Peda-Agora: yhteisopettajuudesta voimaa

Opettajan ei tarvitse opettaa yksin. Yhteistyö teettää alkuun enemmän töitä, mutta on parhaimmillaan hyvin antoisaa. Onnistuneiden kokemusten jälkeen yhdessäopettamisesta ei luopuisi mistään hinnasta. Mutta mikä vie hyviin kokemuksiin? Ainakin h yvä suunnittelu ja käytännöistä sopiminen ovat tärkeitä.

Joukko SAMKin opettajia kokoontui jakamaan omia kokemuksiaan yhteisopettajuudesta ja muusta yhteisasiantuntijuudesta Peda-Agoraan 4.2. Peda-Agora on samkilainen konsepti, jossa opettajat jakavat osaamistaan ja erilaisissa kokeiluissa ja projekteissa saamiaan kokemuksia toisilleen. Runebergin päivän aattona puhuttiin kuin ”ruuneperit”, mutta toki asiaa.

Yhteisopettajuudessa on erilaisia mahdollisuuksia jakaa työtä.  Aina ohjaajan roolissa ei myöskään ole ainoastaan varsinainen opettaja, vaan ohjaavaa asiantuntijuutta voi tulla yrityksistä tai muilta yhteistyökumppaneilta.

Matkailun opettaja Maaria Berg kertoi kokemuksistaan matkailun opiskelijoiden ja alan yrittäjien tuotepakettisuunnittelussa. Kun opinnot viedään ulos luokkahuoneista, kohdataan tietyt haasteet, joita työelämässä aina on. Yrittäjien tilanteet muuttuvat, joten aloitettu tehtäväkin voi vaihtua lennosta.

Mirka Leino, automaatioteknologian opettaja, puolestaan kertoi useammasta opintojaksosta, joita hän toteuttaa eri kollegojen – muun muassa Hannu Asmalan, Timo Suvelan ja Ismo Trastin kanssa – ja usein myös eri yritysten kanssa. Yksi esimerkki on hyvinvointiteknologian ylempi AMK -koulutus. Perinteiset luentomateriaalit ovat luettavissa verkossa, ja perjantaille sijoittuvina lähipäivinä tehdään muuta.

– Päivät ovat olleet todella antoisia. Ei ole kertaakaan ollut sellaista päivää, etteikö viikonlopun aikana olisi tullut useita sähköposteja, sanoo Leino.

Opiskelijat ovat kertoneet innostuneensa ja etsineensä tietoa ja ehdottavat mitä muuta voitaisiin tehdä.

Yhteisopetuksessa voidaan antaa paljon enemmän tarjolle yhdelle opintojaksolle.

– Fokus on koko ajan tulosten tuottamisessa. Miten tuotetaan opintopisteitä, tuloksia yritykselle, käytännön kokemusta opiskelijoille? Ja vaihtelua itselle, naurahtaa Leino.

Teksti: Anne Sankari

 

 

Majoitusasiakkaiden tarpeet muuttuvat – entä Porin matkailu?

Sänky ja aamupala eivät enää riitä, vaan hotellivierailun pitää olla kokemus jo itsessään. Uusimpia trendejä ovat esimerkiksi erilaiset teemahuoneet sekä hotellit että hyvin kotoisat motellit. Kuinka uusiin trendeihin kyetään Porissa vastaamaan ja kuinka niitä kyetään käyttämään hyödyksi?

SAMKin kolmannen vuoden matkailun opiskelijat kokoontuivat lokakuussa yhdessä opettajien, Porin seudun matkailuyrittäjien ja muiden Porin seudun matkailussa työskentelevien kanssa paneelikeskusteluun majoitusalan asiakkaiden muuttuvista tarpeista, niihin vastaamisesta ja yhteistyön kehittämisestä matkailualan yritysten kesken.

Porin alueella trendien mukana meneminen on haastavaa, ja kaikki eivät siihen tällä hetkellä kykene.  Ratkaisuna nousivat esiin parempi kommunikointi yritysten välillä, enemmän suuria tapahtumia Porin talveen sekä yksilöllinen ja hyvä asiakaspalvelu. Opiskelijat toivoivat myös enemmän huomiota nuorille asiakkaille, esimerkiksi tarjoamalla opiskelijoille majoitustarjouksia.

Kuvat ja teksti: Jenna Hietavirta

Kuvassa: Panelistineina Tiedepuistossa Marika Goman (Country Spa & Resort Grankulla), Juho Anttila (Kartano Hostel Anttilan tila), Seppo Mäki-Ullakko (Yyteri Hotel & Spa), Maria Suomivirta (Porin seudun matkailu Oy Maisa) ja Riina Ojanen  (Original Sokos Hotel Vaakuna Pori)

Paneelikeskustelut tarjoavat mahdollisuuden opiskelijoille ja yrittäjille tarjota uusia tuoreita ideoit, ja jakaa ajankohtaista tietoa.  Paneeleita järjestetään mahdollisesti jälleen tulevaisuudessa. Kirjoittaja on viestinnän opiskelija ja harjoittelijana SAMKin viestinnässä.

DNA:lta merkittävä dataverkon laitelahjoitus opetukseen

Satakunnan ammattikorkeakoululla on valtakunnallisesti ainutlaatuinen laboratorio mobiiliverkkojen koulutukseen ja tutkimiseen. NGN-laboratorio, New Generation Networks eli uuden sukupolven verkot, saa DNA:ltä merkittävän dataverkon laitelahjoituksen opetuksen tueksi. Lahjoituksen myötä NGN-laboratorion dataverkon tiedonsiirtokapasiteetti on mahdollista päivittää nykyisestä 100Mbit/s verkosta jopa 10 Gbit/s verkoksi.

SAMKin lehtori Juha Aromaan mielestä DNA:n lahjoitus varmistaa NGN-laboratorion kehittämisen ja opiskelijoille mahdollisuuden opiskella ajantasaisesti operaattoritasoisia datarunkoverkkoja. SAMKissa on erillinen verkkolaboratorio, jossa opiskelijat voivat aidossa ympäristössä opetella tietoliikennetekniikkaa eri muodoissaan.

Opintoihin kuuluu runsaasti tele- ja matkapuhelinverkkoihin painottuvaa opetusta. Näitä ammattiaineita opiskellaan 3. ja 4. opiskeluvuotena. SAMKin nykyinen oppimisympäristö vastaa aitoa teleoperaattoriverkostoa. Modernin teknologian taitaminen avaa mahdollisuuksia eri liikentoiminta-alojen kansainvälisiin työtehtäviin.

Kaupallisten matkapuhelinverkkojen, kuten DNA, Elisa ja Sonera lisäksi SAMKin Tiedepuiston kampusalueella Porissa kuuluu oma opetusverkko FIN 15. Tämä on ainutlaatuista Suomessa. Opiskelijat voivat opiskeluaikanaan harjoitella oikeassa ympäristössä ja ovat siten valmiimpia töihin mennessään.

DNA:n myyntijohtaja Jari Koskinen kertoo DNA:n haluavan olla jatkossakin mukana edistämässä suomalaista telealan koulutusta.
– Vuosittain olemme hyödyntäneet SAMKin kouluttamia tulevaisuuden tekijöitä päättötyötutkimuksissa ja rekrytoinneissamme. Yhteistyö Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa on meille hieno mahdollisuus edistää alan osaamista ja samalla aktiivikäytöstä poistetuille laitteille saadaan paras mahdollinen hyötykäyttö, sanoo Koskinen.

Yhdessä onnistumisen iloa – tuplakepillä esteettömämpää liikuntaa

Jumppakepillä tai vaikka harjan varrella voi tehdä tehokkaita liikkeitä kaikille sopivaan tapaan, ja niska sekä hartiat kiittävät.  Mitä sitten kun jumppakeppejä onkin kaksi?

Jo keksityistä asioista voi kehitellä uudenlaisia ja uusia käyttötarkoituksia mielikuvituksen mukaan. Innovaation ja välähdyksen voi kokea milloin vain. Lehtori Tarja Javanainen-Levonen ja fysioterapiaopiskelija Niina Mäkelä ovat yhteistyön tuloksena kehittäneet uuden innovaation, TuplaKeppi-harjoittelun.

Kipinä tavalliselta tunnilta

Opiskelijaryhmä suunnitteli tunnilla työikäisten aikuisten liikuntatuokiota. Tarja kehotti Niinaa kokeilemaan Gymstick-tunnin alkuverryttelyosuuteen jotain uutta.
–  Otimme kepit, olimme vastakkain, nautimme musiikista ja aloimme ideoida peilin edessä Niinan kanssa ensimmäisiä liikkeitä. Niina innostui heti, Tarja kertoo.

Innovaatio syntyi saman tien. Ja tuokion toteutus aidon asiakasryhmän kanssa oli menestys.
– Sitä tarttuu ihan eri lailla tekemiseen, kun tunnilla on mukana oikeat asiakkaat, Niina jatkaa.

Kului tovi ennen kuin asiaa enempää kehiteltiin.
– Seuraavana keväänä ryhmän piti valita opinnäytetyön aiheet. Kysyin Tarjalta ideaani ja hän innostui. Aloitettiin uudestaan keppiharjoittelun kehittämistä, Niina muistelee.
Aihe hyväksyttiin esitettäväksi soveltavan liikunnan kongressin innovatiiviseksi workshopiksi Irlantiin. Tarjan hankkima rahoitus AHOS-säätiöltä toteutti Niinan, Tarjan ja neljän muun fysioterapiaopiskelijan unelman viime keväänä.

Mikä ihmeen Tuplakeppi?

Uusi innovaatio nimettiin TuplaKeppi-harjoitteluksi.
Twin-Stick exercising eli TuplaKeppi-harjoittelu. Keksin sen yhtenä yönä, Tarja kertoo nimen alkuperästä.

Ohjelmassa liikutaan pareittain molempien pitäessä aina keppien päästä kiinni. Liikkeet tehdään yhteistyönä, mutta samalla näppärämpi voi silti vaivihkaa helpottaa toisen liikkumista.
– Kepit voi olla mitä vain, mitä on valmiina jumppapaikoissa. Myös harjanvarret käyvät hyvin, Niina toteaa.

Kongressissa monet innostuivat ideasta. Toteutus oli ryhmämuotoinen.
– Eräskin nainen tuli varta vasten katsomaan meidän workshoppiamme, sillä heidän työpaikallaan on kepit, mutta eivät tiedä, mitä niillä voisi tehdä, Tarja sanoo.
– Nyt kaikki maailmassa voivat vapaasti tutustua ideaamme. Videoita ja haastattelua katsellen, tai tekstiin paneutuen, Niina sanoo.

Ideasta jalostukseen

– Tämä oli alku. Mitä opettajana haluan korostaa, että pienelläkin opintojaksolla voidaan tehdä uudenlainen keksintö. Tein idean kipinänä ja Niina jalosti laajasti, Tarja kehuu.
– Olin isän luona ja kaivoin vanhat barbini esiin varastosta, että pystyin hahmottamaan miten liikkeet menevät, Niina sanoo.
Tanssitaustainen Niina on koko opintojensa ajan ohjannut ryhmiä kuntokeskuksissa ja ainakin siellä aikoo kokeilla TuplaKeppi-harjoittelun toimivuutta.
– Olen ajatellut kokeilla ryhmien ohjauksessa, miten vammattomat aikuiset ottaisivat tämän vastaan.
Niina on myös opinnäytetyön loppuun heijastellut ideaa, miten tätä voitaisiin soveltaa muun muassa näkövammaisille, kehitysvammaisille tai esimerkiksi Parkinson-potilaille.

Tulos tehdään yhdessä

Opettajan ja oppilaan vuorovaikutus on tärkeää ja yhteistyössä voidaan toteuttaa mielettömiä juttuja.
– Vaatii tietysti, että opettaja tuntee opiskelijan. Minun ryhmäni täyttävät heti opinnot aloittaessaan kaavakkeen, jossa mainitaan omat vahvuudet ja erityisosaaminen. Niinalla vahvuutena oli tanssi ja mielestäni tämä on täydellinen yhteistyön tulos, Tarja sanoo.
Sitä kuinka laaja juttu tästä vielä tulee, ei tiedetä, mutta Niina ja Tarja ovat iloisia onnistuneesta yhteistyöstä, tuplakeppien positiivisesta vastaanotosta sekä tulevaisuudesta.
– On hienoa, että tästä ideasta on niin innostuttu. Paljon on mainoksissa laitteita, joilla kropan saa hyväksi. Tässä on kuitenkin kyse yhdessä tekemisestä ja nauttimisesta, Niina sanoo.

Katso myös tuplakeppivideo ja kokeile kaverin kanssa!

Teksti: Marika Elo
Kuva: Mikko Tornivuori

Kuvassa Niina Mäkelä (vasemmalla), Tarja Javanainen-Levonen – ja tietysti tuplakepit.