Kansainväliset messut vaativat aikaa ja työtä

Messuosaston tulee olla sekä houkutteleva että asiallinen.

Valmisteluiden tekeminen on messuille osallistumisen tärkeä osa. Messujen valmisteluihin menee aikaa muutamasta kuukaudesta vuoteen. Ajantarve riippuu messujen koosta ja pitopaikasta. Kansainvälisille messuille  matkustus- ja kuljetusasioiden järjesteleminen kestää kotimaisia messuja kauemmin.

Valmisteluissa täytyy miettiä kaikki osaston visuaalisesta ilmeestä markkinoitavien tuotteiden määrään. Ensimmäiseksi yrityksessä tulee laatia budjetti messuille. Sitten varataan messuilta paikka itselle.  Tämän jälkeen tulee päättää, ketkä työntekijöistä lähtevät messuille ja varata heidän matkansa. Työntekijöitä kannattaa ottaa messuille sillä periaatteella, ettei yksi henkilö voi tehdä työtä yhtäjaksoisesti kauaa, vaan tarvitsee useita taukoja työpäivän aikana.

Visuaalinen ilme houkuttelee asiakkaat

Yksi tärkeimmistä asioista on messujen visuaalinen ilme, jonka ohjeistus kannattaa aina tarkistaa oman maan messuvastaavalta. Yleensä jokaisella maalla on tietyt yhteiset asiat, kuten värimaailma ja teema, joiden mukaan oman ständin ilme tulee suunnitella. Visuaalinen ilme on juuri, millä houkutellaan asiakkaat yrityksen luokse. Visuaalisen ilmeen tulee aina tukea yritystä ja olla yhdistettävissä yrityksen markkinoimaan tuotteeseen sekä itse yritykseen.

Messuosaston tulee olla sekä houkutteleva että asiallinen. Oikeanlaisella sisustuksella on mahdollisuus saada aikaan asiallinen, elegantti ja kutsuva osasto. Mikäli osastolle laittaa liian paljon isoja tai raskaita elementtejä, tulee osastosta helposti ahdas, mikä karkottaa potentiaaliset asiakkaat. Väreissä kannattaa luottaa paljon valkoiseen ja muihin vaaleisiin sävyihin ja käyttää muita värejä tuomaan eloa osastolle. Lasisilla elementeillä osastolle voidaan luoda elegantti ilme, kun taas puuelementeillä osastosta voidaan tehdä hyvin maanläheinen sekä ekologinen.

Suomen osaston visuaalista ilmettä vallitsivat taustan revontulikuva sekä vaaleat tilanjakajat, joissa oli kuvia yrityksen tuotteista.

Suomen osaston visuaalista ilmettä vallitsivat taustan revontulikuva sekä vaaleat tilanjakajat, joissa oli kuvia yrityksen tuotteista.

2015_10_xx_SAMKin_kanssa_Saksaan_Ranska_by_Merika_Peltola (1)

Ranskan osaston visuaalinen ilme koostui lasista elementeistä, tummansinisestä kokolattiamatosta sekä sloganista ”Made in France Made with love”.

Teksti ja kuvat: Merika Peltola, liiketalouden opiskelija, joka valmistelee opinnäytetyötään messuosastojen visuaalisesta ilmeestä.

Matkailun opiskelijat järjestivät alumnijuhlan

Perjantai 13. päivä ja onnistunut juhla! Matkailun opiskelijat järjestivät alumnien ja opiskelijoiden juhlan marraskuussa.

Juhlassa valittiin vuoden matkailun alumni.  Matkailualan alumnijuhlaperinnettä on suunniteltu jatkuvaksi. Ensimmäisenä palkittiin ansioitunut ja urallaan edennyt Krista Tupala Satakuntaliitosta. Hän on omalla toiminnallaan merkittävästi edistänyt SAMKin matkailun koulutusohjelman toimintaedellytyksiä sekä toiminut koulun kanssa hyvässä yhteistyössä.

Krista Tupala on SAMKin historian ensimmäinen vuoden alumni.

Krista Tupala on SAMKin historian ensimmäinen vuoden alumni.

Päivä avattiin kolmen matkailualan alumnin mitä upeimmilla urapoluilla, jotka tuottivat opiskelijoille ideoita tulevaisuuden valintoihin. Uratarinansa yleisölle jakoi Malla Metsäpalo Nestleltä, Timo Torkkeli Finlandia-talosta ja Niina Holappa Prizztechiltä.

Päivän aikana myös opettaja Vappu Salo kertoi uudesta ylemmästä AMK-tutkinnosta ja Sanna-Mari Renfors  tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja yritysten ja muiden yhteisöjen yhteistyöstä koulun kanssa.

Alumnit, opiskelijat sekä muu yleisö pääsivät paneelikeskustelussa jakamaan mielipiteitä tulevaisuudesta alan koulutuksessa sekä mentoroinnin tarpeesta. Yhteistyön kasvattamisen tarve ja merkittävyys yllätti opettajat.

Ilta jatkui seurustelun, ruokailun ja hyvän viinin merkeissä, upeita tanssiesityksiä unohtamatta. Makumatka Italiaan -teema näkyi iltajuhlassa niin somisteissa, viinivalinnoissa kuin herkullisessa antipastopöydässä. Kaiken kaikkiaan ilta oli onnistunut. Ohjelmanumeroiden välillä iloinen puheensorina täytti Agoran.

Teksti: Jasmiini Peuramäki

Kuvat: Petra Lindholm

 

MESSUSTÄNDILLÄ KOHTAA KOKO MAAILMAN

Kansainväliset messut ovat ainutlaatuinen tapa oppia työelämän taitoja.

Minulla oli lokakuussa tilaisuus osallistua kouluprojektin muodossa maailman suurimmille elintarvikealan ammattimessuille Kölnissä FP-Kotaja Oy:n kanssa. Yritys valmistaa Ruusun terälehtihilloa Satakunnassa. Olimme osana Suomen yhteistä Food from Finland -osastoa.

Messuilla sai seurata miten bisnesmaailmassa luodaan kontakteja ja tehdään kauppaa. Sain tietysti itsekin keskustella potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Food from Finland -osastolla pääsi tutustumaan tarkemmin myös suomalaisten yritysten tuotteisiin ja seuraamaan miten yrittäjät kertoivat tuotteistaan ja kävivät myyntineuvotteluja. Mukana Suomen osastolla olivat muun muassa Puhdistamo, Kaskein Marja, Chipsters sekä Pohjolan Peruna.

Vaikka messut järjestettiin Saksassa, keräsi se ihmisiä maailman joka kolkasta. Parhaiten ständillä vierailleiden ihmisten kotipaikoista ovat jääneet mieleen Mauritius, Taiwan sekä Australia. Tietysti myös Euroopan maat olivat hyvin edustettuina.

Vierailijoiden ammatit vaihtelivat todella paljon. Suuri osa jututtamistani henkilöistä olivat joko maahantuojia, jakelijoita tai erilaisten kauppojen omistajia. Näiden lisäksi tapasin muun muassa belgialaisen likööritehtailijan, hollantilaisen ruokalehden toimittajan ja suomalaisen leipomoyrittäjän.

Tällaisessa kansainvälisessä tapahtumassa kielitaito on välttämätöntä. Englannilla pärjäsi melko hyvin ja myyntikeskustelut käytiinkin lähes poikkeuksetta englanniksi. Seuraavaksi eniten puhuin saksaa, mutta myös ranskaa kuuli paljon. Uskallan väittää, että näin kansainvälisillä messuilla pääsee halutessaan käyttämään lähes mitä tahansa kieltä, jos vain omat taidot riittävät.

Ennen kaikkea opin itsevarmuutta. Ständillä huomasi, että ihmisten kanssa tuli hyvin juttuun ja todella monet olivat kiinnostuneita suomalaisista tuotteista. Ulkomailla Suomi nähdään eksoottisena maana revontulineen ja puhtaine luontoineen.

Teksti: Viivi Lähteenmäki, liiketalouden opiskelija

Ruusunterälehtihilloa maistatettiin ruislastujen, juuston ja jugurtin kanssa. Kuva: Viivi Lähteenmäki.

Ruusunterälehtihilloa maistatettiin ruislastujen, juuston ja jugurtin kanssa. Kuva: Viivi Lähteenmäki.

Kirjoittaja on otsikon kuvassa. Kuvan on ottanut Merika Peltola, toinen messuprojektiin osallistuneista opiskelijoista.

Ylemmän tutkinnon kuvataiteilijat esittäytyvät Kankaanpäässä

Yhteinen AikaMatka Kerrostumiin on nimeltään ylempää AMK-tutkintoa opiskelevien kuvataiteilijoiden näyttely Kankaanpään taidekoulun galleriassa. Näyttely on esillä 4.12.2015 asti. Kuvassa Harri Rauhaniemen installaatio Lay-Lines.

Ensimmäinen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävä opiskeluryhmä aloitti Kankaanpäässä elokuussa 2015. Kuukausittaisten kontaktipäivien ja opiskelutehtävien varaan rakentuva opiskelu on itsenäistä ja kunkin omista tavoitteista rakentuvaa. Yhteiseksi oppimiskokemukseksi haluttiin toteuttaa näyttely, jonka yhteydessä konkretisoituu kunkin opiskelijan osaaminen ja siihen liittyvät kehittämistavoitteet. Sen avulla opiskeluryhmä saa vertaistukea ja palautetta myös ohjaajilta ja muilta näyttelyyn tutustuvilta näyttelyvierailta. Koulutuksen tavoitteena on tuottaa vuoropuheluja ja uusia näkökulmia omaan työskentelyyn. Opinnäytetyöprosessin etenee tämän näyttelyn jälkeen kunkin oman kehittämissuunnitelman suuntaan.

Videot: Hanna Valtokivi

 

Näyttelyyn osallistuvien taiteilijoiden ajatuksia teoksistaan:

Tuomas Hallivuo: Uusimmat teokseni ovat ensimmäisiä askelia siirtymisessäni kertovasta ilmaisusta lähemmäs pelkistetympää ja maalauksellisempaa kuvamaailmaa. Etenen pienin harppauksin kohti jotain uutta, joka voi olla myös harhareitti tai sitten tie, josta avautuu uusia kiinnostavia näköaloja matkallani seuraaviin risteyksiin.

Janne Hokkanen: Olen asettanut ihmisen, luonnon ja teknologian törmäyskurssille, jossa jokainen vaikuttaa toisiinsa.  Koneiden olomuodot kertovat mm. ihmisen tunnetiloista, joita koemme tai jätämme kokematta omissa vajavaisuuksissamme. Toteutan teoksia välillä vahvan intuition vallassa sekä harkitusti visioita työstäen.

Soila Jokinen-Lywood: Työni on jatkumo aikaisemmalle työlleni, Lumme. Sarjan ensimmäinen työ korosti yhteyttämisen tuloksena syntyvää vihreää kasvustoa. Toinen työni kiinnittää huomion lahoamiseen, joka tapahtuu suureksi osaksi sienirihmastojen kautta. Sienet näyttelevät suurta roolia luonnossa tapahtuvassa kierrätyksessä.

Marika Kaipainen: Omassa taiteessani keskeistä on kokemus ja elämys. Olen viimeaikaisissa teoksissa ja taiteellisessa toiminnassani keskittynyt muun muassa leikkiin, vuorovaikutukseen, yhteisölähtöiseen toimintaan ja maailman hieman paremmaksi muuttamiseen. Elämyksellinen ja moniaistinen taiteilijalähtöinen toiminta tarjoaa juuri tätä.

Maijariitta Karhulahti: Taiteessani käsittelen luonnon, rakennetun fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä ihmisen itsensä välistä suhdetta. Käytän etupäässä tekstiilimateriaaleja, -tekniikoita yhdistäen niitä muuhun löydettyyn, käytettyyn ja sopivaksi valittuun materiaaliin. Kuten teosteni aiheet, myös ilmaisu, on runsasta, kerroksellista ja täynnä yksityiskohtia.

Niina Laitonen: Luonto ja eläimet ovat innoittaneet taidettani sekä aiemmin että tulevaisuudessa. Näissä teoksissa hevonen on edelleen läsnä, mutta tulevissa töissä jäämässä hieman taka-alalle. Näyttelyssä esitettävät teokset heijastavat omaa elämääni sekä sisältävät elementtejä, joilla minulle on suuri symboliarvo.

Harri Rauhaniemi: Installaationi postmoderni ilme rakentuu arkielämässä usein väheksyttyjen materiaalien varaan. Readymade -elementtien hyödyntäminen konstruktiivisessa ilmaisussa virittää postmodernin vuoropuhelun abstraktin käsitteellistämisen ja arkielämän kertakäyttöisen kulutuskäyttäytymisen välille.

Annamari Salmi: Työskentelyni on tutkimusta ympäröivän maailman vaikutuksesta
ihmiseen. Taiteen kautta voin kokea löytämisen iloa, jonka haluaisin myös vastaanottajan kokevan. Visuaaliset metaforat luovuttavat vastaanottajalle tulkinnan, uusien ajatusten ja tuntemisen mahdollisuuden.

————–

Kankaanpään Kuvataiteen ensimmäisten ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoiden näyttely
14.11.–4.12. aukioloajat ma-pe 9.00–16.00. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Kankaanpään taidekoulun galleria, Paasikivenkatu 24, 38700 Kankaanpää

TuotekehitysPaja tarjoaa projekteja opintojen oheen

TuotekehitysPajassa on luvassa on käytännön kokemusta opintoihin, kontakteja yritysmaailmaan ja vastuuta itsenäiseen projektityöhön , kirjoittaa yritysviestinnän opiskelija Timo Rantanen.

TuotekehitysPaja on SAMKin opiskelijoille suunnattu opintojaksonomainen projektikokonaisuus. Noin puoli lukuvuotta kestävät projektit ovat toimeksiantajalähtöisiä ja niitä suoritetaan opintojen ohella itsenäisesti. Mukaan voi lähteä hakemalla itseään kiinnostavaan projektiin. Osallistuneet opiskelijat muodostavat projektitiimin, joka lähtee suorittamaan määriteltyä toimeksiantoa.

Luvassa on käytännön kokemusta opintoihin, kontakteja yritysmaailmaan, vastuuta itsenäiseen projektityöhön ja opintopisteitä. Projektipäällikkö saa 15 opintopistettä ja tiimin jäsenet 10 opintopistettä. Suoritetut opintopisteet sijoitetaan kunkin opiskelijan kohdalla hänen opetussuunnitelmaansa sopivasti ammattiopintoihin tai vapaasti valittaviin opintoihin.

Mukana kahdeksan toimeksiantajaa

Tänä lukuvuonna ensimmäistä kertaa järjestettävässä TuotekehitysPajassa on mukana kahdeksan toimeksiantajaa. TOpiskelijat pääsevät kuulemaan toimeksiannoista lisää 26.11. pidettävässä Start-tilaisuudessa, Tiedepuiston kampuksen Agoralla Porissa. Tilaisuudessa toimeksiantajat esittelevät projektinsa ja vastaavat esitettyihin kysymyksiin. Opiskelijat hakevat projekteihin nettilomakkeella, jonka löytää TuotekehitysPajan nettisivuilta. Ilmoittautuminen on avoinna ja jatkuu 6.12. saakka.
Projekteja lähdetään suorittamaan heti vuoden vaihduttua. Kick-off tilaisuudessa työryhmät tapaavat toisensa ja toimeksiantajat ja he kuulevat omat roolinsa ryhmissä sekä pääsevät suunnittelemaan alustavasti projektin aikataulua.  Työryhmille järjestetään muutama ohjaustapaaminen, mutta muutoin ryhmät kysyvät apua ja ohjausta vain tarvittaessa.

Projektit ja opiskelijat näkyviksi

TuotekehitysPaja sai alkunsa, kun liiketoimintaosaamisen lehtori Teppo Lundell ja tuotantotalouden yliopettaja Niko Kandelin alkoivat visioida Aalto-yliopiston Product development Project tyylistä toteutusta satakuntalaisittain.

– Projektit ovat opiskelijoillemme erinomainen näytönpaikka ja mahdollisuus niin osaamisen kehittämiseen kuin työelämän verkostojen rakentamiseen. Yksi hankkeen kantavista ajatuksista onkin tehdä kaikki projektit ja niissä työskentelevät opiskelijat näkyviksi ja tarjota jokaisen panokselle mahdollisimman suuri hyöty myös referenssimielessä, Niko Kandelin kertoo.

TuotekehitysPaja lähti toteutumaan käytännössä keväällä 2015 ja sen parissa on uurastanut kaksi SAMKin yritysviestinnän opiskelijaa, Tiina Miettinen ja Timo Rantanen. Opiskelijoiden tehtäviin lukeutuu niin markkinointi ja viestintä kuin nettisivujen ylläpito ja päivittäminen. Opiskelijoista muodostuvan tuotantotiimin jäsenet valmistuvat ensi vuonna, joten uutta tuotantoryhmää TuotekehitysPajalle ollaan rekrytoimassa keväällä 2016. Rekrytoinnista informoidaan lisää lähempänä ajankohtaa.

TuotekehitysPajan nettisivut: www.tuotekehityspaja.fi

Teksti: SAMKin opiskelija Timo Rantanen
Kuva: SAMKin opiskelija Timo Rantanen

Opiskelu avoimessa AMKissa innosti kokonaisen tutkinnon suorittamiseen

Urjalalainen Jaana Jokikoivu-Hiukkamäki sai avoimen AMKin opinnoista niin suuren kipinän, että innostui suorittamaan kokonaista tutkintoa. Polkuopinnot ovat yksi tie ammattikorkeakoulututkintoon.

Yksi viime syksynä Huittisissa tutkinto-opiskelijana aloittaneista oli Jaana Jokikoivu-Hiukkamäki, joka käytti avoimen AMKin opintoja väylänä tutkintoon johtaviin opintoihin. Hän on ollut työssä toimistosihteerinä Urjalan kunnan sivistyspalvelukeskuksessa jo yli 27 vuotta. Mielessä oli jo kytenyt ajatus itsensä kehittämisestä opiskelemalla. Aiempaan, ylioppilaspohjaiseen merkonomitutkintoon valmistumisesta oli jo lähes 30 vuotta.

– Löysin SAMKin tarjonnasta pari sellaista opintojaksoa, jotka liittyivät omiin työtehtäviini. Halusin katsoa, pystyisinkö työn ohessa suoriutumaan opiskelusta. Ilmoittauduin siis parille opintojaksolle. Siitä se opiskelu sitten alkoi, kertoo avoimen AMKin opinnot lokakuussa vuonna 2012 aloittanut Jaana Jokikoivu-Hiukkamäki.

Opiskelu koukutti

Jokikoivu-Hiukkamäki lähti opiskelemaan avoimen ammattikorkeakoulun opintojaksoja saadakseen selville, millaista opiskelu tänä päivänä on.

– Ajatus tutkinnosta tuli siinä vaiheessa, kun jäin koukkuun opiskeluun ja opintopisteitä alkoi kertyä.

Lopulta avoimessa AMKissa olikin kertynyt jo 80 opintopistettä ja Jaana Jokikoivu-Hiukkamäki haki kevään 2014 yhteishaussa tutkinto-opiskelijaksi avoimessa AMKissa suoritettujen opintopisteiden perusteella.

Vaikka osa opiskelijoista on lopettanut opinnot havaittuaan, ettei ala ole se, jota tavoitteli, Jokikoivu-Hiukkamäki ei ole tullut opintojen aikana toisiin ajatuksiin. Yllättävintä opinnoissa on hänen mielestään ollut se, miten hyvin kaikki on sujunut.

Työn kautta tullut tietämys hyödynnettävissä

Jaana Jokikoivu-Hiukkamäki on suuntautunut opinnoissaan julkishallintoon ja suorittanut siihen liittyen 50 opintopisteen verran ammattiopintoja. Ammattiopintojen muut 35 opintopistettä ovat kertyneet lähinnä juridiikan opinnoista, esimerkiksi sopimusoikeudesta ja rikos- ja rikosprosessioikeudesta.

– Ilahduttavaa näissä opinnoissa on ollut, että työn kautta tullutta tietämystä ja kokemusta on kyennyt hyödyntämään opintojaksojen tehtävissä. On ollut ilo oppia uusia asioita sekä syventää tietämystään asioista, joista on jo aiemmin tiennyt jotakin, hän kertoo.

– Nyt suoritan kesäkurssina viimeisen opintojakson tradenomin yhteisistä ammattiopinnoista. Syksylle 2015 jää vielä suoritettavaksi ruotsin perusopinnot opinnäytetyön lisäksi. Opinnäytetyöni Tehdään meille turvallinen koulu! Case: Turvallisuusjohtaminen ja henkilöriskit Urjalan alakouluissa on tällä hetkellä työn alla ja viimeistelen teoriaosuutta.

Jokikoivu-Hiukkamäki on halunnut osallistua lähijaksoille aina kun mahdollista. Myös etäopintoja on ollut. Englannin keskusteluosuudet suoritettiin verkossa.

– On mukava tavata paikanpäällä muita opiskelijoita ja vaihtaa kuulumisia.

– Kun tutkinto on valmis, jatkan varmasti jollakin tapaa itseni ajan tasalla pitämistä ja kehittämistä, hän kertoo.

Lisätiedot polkuopinnoista: www.samk.fi/avoinamk


 

Avoimen AMKin opinnot ovat nimensä mukaan avoimia kaikille.  Osa avoimen AMKin opiskelijoista opiskelee tutkinto-opiskelijoiden mukana. Osa opinnoista toteutetaan erillistoteutuksina. Yksi esimerkki erillistoteutuksesta on syksyllä 2014 liiketalouden ja matkailun koulutusohjelmissa alkaneet ensimmäiset polkuopintoryhmät. Osa opiskelijoista aloitti liiketalouden opinnot Porissa ja osa Huittisissa.


 

Teksti: Inna Saarinen

Kuva: Jatta Lehtonen

KUUKAUDEN KUVA: KUUNTELIJA

Kaija Leinonen, Kuuntelija, järvikaisla, 2013

Veistämisen tekniikat antavat minulle tällä hetkellä parhaimmat mahdollisuudet tehdä juuri sellaista taidetta mitä sisälläni tunnen. Tekniikoiden moninaisuuden lisäksi hienoa on materiaalien kirjo ja niiden antamat mahdollisuudet. Mistä tahansa materiaalista voi tehdä veistoksen. Yleensä materiaali alkaa puhutella minua esimerkiksi muodon tai värin kautta. Sitten kerään sitä, vääntelen ja kääntelen, tunnustelen miten materiaali käyttäytyy ja mitä sillä on sanottavanaan. Prosessit voivat olla pitkiä. Joskus tiedän heti materiaalin nähtyäni mitä aion tehdä, joskus voi mennä vuosi ennen kuin oivallan mikä materiaalin sanoma itselleni on.

Luonnonmateriaaleissa haastavaa on oikeanlaisen tekniikan löytäminen. Ne ovat kiehtovia, mutta niillä on hyvin voimakas oma luonne ja tahto olla juuri sitä mitä ovat. Kuuntelija-teoksessakin tein paljon kokeiluja ennen kuin löysin hyvin toimivan ja materiaalin henkeä tukevan työstötavan. Ympäristö liittyi tekoprosessiin monella tapaa: Mallina oli opiskelukaverini, ja sisältö syntyi materiaalin luonteen lisäksi muovailun aikana käydyistä keskusteluista.

tarpit_2015_2_kuukauden_kuva_kuuntelija_edestä

 

Kaija Leinonen, s. 1984 Ruukissa, neljännen vuosikurssin opiskelija pääsuuntautumisenaan kuvanveisto.

> s-posti: kaleinon@hotmail.com

Kuukauden kuva: Planeetat

Anni Karvinen: Stillkuva videoteoksesta ”Planeetat”, 2014

”Katsoin kaukoputkella taivaalle ja näin raidallisen Jupiterin ja neljä sen kuista. Se, että maailmankaikkeus on täynnä leijuvia palloja, on mielestäni käsittämätön fakta. Se saa minut pohtimaan monia ihmisyyteen liittyviä asioita, rituaaleja, murheita ja pelkoja.

Maalaaminen on ollut pitkään tärkein itseilmaisuni väline. Minua kiinnostaa kaksiulotteinen ja pysähtynyt kuva, joka jää ikuisesti siihen hetkeen ja tunnelmaan, mikä on tekohetkellä vangittu. Viimeisimmän vuoden aikana olen tehnyt myös videoita. Siirtyessäni liikkuvan kuvan pariin huomasin, että hetkellisyys kiehtoi minua siinäkin. Ajattelumalli lienee peräisin tottumuksistani maalata ja oppimastani tavasta katsoa maailmaa. Olen huomannut erilaisten tekniikoiden vaikuttavan tapaani nähdä. Veistäminen (jota harvemmin teen) saa minut näkemään maiseman kolmiulotteisemmin. Videoissani on liikettä, mutta ei juonen etenemistä, vaan jatkuvana liikkuva hetki. Kyse on jonkin asian katsomisesta ulkopuolelta: tiedät vain sen minkä aistit, et ikinä koko tarinaa.”

tarpit_pienivesiplaneetta

Anni Karvinen on syntynyt Helsingissä vuonna 1987, ja opiskelee Kankaanpäässä viimeistä vuotta.

> http://www.annikarvinen.com, myös Planeetat-video kokonaisuudessaan nettisivuilla

YMPÄRISTÖTAIDETTA OPISKELIJAVOIMIN SASTAMALASSA

Sastamalaan syntyi toukokuussa 2015 julkista taidetta, kun Kankaanpään taidekoulussa opiskelevat Kati Juurikka ja Heidi Piippo päättivät kunnioittaa paikkakunnalla asuneen Akseli Gallen-Kallelan perintöä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta kansallistaiteiljan syntymästä. Jaatsi, Gallen-Kallelan lapsuudenkoti Sastamalan Vammalassa toimii monen juhlallisuuden päänäyttämönä.

Taideopiskelijat Juurikka ja Piippo halusivat juhlavuoden kunniaksi tehdä Jaatsin puistoon julkisia teoksia, jotka kertovat jotakin kulttuurihistoriallisesti merkittävästä paikasta ja siellä asuneesta kansallistaiteilijasta. Koulumatkoilla syntyi idea Jaatsin Veistospuistosta, jonka tavoitteena oli herätellä henkiin uinuvaa ja monelle paikallisellekin vierasta Jaatsin taloa.

Veistospuistoprojekti käynnistyi virallisesti keväällä 2014, kun opiskelijat saivat Sastamalan kaupungilta kulttuurin ja taiteen apurahan veistosten valmistuskulujen kattamiseksi. Veistospuiston teosten ilme on nykypäivään sijoittuva, mutta ne liittyvät Akselin Jaatsilla viettämään lapsuuteen. Veistokset keskustelevat hyvin keskenään sekä puiston ensimmäisen, vuosikymmeniä sitten valmistuneen Gallen-Kallelan näköisveistoksen kanssa (sen tekijöinä taiteilijapariskunta Alpo ja Nina Sailo).

Juurikan betoniveistos, Juuret, kasvaa Jaatsin maaperästä kuten Akselin kuvallinen ilmaisukin.

Juurikan betoniveistos, Juuret, kasvaa Jaatsin maaperästä kuten Akselin kuvallinen ilmaisukin.

 

Heidi Piipon kahdesta veistoksesta koostuva Kumppanuus on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Luonnolliseen kokoon toteutetut varikset ovat saaneet innoituksensa Akselin kuuluisasta Poika ja varis -maalauksesta.

Heidi Piipon kahdesta veistoksesta koostuva Kumppanuus on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Luonnolliseen kokoon toteutetut varikset ovat saaneet innoituksensa Akselin kuuluisasta Poika ja varis -maalauksesta.

Veistospuiston taiteilijat, Juurikka ja Piippo toivovat kumpikin, että Jaatsi olisi helpommin saavutettavissa julkisten veistosten avulla ja että siitä tulisi osa paikallisten asukkaiden toimintaympäristöä.

Lue myös Kuukauden kuva -juttu painetusta Agora-lehdestä.

Teksti ja kuvat: Heidi Piippo ja Kati Juurikka

SAMK SuomiAreenalla 15.–17. heinäkuuta

Eetunaukiolle tuomme insinööriopiskelijoiden valmistaman saunavaunun, jonka yhteydessä on toimintaa keskiviikosta perjantaihin. Keskiviikkona kuvataiteen opiskelijat pitävät piirtämisen ja savityön työpajaa. Torstaina voi insinööriopiskelijoiden avustuksella kokeilla sähkötandempyörää ja Segway-kulkuneuvoa. Perjantaina tutustutaan avoimen AMK:n tarjontaan.

SAMKin teltta on myös opetus- ja kulttuuriministeriön suunnistuspelin yksi rastikohteista. Pelissä löydetään opin iloa ja luovuuden lentoa SuomiAreenasta yhdistämällä suunnistuskortissa olevat toimijat ja toimintaideat. Suunnistuspelin palkintona arvotaan kymmenen Museokorttia, joilla pääsee vuoden ajan lähes 200 museokohteeseen eri puolilla Suomea. Nouda suunnistuskortti meiltä ja osallistu peliin!

”Startup-yrittäjä janoaa rahaa – kuka antaa?” Aiheesta keskustellaan Puuvillan puistossa torstaina. Keskustelemassa ovat Suomen bisnesenkeliverkoston (FIBAN) hallituksen puheenjohtaja Jaakko Salminen, startup-yrittäjä, HeadAI Oy, Marko Laiho sekä SAMKin kiihdyttämöyrittäjä, NewIdeas, Lasse Huotari.

Lue Marko Laihon haastattelu siitä, miten startupit hakevat läpimurtoa maailmanmarkkinoilla

Agora-lehdestä

Startup-yrittäjä Marko Laiho, HeadAl Oy:stä keskustelee Puuvillan puistossa torstaina 16.7. klo 12.15 alkaen aiheesta Startup-yrittäjä janoaa rahaa – kuka antaa?

Startup-yrittäjä Marko Laiho, HeadAl Oy:stä keskustelee Puuvillan puistossa torstaina 16.7. klo 12.15 alkaen aiheesta Startup-yrittäjä janoaa rahaa – kuka antaa?

OHJELMA:

Keskiviikko 15.7.

Kuvataiteen opiskelijat: performanssia, savityötä ja croque-piirrosta

Klo 10–17
Eetunaukio, SAMK-saunavaunu


Torstai 16.7.

Insinööriopiskelijat: sähkötandempyörällä ja Segway-kulkuneuvolla ajelua

Klo 10–17
Eetunaukio, SAMK-saunavaunu

 

Startup-yrittäjä janoaa rahaa – kuka antaa?

Klo 12.15–13.30
Puuvillan puisto

Keskustelemassa Jaakko Salminen, Suomen bisnesenkeliverkoston (FIBAN) hallituksen puheenjohtaja,  Marko Laiho, startup-yrittäjä, HeadAI Oy sekä
Lasse Huotari, SAMKin kiihdyttämöyrittäjä, NewIdeas

Juontaa vararehtori Cimmo Nurmi, SAMK


Perjantai 17.7.

Avoin AMK: polkuopinnoilla tutkinto-opiskelijaksi ja muut avoimen väylän mahdollisuudet.

Klo 10–17
Eetunaukio, SAMK-saunavaunu