Yhteistyön Satakunta -seminaari mahdollisti järjestöjen ja kuntien välisen vuoropuhelun

Iloista puheensorinaa, Parastamistorin antimia ja yhteinen vankka visio toimivasta maakunnasta – tervetuloa Yhteistyön Satakunta -seminaariin. Tästä artikkelista voit lukea koosteen syksyn 2015 tapaamisesta. Seuraava, kolmas, kunta-, maakunta- ja järjestötoimijoiden yhteinen seminaari on sovittu SAMKin Tiilimäen kampukselle 15.9.2016.

Vuoden 2015 seminaarin tavoite oli yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen sekä yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kesken, tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksia ennakoiden.

Minuun kolahti: ryhmät nostivat esiin kohokohtia.

Minuun kolahti: ryhmät nostivat esiin kohokohtia.

Asiantuntijapuheenvuoroilla ajatustyöhön

Jaakko Viitala Satakunnan Järjestöyhteistyöryhmästä (JYTRY) siteerasi avauspuheenvuorossaan Jari Sarasvuota: työ on toimintaa, jolla pyritään lisäämään toisten hyvinvointia. Viitala totesi hyvien suunnitelmien jäävän valitettavan usein käsittelemättä. Hän painotti, ettei hyvien ideoiden haaskaamiseen ole enää yhteiskunnallamme varaa.

YTT Juha Heikkala (Valo ry) puhui ennakoinnista, johon kuuluu tulevaisuuskuvien luominen ja johon liittyy epävarmoinakin aikoina tietty yhteiskunnan pysyvyys. Heikkala painotti, että nyt on erityinen aika yhteiskunnassamme, aika jona tarvitaan yhteisiä, ihmisiä kokoavia foorumeja – kuten Yhteistyön Satakunta -tilaisuus.

– Tulevaisuus ei ole päälle tuleva juna, vaan se on tehtävä, Heikkala muistutti puheenvuorossaan. Suuria muutoksia tapahtuu Heikkalan mukaan jatkuvasti. Hän listasi muun muassa vapaaehtoistoiminnan jatkuvan lisääntymisen, väestön muuttamisen maaseudulta kaupunkeihin sekä sosiaalisen median käytön lisääntymisen. Heikkala painotti tulevaisuuden olevan mahdollisuus, johon jokaiselle tulee antaa tilaisuus osallistua matalalla kynnyksellä.

Porin kaupungin kehittämispäällikkö, VTT Timo Aro alusti aiheesta ”Kuntalaisten hyväksi yhteistyötä – miten järjestöt voimavaraksi”. Tulevaisuuden kuntien toimintaympäristö muuttuu globaalien ja kansallisten muutoshaasteiden johdosta. Tärkeintä onkin tietää, mihin suuntaan oma kunta muuttuu ja millainen palvelurakenne siellä on. Näin järjestöjen on helpompi miettiä sopivia yhteistyömuotoja oman alueensa edustajien kanssa. Aro totesi yhdeksi järjestöjen merkittävimmäksi tehtäväksi hiljaisten äänten esille tuomisen.

Tulevaisuuden Satakunnan suunnittelua

Satakunta on ainutlaatuinen maakunta – tästä kertoo oma Satakunnan järjestöstrategia 2035. Sen tarkoitus on olla maakunnan yhdistys- ja vapaaehtoistoimijoiden pitkän tähtäimen suunnitelma, jossa näkyy yhteinen ymmärrys ja näkemys tulevaisuudesta. Keskeisenä osana näkyvät yhteiset toimintaa ohjaavat arvot sekä visio ja toimintalinjat, joilla tulevaisuuden toimintaympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin pystytään vastaamaan. Erityisen huomioitavaa tulevaisuuden kannalta on aktiivisten vapaaehtoistoimintaan osallistuvien määrä. Länsi-Suomessa osallistutaan muuta maata enemmän vapaaehtoistyöhön.

Ryhmätöiden tekemistä ja tulevaisuuden suunnittelua.

Ryhmätöiden tekemistä ja tulevaisuuden suunnittelua.

Elinvoimainen, yhtenäinen ja tunnustettu yhdistys- ja vapaaehtoistoiminta verkostoituneessa Satakunnassa edellyttää järjestöiltä yhteisvastuullisuutta. Seminaarissa näkyi, kuinka kolmannen sektorin toimijat ovat ottaneet haasteen vastaan ja pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa muuttuvassa yhteiskunnassa.

Yhtenä esimerkkinä nousi kolmannen sektorin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö: opiskelijoiden mukaan ottaminen vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan. Muun muassa tällä tavoin tuodaan järjestö- ja vapaaehtoistyötä tunnetuksi nuorille aikuisille ja luodaan jo opiskeluaikana mahdollisuus verkostoitua oman alueen järjestöjen kanssa. SAMKin sosionomi- ja hoitotyön opiskelijat suorittavat opintoihinsa kuuluvasti vapaaehtoistyötä oppiakseen järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä tiedostaakseen vapaaehtoistyön merkittävyyttä.

Tuloksia saatiin

Ryhmätyössä oli mukana kymmenen ryhmää, jotka työskentelivät aamupäivän aikana Heikkalan alustuksen pohjalta. Ryhmissä nostettiin esiin vapaaehtoisjärjestöjen roolien kirkastaminen ja muutos.

Tämän avulla pyrittäisiin selventämään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin työalueet. Iltapäivällä pohdittiin tilaisuudessa esille tulleita kohokohtia ja sitä, mihin mahdollisuuksiin tai haasteisiin käytännössä tartutaan ja mitä lähdetään viemään eteenpäin. Pohdinnoissa korostuivat verkostoituminen ja uudet toimintamallit. Kaksi ryhmää sopi tapaamisen verkostoitumisen tehostamiseksi.

Iltapäivän ryhmätyötulosten esillepanoa

Iltapäivän ryhmätyötulosten esillepanoa

Opiskelijat kokivat olevansa etuoikeutettuja päästyään osallistumaan Yhteistyön Satakuntaan heti opintojensa alettua. Samaan pöytään pääseminen ja Satakunnan tulevaisuudesta keskusteleminen vaikutusvaltaisten satakuntalaisten kanssa oli hieno kokemus.

Suuri osa osallistujista toivoi perinnettä jatkettavan vuoden päästä uudella kokoontumisella. Tapahtumaan osallistuneista 26 % oli miehiä ja 74 % naisia. Kaiken kaikkiaan osallistujia oli jopa 110 – moninkertaisesti edellistä seminaaria enemmän.

Lopuksi osallistujat vastasivat kyselyyn seminaarin kehittämiseksi. He antoivat kouluarvosanaksi 8,7, ja 51 % ilmoitti osallistuvansa ensi vuonna järjestettävään seminaariin, 49 % mahdollisesti osallistuvansa. Osallistujat kertoivat saaneensa runsaasti uusia ideoita oman järjestönsä toiminnan parantamiseksi sekä uusia kontakteja verkostoitumista varten.


Yhteistyön Satakunta tarjoaa avoimen foorumin keskinäiseen vuoropuheluun sekä mahdollisuuden vertaisarviointiin. Jokaisella toimijalla on tilaisuus ottaa käyttöön muiden hyväksi havaitsemia toimintakäytäntöjä, ja muokata ne omiin tarpeisiin sopiviksi.

Parastamistorilla tapahtuman osallistujat kiertelivät tutkiskellen kojuja, joissa kerrottiin järjestö- ja vapaaehtoistyön onnistuneista saavutuksista. Mukaan tarttui esite jos toinenkin ja erityisesti käyntikortteja vaihdettiin tiuhaan tahtiin.

Seminaari järjestettiin SAMKin Tiilimäen kampuksella. Järjestäjänä toimi Satakunnan Järjestöyhteistyöryhmä.

Teksti: Tapio Myllymaa, Lehtori, KM, Hanna Rautava-Nurmi, Lehtori, TtM, sekä hoitotyön opiskelijat Pekka Frantsi, Toni Lempinen, Helena Lindberg ja Tiia Mannonen
Kuvat: Kirsi-Maria Rantonen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s