vaikutusvaltaisten satakuntalaisten kanssa oli hieno kokemus.

Suuri osa osallistujista toivoi perinnettä jatkettavan vuoden päästä uudella kokoontumisella. Tapahtumaan osallistuneista 26 % oli miehiä ja 74 % naisia. Kaiken kaikkiaan osallistujia oli jopa 110 – moninkertaisesti edellistä seminaaria enemmän.

Lopuksi osallistujat vastasivat kyselyyn seminaarin kehittämiseksi. He antoivat kouluarvosanaksi 8,7, ja 51 % ilmoitti osallistuvansa ensi vuonna järjestettävään seminaariin, 49 % mahdollisesti osallistuvansa. Osallistujat kertoivat saaneensa runsaasti uusia ideoita oman järjestönsä toiminnan parantamiseksi sekä uusia kontakteja verkostoitumista varten.

—
Yhteistyön Satakunta tarjoaa avoimen foorumin keskinäiseen vuoropuheluun sekä mahdollisuuden vertaisarviointiin. Jokaisella toimijalla on tilaisuus ottaa käyttöön muiden hyväksi havaitsemia toimintakäytäntöjä, ja muokata ne omiin tarpeisiin sopiviksi.

Parastamistorilla tapahtuman osallistujat kiertelivät tutkiskellen kojuja, joissa kerrottiin järjestö- ja vapaaehtoistyön onnistuneista saavutuksista. Mukaan tarttui esite jos toinenkin ja erityisesti käyntikortteja vaihdettiin tiuhaan tahtiin.

Seminaari järjestettiin SAMKin Tiilimäen kampuksella. Järjestäjänä toimi Satakunnan Järjestöyhteistyöryhmä.

Teksti: Tapio Myllymaa, Lehtori, KM, Hanna Rautava-Nurmi, Lehtori, TtM, sekä hoitotyön opiskelijat Pekka Frantsi, Toni Lempinen, Helena Lindberg ja Tiia Mannonen
Kuvat: Kirsi-Maria Rantonen

Terveysala haki simulaatio-opetuksen ideoita Skotlannista

Robert Gordonin yliopistossa käytetään vapaaehtoisia siviilejä hoitotyön kliinisiä taitoja simuloitaessa. Satakunnan ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa simulaatiovälitteistä oppimista hiotaan osaksi opiskelijan oppimisprosessia koulutuksen alusta alkaen. Simulaatio-opetuksen kehitystyössä luodaan sekä rakennettua oppimisympäristöä että erilaisia simulaatio-opetuksen pedagogisia ratkaisuja.

Simulaatio-opetusta kehittäville opettajille tarjottiin mahdollisuutta lähteä tutustumaan yhteistyöyliopiston ratkaisuihin.  Kaksi meistä tarttui tilaisuuteen. Valitsimme kohteeksi Skotlannissa sijaitsevan Robert Gordonin yliopiston. He ovat kehittäneet simulaatio-opetusta omassa hoitotyön koulutusohjelmassaan jo vuosia.

Opimme paljon. Ymmärsimme myös nopeasti, että esimerkiksi heidän erittäin mielenkiintoinen systeeminsä vapaaehtoisten siviilein hyödyntämiseksi simulaatio-opetuksessa ja opiskelijan oppimisprosessin tukena edellyttää yliopistolta merkittävää panostusta resursseina sekä sitoutuneita opettajia ja huolellisesti suunniteltua toimintaohjelmaa systeemin pyörittämiseksi.

Simulaatiotilanteen toimintaympäristö muokkautuu

Robert Gordonin yliopistossa simulaatio-opetus on jo vakiinnuttanut asemansa tuettaessa hoitotyön opiskelijan ammatillista kasvua ja kliinisten taitojen oppimista. Simulaatio-opetus tapahtuu Hoitotyön ja sosiaalityön kliinisten taitojen keskuksen (The Faculty of Health and Social Care Clincal Skills Centre) omassa rakennetussa simulaatio-oppimisympäristössä. Ympäristö on muunneltavissa joustavasti kulloisenkin tarpeen mukaan vaikkapa kodinomaisesta ympäristöstä synnytyssaliin tai vakavasti sairaan potilaan tehohoitohuoneeksi.

Rakennetun oppimisympäristön ohella simulaatio-opetuksen kokonaisuudesta erityisen mielenkiintomme kohteeksi nousi vapaaehtoisten siviilien osaamisen hyödyntäminen ja tähän luotu toimintamalli. Heillä vapaaehtoisille siviileille annetaan erilaisia rooleja näyteltäväksi – aina todellisuutta jäljittelevissä, vaihtelevissa toimintaympäristöissä. Vapaaehtoisen näyttelemä rooli voi olla esimerkiksi kotona yksin asuva toimintakyvyltään rajoittunut vanhus, joka on kaatunut, loukannut itsensä ja makaa sotkun keskellä oksennettuaan lattialle.

Vapaaehtoinen näyttelee roolin saamansa ohjeistuksen mukaan ja opiskelijan pitäisi osata auttaa vanhusta ja hoitaa tilanne opiskelemansa teorian ja harjoittelemiensa taitojen avulla. Vapaaehtoisena toimivat henkilöt ovat pääasiassa eläkeläisiä. Usein he ovat itsekin työskennelleet terveysalan tehtävissä. He viihtyvät hyvin tutussa ja turvallisessa simulaatioympäristössä ja osallistuvat vuodesta toiseen mielellään ja sitoutuneesti uusien sairaanhoitajasukupolven ammattitaidon kehittämiseen. He matkustavat kotoaan jopa kymmeniä kilometrejä yliopistolle osallistuakseen simulaatiotilanteisiin.

Simulaatiotilanteiden toimintaympäristö toimii kohtaamispaikkana yliopiston, yhteiskunnallisen todellisuuden ja ihmisten arjen välillä ja luo toden totta hoitotyön opiskelijoille edellytykset saada todellisuuden mukaisia oppimiskokemuksia.

Yhdessä vapaaehtoisten kanssa kohti hoitotyön kliinisten taitojen osaamista

Kliinisten hoitotyön harjoittelupaikkojen riittävyydessä Robert Gordonin yliopistolla on samat haasteet kuin suomalaisilla koulutusorganisaatioilla.  Yksinkertaisesti kliinisiä hoitotyön harjoittelupaikkoja eri lääketieteen erikoisaloilla ei ole tasaisesti eikä riittävästi tarjolla kaikille opiskelijoille. Lisäksi asiakas- tai potilasturvallisuuden näkökulmasta on paljon hoitotyöntaitoja ja hoitotilanteita, joita ei voi harjoitella ensimmäistä kertaa reaalielämässä.

Robert Gordonin yliopiston ratkaisu näihin käytännön haasteisiin on ollut simulaatio-opetuksen yksikön perustaminen. Perustamisen taustalla on upea idea yhdistää opetus, oppiminen, tutkimustyö, käytännön työelämän tarpeet sekä yhteiskunnan tarpeet toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Toimintamallissa kaikkien osa-alueiden toimijat ovat aktiivisia, tekevät yhteistyötä, tulevat kuulluksi, saavat mahdollisuuden vaikuttaa ja siten myös hyötyvät yhteistyöstä. Sektorit ylittävän yhteistyön näkökulmasta erityisesti vapaaehtoisten käyttäminen ilman palkkaa apuna simulaatio-opetuksessa on kiehtova ajatus.

Valikoituminen vapaaehtoiseksi, vapaaehtoisena toimiminen, tehtävään kouluttautuminen ja erityisesti vapaaehtoisista tai heidän reservistään huolehtiminen erilaisten fasiliteettien avulla (aikataulut, yhteyshenkilöt ja yhteydenpidon helppous, matkalippuja tarjolla, juhlat kerran vuodessa, kahvia tarjolla jne.) on vakiinnutettu toimivaksi systeemiksi. Se on myös dokumentoitu käsikirjaksi.

Robert Gordonissa vapaaehtoisten käyttäminen opetuksen ja oppimisen tukena on osoittautunut tutkitusti vaikuttavaksi toiminnaksi. Sen kautta saadaan myös varmuutta siihen, että opiskelijat oppivat koulutuksensa aikana asioita, joita he tarvitsevat työelämässä.

Teksti: Sirpa Kangas-Dahl & Kirsti Virta, hoitotyön opettajia
Kuva:  Veera Korhonen (SAMKin sairaanhoidon aikuisopiskelijoita talvella 2015)